Käytännöllisen tiedon luonne

• Anneli Sarvimäki Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.96610

Avainsanat: arkitieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p13333], kokemustieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p379], tieto [http://www.yso.fi/onto/yso/p261], kasvatus [http://www.yso.fi/onto/yso/p476], skeemat [http://www.yso.fi/onto/yso/p6369], tietoteoria [http://www.yso.fi/onto/yso/p15994], toimintakaaviot,

Abstrakti

Artikkeli lähtee klassisesta tiedon määritelmästä, joka todetaan liian suppeaksi määrittelemään kaikkea tietoa. Käytännöllisillä aloilla tarvitaan laajempaa tietokäsitettä. Filosofian historiassa käytännöllistä tietoa ovat analysoineet mm. Platon, Aristoteles, Vico ja Kant. Käytännöllinen kasvatustieto määritellään laajaksi yhteiskunnalliseksi ja moraaliseksi tiedoksi, johon sisältyy tekninen taito. Määritelmä pohjautuu näkemykseen kasvatuksesta moraalisena elämänmuotona. Käytännöllinen tieto on organisoitu toimintakaavoihin ja traditioihin ja se ilmenee adekvaattina toimintana.