Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa

Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita

• Anni Piironen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6735-4634
• Minni Matikainen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0003-4037-9417
• Minna Maunula Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0001-7968-705X

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.122022

Avainsanat: tietokapitalismi, tohtorikoulutus, akatemiat, asiantuntijuus, väitöskirjatutkijat

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan akateemisen maailman reunaehtoja, joihin väitöskirjatutkijat törmäävät tohtoriopinnoissa sekä sitä, millaisia erilaisia polkuja asiantuntijuuteen reunaehdot viitoittavat. Tohtorikoulutusta asiantuntijuuden rakentumisen kontekstina on aiemmin tarkasteltu eri osa-alueiden, kuten ohjauksen tai rahoituksen, näkökulmasta. Sen sijaan tässä artikkelissa tavoittelemamme holistinen, yksilöllisiä ja systeemisiä ehtoja yhdistävä tarkastelu on ollut vähäistä. Tutkimuksen aineisto koostuu Tietoarkiston avulla kerätyistä väitöskirjatutkijoiden (N = 54) kirjoitelmista, joissa he kuvaavat kokemuksiaan asiantuntijana toimimiseen sisältyvistä mahdollisuuksista ja haasteista. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi tuotti kuvaukset akateemisessa maailmassa toimimiseen vaikuttavista systeemisistä ja henkilökohtaisista reunaehdoista. Reunaehdot muovaavat väitöskirjatutkijan kokemusta asiantuntijuuden rakentumisesta ja vaikuttavat mahdollisten akateemisten polkujen muodostumiseen. Tutkimuksessa tulkittiin neljä erilaista polkua. Ne mahdollistivat ja rajoittivat asiantuntijana kasvua ja toimimista sekä määrittivät tulevan asiantuntijuuden suuntaa. Reunaehdot ja polut tekevät akateemisen maailman hiljaisia käytäntöjä näkyviksi ja kehitettäviksi. Samalla ne monipuolistavat keskustelua väitöskirjatutkijan asemasta.