Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia?

Kirjoittajat

• Antti Maunu
• Anu Katainen
• Riikka Perälä
• Anni Ojajärvi

Abstrakti

Elintavat, kuten tupakointi ja haitallinen alkoholinkäyttö ovat keskeisiä selittäviä tekijöitä sosioekonomisten terveyserojen taustalla. Artikkelissa kysytään, miksi terveyden kannalta epäedulliset valinnat kasautuvat alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin ja miksi alempien ryhmien edustajat näyttävät olevan terveysasioissa haavoittuvampia eli kärsivät samoista valinnoista enemmän kuin ylempien. Artikkelissa tarkastellaan elintapojen ja sosiaalisen aseman välistä yhteyttä selittäviä malleja keskittyen rakenne- ja yksilölähtöisiin selityksiin ja teoreettisia lähestymistapoja – kulttuuri, identiteetti ja habitus – joissa on pyritty ylittämään rakenteiden ja yksilöllisen toiminnan välinen vastakkainasettelu. Artikkelissa osoitetaan aikaisempien selitysmallien vahvoja ja heikkoja puolia ja hahmotellaan kritiikin pohjalta terveyserojen tutkimukseen toimijalähtöisiä lähestymistapoja ja lupaavia suuntaviivoja. Esitämme, että tutkimuksen lähtökohdaksi tulisi ottaa hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin rakentuminen osana ihmisten elinolosuhteiden ja toimintatapojen kokonaisuutta. Terveyskäyttäytyminen kytkeytyy tiiviisti yksilöiden ja ryhmien muuhun toimintaan, jota motivoi ensi sijassa kollektiiviset arvot ja pyrkimys kokea yhteenkuuluvuutta samat arvot jakaviin ryhmiin ja yhteisöihin. Tietoa tarvitaan erityisesti siitä, miten kuormittavat elintavat, sosiaalinen luottamus ja resilienssi rakentuvat ryhmissä, joita luonnehtivat useat huono-osaisuuden indikaattorit.