Lukion pedagoginen johtaminen rehtoreiden kokemana 

• Marianne Korkalainen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0009-0003-7495-7614
• Elina Fonsén Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-2547-905X
• Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0002-4585-4822

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.148137

Avainsanat: pedagoginen johtaminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p23846], lukio [http://www.yso.fi/onto/yso/p7401], rehtorit [http://www.yso.fi/onto/yso/p7511], fenomenologia [http://www.yso.fi/onto/yso/p2977]

Abstrakti

Tutkimme pedagogista johtamista laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksessä lukion rehtoreiden kokemana. Kysymme, millaisia osa-alueita lukion pedagogisessa johtamisessa on ja mitä laajan pedagogisen johtamisen osa-alueita siitä voi tunnistaa. Aiemmin pedagogista johtamista on tutkittu Suomessa lähinnä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Tutkimusaineisto koostuu kymmenen kuntasektorin lukion rehtorin ja apulaisrehtorin haastattelusta, ja sen analyysissa käytimme tulkitsevaa fenomenologista analyysia (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA).

Pedagoginen johtaminen näyttäytyi tutkimuksessamme jäsentymättömänä ilmiönä. Tunnistimme siitä seuraavat osa-alueet: 1) suunnan näyttäminen ja vastuunkantaminen, 2) toimintaympäristön johtaminen, 3) pedagoginen kehittäminen ja 4) opettajien ammatillisen kehittymisen johtaminen. Kaikki laajan pedagogisen johtamisen osa-alueet olivat tunnistettavissa lukion rehtoreiden pedagogisessa johtamisessa. Symbolinen johtaminen oli näkyvämpää kuin aiemmissa tutkimuksissa, kun taas jaettu pedagoginen johtaminen jäi rehtoreiden puheessa vähäiseksi.

Tutkimustuloksiamme voidaan hyödyntää lukion rehtoreille ja koulutuksen järjestäjille suunnatun täydennyskoulutuksen kehittämisessä sekä rehtorin työnkuvan määrittelyssä. Ne syventävät myös tieteellistä keskustelua pedagogisesta johtamisesta suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa.