Kohti hyvää aikuisuutta

”omilleen asettumisen” kulttuurinen kuva

• Jatta Herranen
• Päivi Harinen

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93795

Avainsanat: nuoret, aikuistuminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p15326], itsenäistyminen (psykologia) [http://www.yso.fi/onto/yso/p8228], vanhempi-lapsisuhde [http://www.yso.fi/onto/yso/p2260]

Abstrakti

Tarkastelemme artikkelissa aikuisuuden siirtymävaihetta – tai niin sanottua kehkeytyvää aikuisuutta – nuorten suomalaisten aikuiseksi kasvamiselle ja itsenäistymiselle antamia merkityksiä ja sisältöjä. Kehkeytyvä aikuisuus käsitteenä viittaa yleensä 18–29-vuotiaiden elämänvaiheeseen, jota esimerkiksi Jeffrey Jensen Arnett (2000; 2004) luonnehtii identiteetin etsimisen, epävakauden, minäkeskeisyyden, välissä olemisen ja mahdollisuuksien iäksi.