Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterin tutkinnot

eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä

• Teemu Rantanen
• Ulpukka Isopahkala-Bouret https://orcid.org/0000-0002-8535-8874
• Katarina Raij
• Eeva Järveläinen

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93895

Avainsanat: korkeakoulututkinnot [http://www.yso.fi/onto/yso/p14676], korkea-asteen koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p3390], korkeakoulupolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p6796], ammattitaito [http://www.yso.fi/onto/yso/p9365], ammattikorkeakoulututkinnot [http://www.yso.fi/onto/yso/p24084], korkeakoulut [http://www.yso.fi/onto/yso/p1030], Bolognan prosessi [http://www.yso.fi/onto/yso/p20814], akateeminen työvoima [http://www.yso.fi/onto/yso/p10701], osaaminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p8343]

Abstrakti

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistollisen maisterin tutkinnon oletetaan tuottavan samantasoista mutta eri tavoin profiloitunutta osaamista. Tutkimus osoittaa, että käytännössä tutkintojen profiilierot eivät ole riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Lisäksi työnantajat arvioivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osaamista kriittisemmin kuin yliopistosta valmistuneiden osaamista, kun lähtökohtana käytetään eurooppalaisessa ja kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä määriteltyjä oppimistuloksia. Artikkelin tutkimus pohjautuu laajaan työnantajakyselyyn sekä ylemmän AMK-tutkinnon ja yliopistollisen maisterin tutkinnon suorittaneiden haastatteluihin sosiaali-, terveys- ja kaupalliselta alalta.