Työyhteisön kielikäytänteet ja monikielisyys

Jännitteitä ja ratkaisuja

Kirjoittajat

• Hanna Kosonen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0009-0008-0484-7491
• Salla-Maaria Suuriniemi Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1281-586X

DOI:

https://doi.org/10.33336/aik.161418

Avainsanat:

kielitietoinen opetus ja kasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p37832], kielipolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p9310], korkeakoulut [http://www.yso.fi/onto/yso/p1030], monikielisyys, monikielisyys [http://www.yso.fi/onto/yso/p6720], toimintatutkimus [http://www.yso.fi/onto/yso/p182], työyhteisöt [http://www.yso.fi/onto/yso/p8543]

Abstrakti

Korkeakoulujen kielikäytänteet ovat muuttuneet kansainvälisen liikkuvuuden ja digitalisaation myötä. Samalla on herännyt tarve neuvotella kielivalinnoista ja vuorovaikutusta ohjaavista normeista. Tarkastelemme monikielisyyttä ja työyhteisön kielikäytänteitä kielen opettamisen asiantuntijoiden muodostamassa työyhteisössä osallistavan ja osallistuvan toimintatutkimuksen menetelmin. Tutkimus kohdistuu suomalaisten yliopistojen kielikeskusten henkilöstöön. Aineisto koostuu valtakunnallisesta kyselystä, fokusryhmätyöpajojen tallenteista ja osallistuvan havainnoinnin kenttämuistiinpanoista.

Kysymme, miten kielikeskuksen henkilöstön jäsenet reflektoivat työyhteisönsä kielikäytänteitä. Lisäksi selvitämme, millaisia vaiheita työyhteisön kielikäytänteiden kehittämistyössä ilmenee ja mitä mahdollisuuksia toimintatutkimus tarjoaa kielikäytänteiden kehittämiseen ja osallisuuden ymmärtämiseen ja tukemiseen.

Tutkimustulostemme mukaan suomalaisissa kielikeskuksissa ilmenee yhteen kokoavien ja erilleen vievien kielinäkemysten välisiä jännitteitä: yhtäältä korostetaan kielivalintojen selkeyttä ja yhteistä ymmärrystä, toisaalta arvostetaan monikielisyyden näkymistä ja yksilöllistä toimijuutta. Päätelmissä korostamme tarvetta tunnistaa jännitteet ja keskustella niistä. Reflektiivinen ja kehittyvä asenne kielivalintoihin voi luoda tilaa moniäänisyydelle ja uusille monikielisille käytännöille, mikä vahvistaa yhteisön kykyä tukea kielellistä moninaisuutta ja kaikkien jäsenten osallisuutta. Toimintatutkimus tarjoaa puolestaan välineitä siirtyä reflektiosta kohti käytännön toimintaa ja muutosta.