Puhe ja kieli

Erilaisten interventioiden vaikutus nopeaan sarjalliseen nimeämiseen (RAN): systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Jonne Posti, Samuli Koponen, Jarkko Hautala, Riikka Heikkilä, Jukka Mäkisalo — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla selvittää, millaiset interventiot parantavat nopean sarjallisen nimeämisen (RAN) taitoa lapsilla ja nuorilla. Kuudessa tietokannassa tehdyn systemaattisen tietohaun sekä manuaalisen täydentävän haun tuloksena katsaukseen sisällytettiin 20 satunnaistettua tai kvasikokeellista interventiotutkimusta, joissa nopeaa sarjallista nimeämistä oli mitattu ennen interventiota ja sen jälkeen. Niissä 11 tutkimuksessa, joissa intervention efektikoko oli keskisuuri tai suurempi, harjoiteltiin esimerkiksi sarjallista nimeämistä, lukemista, fonologisia taitoja, primitiivirefleksejä vähentävää liikeharjoittelua sekä ajallisesti vaihtuvien visuaalisten ärsykkeiden tunnistamista. RAN-taitoa harjaannuttavaa interventiotutkimusta on tehty verrattain vähän, mutta saatu näyttö osoittaa, että nopea sarjallinen nimeäminen ei ole ihmisen pysyvä ominaisuus vaan kehitettävissä oleva taito. Toinen tärkeä havainto oli, että RAN-taitoon voidaan vaikuttaa hyvin erilaisilla menetelmillä. Tarvitaan jatkotutkimusta siitä, millaiset interventiot tai niiden yhdistelmät kehittävät RAN-taitoa kaikkein parhaiten.

Arvioinnin epävarmuus ja sen vaikutukset arvioinnin laatuun suomen kielen puhumisen taidon testiarvioinnissa

Mari Honko, Reeta Neittaanmäki — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Tutkimuksessa tarkastellaan koulutettujen kielitaidon arvioijien arviointivarmuutta ja sen vaikutusta arvioinnin laatuun aikuisten suomenoppijoiden puhumisen taidon testiarvioinnissa. Aineisto koostuu 12 059 tehtäväkohtaisesta puhumisen taitotasoarviosta ja arvioinnin aikana tehdyistä muistiinpanoista sekä kyselytiedosta. Analyysimetodeina käytetään laadullista sisällönanalyysia ja sisällön erittelyä sekä tilastollisia menetelmiä. Tulosten perusteella arvioijat olivat pääsääntöisesti varmoja antamistaan puhumisen taitotasoarvioista mutta jäivät silti ainakin satunnaisesti epävarmaksi arvioistaan. Kun epävarmuutta esiintyi, se kohdistui tyypillisesti tietyn suorittajan tehtäväkokonaisuudessa vain yhteen tehtäväkohtaiseen arvioon. Arvioijat nimesivät epävarmuudelle useita syitä. Arviointikokemuksen pituus vuosina ei ollut yhteydessä arviointivarmuuteen. Epävarmuuden määrä vaihteli arvioinnin eri vaiheissa siten, että epävarmuus oli suurinta arvioinnin alussa ja lisääntyi myös toisen arvioijan aiemmin arvioitujen suoritusten saapuessa kaksoisarviointiin. Epävarmuuden kohdentuminen oli pitkälti yksilöllistä, sillä kaksoisarvioiduissa suorituksissa arvioijien epävarmuus kohdistui pääosin eri puhujien suorituksiin. Koettu epävarmuus ei vaikuttanut arvioinnin laatuun eli sen johdonmukaisuuteen tai ankaruuteen/lempeyteen. Arvioinnin laatutekijöistä ja riittävästä arviointivarmuudesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, jotta epävarmuus ei kuormita arvioijia liikaa ja jotta arvioinnin luotettavuus säilyy.

Toisen kielen käyttäjä oppimistaan ohjaamassa - projektina suomen kielen oppiminen kokkaus- ja kaupunkiviljelytoiminnassa

Anna-Kaisa Jokipohja — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan pitkittäisesti multimodaalista keskustelunanalyysiä hyödyntäen suomen kielen oppimista aikuisille maahanmuuttajille suunnatun kokkaus- ja viljelyhankkeen vuorovaikutustilanteissa. Analyysin kohteena on suomea toisena kielenään käyttävän fokusosallistujan ohjaama oppimisprojekti 15 kuukauden aikana. Tutkimus osoittaa, että kielenkäyttö ja oppiminen nivoutuvat tiiviisti kokkaus- ja viljelytoimintaan ja oppimisen hetket nousevat toisen kielen käyttäjän aloitteesta. Pitkittäinen näkökulma valottaa oppimisen vaiheita ja näyttää, miten oppimisprojektissa vaihtelevat selkeät ja hienovaraisemmat oppimishetket. Ajan kuluessa fokusosallistujan oppimiskeinot monipuolistuvat ja kielellinen käyttörepertuaari laajenee. Fokusosallistujan toiminnassa näkyy kehittyvä vuorovaikutuskompetenssi, sillä ilmaisu täsmällistyy ja kielenkäyttö itsenäistyy. Tutkimus täydentää aikaisempaa keskustelunanalyyttistä tutkimusta näyttämällä, miten kielen oppiminen tapahtuu pitkittäisesti osana käytännöllistä vapaa-ajan toimintaa.

Erratum

Joonas Vakkilainen, Michael O'Dell — su, 31 joulu 2023 00:00:00 +0200