AFinLAn vuosikirja

Vastasaapuneet ja osallisuuden rakentuminen yhteisissä ja erillisissä luokkahuoneissa

Maria Ahlholm — 2023-10-25

This article examines the ways in which newly arrived pupils are integrated into the school community and how pupils are supported in adopting the language of instruction. We see language learning as a socialization process: language is for interaction, and through language we situate ourselves in social reality. The article draws on two data sources: a survey of preparatory education teachers in Finland and research project publications drawing on ethnographic data collected in preparatory classes. The survey responses indicate that in some schools, the basis for the integration of newly arrived pupils has been built into the school culture; in others, structures such as group size and spatial arrangement challenge the creation of functional practices. The classroom studies suggest that in the early stages of language learning, learners benefit the most from the linguistic model of their peers, while later, when learning subject- specific content, teachers’ support is crucial for them.

Pakolaistaustaisten oppilaiden tuki koulutoimen hallinnollisissa diskursseissa

Sanna Mustonen — 2023-10-25

In this article, we examine Finnish school administration discourses concerning support for students with a refugee background. The data consisted of expert interviews and was analysed using a critical discourse analysis approach. Regarding learning support, we identified discourses concerning tensions between policy and practices, as well as the deus ex machina discourse. Regarding psychosocial support, the discourses of uncertainty, caution and deus ex machina were identified. Thus, built within the experts’ discourses there is a strong understanding of the importance of learning support but uncertainty regarding the need for psychosocial support. Two further discourses, those of exclusion and securitization discourses were also identified as significant in the reception of students with a refugee background. These two discourses were resisted by the experts we interviewed. The results indicate a continuing need for common policies at the national level to provide long-term support for refugee-background students as well as further teacher training development.

Suomi toisena kielenä -oppija ainereaalin kirjoittajana ylioppilaskokeessa

Leena Nissilä — 2023-10-25

Artikkeli käsittelee S2-kokelaiden suoriutumista ylioppilaskokeen ainereaalissa (biologiassa ja fysiikassa). Tavoitteena on selvittää, miten opiskelijoiden S2-kokeessa suoriutuminen ennustaa kokelaiden ainereaalin suorituksia. Tutkimuksemme keskiössä on kielen ja sisällön suhde tiedonalojen kielessä. Tutkimuksen aineisto koostuu Ylioppilastutkintolautakunnasta saaduista tilastotiedoista vuosien 2006 ja 2021 suomi toisena kielenä -kokeesta ja reaaliaineiden (biologia ja fysiikka) kokeista. Lisäksi on hyödynnetty S2-kokelaiden biologian ja fysiikan kokeen vastauksia samoilta vuosilta. Tutkimuksessa on käytetty määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Lineaariset regressiot paljastivat, että S2-kokelaiden L2-kirjoittamisen ja/tai -lukemisen taito ennusti heidän menestymistään biologiassa ja fysiikassa. Tuloksia tukee teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa analysoimme opiskelijoiden S2-vastauksia sekä biologian ja fysiikan vastauksia kognitiivisten diskurssifunktioiden avulla. Tulokset lisäävät tietoa lukio-opetuksen ja ylioppilaskokeen kehittämiseksi ja siten maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi korkeakoulutuksessa.

”Opiskelen joka päivä vaikka on raskasta.” Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kuvauksia suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelusta

Mari Honko — 2023-10-25

Higher education students with a multilingual background are a small but growing group in Finnish-language degree programmes. In this article, we present the results of the first phase of our longitudinal study in which we use written descriptions and qualitative thematic analysis to examine these students’ experiences of coping in higher education in relation to their Finnish language skills. The data consist of the responses of 261 students to a web survey, with a focus on the students’ written descriptions of coping with their studies. Five main themes emerged in the data: 1) the overload caused by the feeling that studying takes a lot of time, 2) the independence of studying in academia and its consequences, 3) the effects of the progress of studies and the language proficiency level on the perceptions of coping, 4) comparing oneself to what we call here cis-speakers of Finnish language, and 5) the psychosocial burden of studying in Finnish. In addition, we present students’ experiences of receiving support for studying in Finnish.

Monikieliseksi osaajaksi: korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden koulutus- ja työelämäpolkuja ja kokemuksia kielestä

Kirsi Leskinen — 2023-10-25

This study explores the educational and professional trajectories of three skilled migrants in Finland. The aim is to investigate how language-related issues intertwine with the migrants’ individual trajectories to gain a deeper understanding of the kinds of challenges migrants may face in Finnish society. Drawing on the theoretical underpinnings of nexus analysis and the concept of linguistic repertoire, the study focuses on the participants’ lived experiences of language along their trajectories. The longitudinal data, consisting of interviews over the period of 4.5 years, are analysed using the nexus analytic framework. The findings show that although the participants knew English and studied Finnish successfully, their individual lived experiences of language varied, and their non-straight-forward trajectories were shaped by multiple factors. To support migrants’ agency and their possibilities to participate, we thus need more flexible language policies and practices in higher education as well as a more nuanced understanding of linguistic repertoires.

Kielenkäyttäjäprofiilit monikielisen työyhteisön tukena – tutkimuksellinen kehittämistyö kielentutkijan työkaluna

Eveliina Korpela — 2023-10-25

Artikkelissa tarkastellaan, miten kielentutkijat voivat hyödyntää tutkimuksellista kehittämisprosessia vuorovaikutuskäytänteiden kehittämiseksi monikielisissä työyhteisöissä. Lisäksi esitellään sitä, miten tutkimustuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Työntekijöiden haastattelujen ja hankkeessa Monikielistyvä työelämä tehdyn tutkimuksen perusteella on luotu kielenkäyttäjäprofiileja, jotka kuvaavat kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä sekä asenteita monikielisyyttä kohtaan työpaikalla. Kielenkäyttäjäprofiilit ovat käytännöllinen ja havainnollinen tapa kuvata monikielisiin työyhteisöihin liittyviä ilmiöitä ja aikuisten kielenoppijoiden erilaisia haasteita ja tarpeita. Artikkelissa kuvataan tutkimuksellisen kehittämisprosessin työskentelymenetelmiä, esitellään prosessin tuloksena syntyneet kielenkäyttäjäprofiilit ja osoitetaan, miten niitä voidaan hyödyntää monikielisissä työyhteisöissä kielten oppimisen tukemiseen, vuorovaikutuskäytänteiden kehittämiseen ja työntekijöiden osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.

Kieli ja osallisuuden eri ulottuvuudet Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten diskursseissa

Liisa-Maria Lehto — 2023-10-25

This article examines how inclusion is constructed in the discourses of migrants living in Finland. In the article, inclusion is discussed in relation to the concepts of integration and belonging. It is argued that inclusion, language and social structure are tied together through interaction. Drawing on data from pair conversations among migrants, the article focuses on the ways in which the participants speak about different dimensions of inclusion: concrete, abstract and solidary, and how these ways of speaking reflect language ideologies. The findings show that the concrete dimension of inclusion is depicted as requirements to learn Finnish and as tightly connected to the everyday context. Abstract inclusion implies the overall importance of language in human life and emphasizes the key role of language in crossing societal boundaries, and the solidary dimension emphasizes the reciprocity of language. The findings illustrate the participants’ willingness to make an effort to participate in society.

Saavutettavuudesta kriittiseen autonomiaan – vieraskieliset kuntavaaliviestinnän kohderyhmänä

Heli Paulasto — 2023-10-25

The article examines multilingual communication practices aimed at informing Finland’s foreign language speaking inhabitants on municipal elections and decision-making in the regional context of Joensuu. Our focus is on the availability and accessibility of relevant multilingual information and the potential of accessible information in developing a sense of democratic participation and critical autonomy among the immigrant population. The research is based on seven thematic interviews conducted after the 2021 municipal elections. All interviewees have experience in enabling the democratic participation of multilingual residents in Joensuu through their roles in civil service, politics, or local organizations. Poor accessibility of information has been identified as a reason for multilingual population’s low voting rates in previous research. The interview data reveal in detail what kinds of deficiencies can be identified across the components of usability, understandability, and social accessibility. The results also give insights into good practices and possible remedies.

Selkokielellä kriisiä rakentamassa: koronadiskurssit selkomediassa ja tukijärjestöjen viestinnässä

Mikko T. Virtanen — 2023-10-25

In this article, we consider a fundamental but so far little-investigated area of crisis communication: Easy Language journalism and public communication. Specifically, we focus on Easy Finnish material related to the Covid-19 pandemic. By adopting a Discourse Analytic perspective, we look at the ways in which the pandemic is constructed as a crisis across genres and ideological discourses operating in the overall ecology of Finnish Easy Language mass communication. As a result, we identify and describe four discourses that are foregrounded in our data: responsibility discourse, equality discourse, trust discourse and coping discourse. Our results highlight the importance of Easy Language communication in supporting the social inclusion of its target groups during a time of global crisis further severed by the so-called infodemic. The data covers the years 2020 and 2021 and includes material from the media and third-sector organizations.

Esipuhe / Förord

Niina Hynninen — 2023-10-25

Participation on whose terms? Applied linguistics, politics and social justice

Tommaso M. Milani — 2023-10-25

The aim of this position paper is to engage with the focus of this yearbook on language and participation by revisiting some of the arguments advanced by the North American political philosopher Nancy Fraser, who theorized (1) the structural components that enable and/or constrain participation, and (2) the ways in which we can transform the status quo with a view to achieving a more just society. The paper begins by outlining Fraser’s main ideas; it then moves on to illustrate how this theoretical framework may help us shed light on the dilemmas and/or pitfalls of well-meaning initiatives that seek to enhance adult migrants’ participation. The empirical focus is on courses in civic orientation (samhällsorientering) for newly arrived adult migrants in Sweden. The paper ends with some reflections about the importance of a politically engaged applied linguistics.

Diskursiivinen ja ideologinen osallisuus – esimerkkinä tulkatut asioimistilanteet ja verkon keskustelupalstat

Simo Määttä — 2023-10-25

Tässä kirjoituksessa käsitellään osallisuutta diskurssin ja ideologian näkökulmasta. Johdannossa tarkastellaan osallisuutta valikoiduissa diskurssin ja ideologian määritelmissä ja tarkennetaan, millä tavalla käsitteitä sovelletaan analysoiduissa esimerkeissä. Analyysissa eritellään ensin diskursiivista ja ideologista osallisuutta raportoinnin diskurssin ja yksinkertaistavien kieli- ideologioiden luonnehtimissa asioimis- ja oikeustulkkaustilanteissa. Analyysin toisessa osassa tarkastelun kohteena ovat verkon keskustelupalstojen arkidiskurssia edustavat esimerkit, joissa materialisoituvat muukalaisvihamieliset maahanmuuttoideologiat. Loppuluvussa kootaan yhteen analyysin tulokset ja pohditaan diskursiivisen ja ideologisen osallisuuden tutkimukseen liittyviä haasteita.

New insights into the trend towards English as a medium of instruction in European higher education through transdisciplinary participation

Anna Kristina Hultgren — 2023-10-25

The drive towards English as a Medium of Instruction (EMI) in universities in non-English-dominant countries can generate heated debates, yet the drivers of EMI are still not fully understood. This position paper argues for transdisciplinary participation in order to shed new light on the drivers of EMI. Transdisciplinary participation is conceptualized as engaging with theories, methodologies and practices in other disciplines in order to approach a topical issue in a new way. We exemplify transdisciplinary participation as bringing together applied linguists and those involved in academic governance to re-theorize the rise of EMI as linked to steering at a distance governance reforms that have swept across the European higher education sector since the 1980s. Showcasing three cases from across Europe, we argue that steering at a distance may shed new light on the drivers of EMI. At a more general level, we highlight how disciplinary positioning shapes the creation of knowledge.

Perspectives on Language and Participation

Niina Hynninen — 2023-10-25

Kielellä on suuri merkitys yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistajana ja rajoittajana. Kielellisen diversiteetin lisääntyessä koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnassa ylipäätään on tärkeää ymmärtää, mitä osallistuminen vaatii yksilöiltä ja miten instituutiot voivat tukea osallisuutta. Vuosikirjan artikkelit tarkastelevat osallisuuden käsitettä suhteessa kieleen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja inkluusioon ja pohtivat, miten kielelliset valinnat ja erilaisten kielellisten resurssien käyttö voivat joko tukea tai estää osallistumista. Vuosikirja haastaa ajatuksen siitä, että tietyn kansalliskielen oppiminen takaisi osallistumisen mahdollisuudet, ja korostaa sen sijaan inklusiivisten käytänteiden tarpeellisuutta ja yksikielisiä ideologioita laajempaa ymmärrystä kielellisestä kompetenssista. Kaiken kaikkiaan vuosikirja tarjoaa näkymän yhteiskunnallisesti vaikuttavan soveltavan kielitieteen kenttään Suomessa ja laajemminkin.