Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Kuinka hyvinvointivaltio monipuolistuu? Sosiaalisen tulosrahoituksen käyttöönottamisen prosessi Suomessa

Pekka Pennanen, Anu Katainen, Jyri Liukko, Heikki Hiilamo — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Sosiaalipolitiikka uudistuu usein yllättävissä ja lyhyissä kausissa, ”politiikkatoimien ikkunoissa”. Artikkelissa tutkimme tapaustutkimuksen keinoin sosiaalisen tulosrahoituksen eli niin sanotun tulosperusteisen rahoitussopimuksen (SIB) edistämisprosessia osana hyvinvointipalveluiden uudenlaista
organisoimista. Tutkimuksessa hyödynnämme John Kingdonin monien virtausten (multiple streams) teoriaa. Aineistona ovat asiantuntijahaastattelut ja valtiopäiväasiakirjat. SIB-mallia alettiin edistää Suomessa henkilövetoisesti. Malli sai poliittista kannatusta yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden, poliittisen tilanteen ja sattumanvaraisten tapahtumien kautta. Keskeinen sattuma sosiaalisen tulosrahoituksen edistämisessä oli vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka yhteydessä mallia päätettiin soveltaa
turvapaikanhakijoiden integroimisessa. Pakolaiskriisi ja henkilösuhteiden kautta saatu poliittinen tuki SIB-mallille näyttäytyvät hetkellisenä politiikkatoimien ikkunana, jossa mallin käyttöönotto mahdollistui. Tutkimus korostaa henkilötason verkostojen merkitystä sosiaalipolitiikan muutoksessa.

Sosiaalihuoltolain tavoitteiden toteutumisen esteet päihteitä ongelmallisesti käyttävillä asiakkailla sosiaalityöntekijöiden tulkitsemana

Eeva Ekqvist, Katja Kuusisto — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Vuonna 2015 voimaan tulleessa sosiaalihuoltolaissa (SHL; 1301/2014) päihteitä ongelmallisesti käyttävät henkilöt on tunnistettu erityistä tukea tarvitseviksi asiakkaiksi. SHL:n tavoitteina on muun muassa edistää ja ylläpitää hyvinvointia, vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut, edistää asiakaskeskeisyyttä ja parantaa yhteistyötä toimijoiden välillä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden (N=97) näkemyksiä siitä, millaisten asioiden tulisi muuttua, että sosiaalihuoltolain tavoitteet tulisivat saavutetuksi päihteitä ongelmallisesti käyttävien asiakkaiden parissa työskennellessä. Kyselyssä sosiaalityöntekijöiden esiin tuomat kehitystarpeet kohdentuivat päihdepalveluiden saavutettavuuteen ja laadukkuuteen, monialaiseen yhteistyöhön ja vastuunjakoon sekä työntekijöiden laki- ja päihdeosaamisen tukemiseen. Haasteiden tiedostamisen kautta voidaan vastata sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden tarpeisiin aiempaa paremmin.

Omavalvonnan toimeenpanon haasteet iäkkäiden asumispalveluyksiköissä

Outi Kiljunen, Tarja Välimäki, Päivi Kankkunen — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Asiakas- ja potilasturvallisuus sekä palvelujen laatu turvataan sosiaali- ja terveyspalveluissa ensisijaisesti omavalvonnalla. Tässä artikkelissa kuvataan omavalvonnan toimeenpanon haasteita iäkkäiden asumispalveluissa. Kuvailevan implementaatiotutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli laadullinen dokumenttianalyysi. Tutkimusaineisto koostui aluehallintovirastojen valvontapäätöksistä (n=93). Tulosten mukaan henkilöstön vaihtuvuus ja saatavuusongelmat, uudistetun vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen laskentaan liittyvät tekijät, sekä johtamiseen ja ohjaukseen liittyvät puutteet vaikeuttivat omavalvonnan toimeenpanoa iäkkäiden asumispalveluyksiköissä. Tuloksiin heijastuivat COVID-19 pandemian vaikutukset. Palveluntuottajien on tärkeä tukea omavalvontatyötä esimerkiksi mahdollistamalla riittävä esihenkilötyöresurssi, tarvittavat tietojärjestelmät ja riittävä moniammatillinen ohjaus. Tämän lisäksi tarvitaan palvelunjärjestäjän tarjoamaa ohjausta sekä ylemmän tason toimia, kuten lainsäädäntöä, tukemaan omavalvonnan toimeenpanoa.

Lastensuojelun laitoshoidon markkinoistuminen lainsäädännössä ja viranomaisasiakirjoissa

Heikki Ranta — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Suomessa lastensuojelun laitoshoito on siirtynyt pääosin yksityisten toimijoiden tuottamaksi. Tässä tutkimuksessa analysoitiin kuvauksia yksityisestä laitoshoidosta ja markkinoistumisesta lainsäädännössä
sekä viranomaisasiakirjoissa vuosina 1980–2020, käyttäen Richard Scottin instituutioiden pilariteoriaa. Yleisesti ottaen yksityisiä tuottajia ja markkinoistumista käsiteltiin asiakirjoissa niukasti. 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet muutokset regulatiivisella pilarilla mahdollistivat myöhemmän markkinoistumisen, korostaen aluksi julkisen ja kolmannen sektorin roolia. Tarkastelun lopulla lainsäädännössä korostettiin julkisen tuotannon turvaamista. Analyysin edetessä ajallisesti asiakirjoissa nousi aikaisempaa enemmän esille yrittäjyys ja ammattimaistuminen. Kuvauksissa havaittiin institutionaalista jatkuvuutta, jossa korostui yksityisen laitoshoidon rooli julkisen tuotannon täydentäjänä ja erityispalveluiden tuottajana. Asiakirjat kuvasivat yksityistä laitoshoitoa ristiriitaisesti, korostaen markkinoistumisen riskejä, mutta myös kolmannen sektorin ainutlaatuisuutta, yrittäjyyttä ja ammattimaistumista. Analyysin valossa ei havaittu tavoitetta ulkoistaa laitoshoitoa lähes täysin. Tämä voi heijastaa kansallisen tason keskustelujen ja linjausten tehottomuutta, korostaen tarvetta tutkia paikallistason asiakirjoja ja keskusteluja.

Vammaissosiaalityön harkinta asiakkaiden kokemana tarinallisesta näkökulmasta

Merja Tarvainen — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan vammaissosiaalityön harkintaa asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalityön harkintaan sidoksisesta arjen ja vammaisuuden teoretisoinnista. Harkintaa lähestytään julkisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä keinona kääntää ihmisten eletyn arjen hankaluuksia tai huolia (troubles) julkisen hyvinvointipalvelujärjestelmän kysymyksiksi (problems). Tutkimuskysymys on: Minkälaisia vammaissosiaalityön harkinnan tarinatyyppejä rakentuu vammaissosiaalityössä asioivien henkilöiden kirjoituksissa? Tutkimuksen metodologinen lähtökohta on tarinallisen kiertokulun malli (Hänninen 1999). Aineisto (N=36) koostuu vammaissosiaalityön asiakkaiden kirjoituksista, joita analysoitiin tarinallisesta näkökulmasta tyypitellen. Tarinatyyppeinä
rakentuivat päätöskeskeinen harkintatarina ja asiakkaan arkisidoksinen harkintatarina. Vammaisuuden elämisen ja kertomisen ehtojen tuntemus tukee sosiaalityöntekijöiden työotetta asiakasosallisuutta vahvistettaessa.

Vuoden vaihtuessa on aika kiittää Januksen viime vuoden toimitustyöhön osallistuneita

Kirsi Günther, Milla Salin — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa

Suvi Raitakari, Jenni Karsio — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Hoiva kriisiytyy Pohjoismaissa

Teppo Kröger — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Toimeentulovaikeuksien kokeminen ruoka-avun hakijoiden keskuudessa

Joakim Zitting, Sakari Kainulainen — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200

Isyys lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa

Tarja Pelkonen — ti, 20 helmi 2024 00:00:00 +0200