https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feedAikuiskasvatus2024-10-01T17:37:28+03:00Terhi Kouvoterhi.kouvo@kvs.fiOpen Journal Systems<p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. <a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>. </p> <p><a href="https://kansanvalistusseura.fi/tietoa-meista/avoimet-tyopaikat/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatus hakee päätoimittajaa kolmivuotiselle kaudelle 2025-2027</a>.</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut. </a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.)</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p> Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>. <a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p>https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/141643“Tätähän ei saa kysyä, mutta kysyn kuitenkin”2023-12-01T12:37:05+02:00Pasi PyöriäTuija KoivunenHeidi Lehtovaara<p>Tarkastelemme tutkimuksessamme työnhakijoiden kuvauksia rekrytoinnissa koetusta syrjinnästä. Työnhakutilanteessa hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat kysymykset voivat täyttää laissa kielletyn syrjinnän tunnusmerkit. Tutkimuskysymyksemme on, millaisia perhesuhteisiin, perheen perustamiseen ja vanhemmuuteen liittyviä rekrytointisyrjintäkokemuksia Suomesta työpaikkaa hakeneilla on ollut. Hyödynsimme laadullista verkkolomakkeella kerättyä kirjoitusaineistoa ja sisällönanalyysiä. Tutkimusta varten kerätyissä kirjoituksissa korostui syrjintäkokemusten sukupuolittuneisuus. Tyypillisimpiä olivat nuorten ja varhaiskeski-ikäisten naisten kohtaamat työnhakutilanteet, joissa heille oli esitetty kysymyksiä perheen perustamisesta, parisuhteesta ja lasten hoivavastuusta. Lain mukaan hakijaa ei kuitenkaan saa syrjäyttää tällaisten seikkojen perusteella.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Pasi Pyöriä, Tuija Koivunen, Heidi Lehtovaarahttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/143824”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!” 2024-03-07T12:34:23+02:00Liila HolmbergAnna-Maija Niemi<p>Suomalaisen vankilainstituution tavoite on ohjata rikoksesta tuomittuja henkilöitä kohti rikoksetonta elämää. Tavoite on erityisen korostunut modernin vankilan yhteisökuntoutusosastolla, jolla vankien päiväohjelma koostuu intensiivisestä itsen työstämisestä yhteisöllisissä toiminnoissa. Tutkimme artikkelissamme, miten itsen työstäminen muotoutuu naisvankilan yhteisökuntoutusosaston affektiivisissa käytännöissä. Etnografisen aineiston analyysin avulla osoitamme, kuinka itsen työstäminen tapahtuu osastolla ensisijaisesti tunteiden jakamisen ja jaetusti tuntemisen käytäntöinä. Nämä affektiiviset käytännöt muovautuvat ja vahvistuvat osaston ohjaajan fasilitoinnin ja yhteisön sosiaalisen säätelyn myötä. Yhteinen tunnetyöskentely nähdään onnistuneen kuntoutumisen edellytyksenä, ja siksi affektiivinen etäisyys muodostaa osaston toimintaan jännitteitä. Osaston affektiivisissa käytännöissä vankien vaikeat tunnekokemukset kääntyvät palvelemaan näiden kuntoutuvaa minuutta, ja parhaimmillaan vangit kokevat tunnetyöskentelyn haastavuudestaan huolimatta palkitsevana.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Liila Holmberg, Anna-Maija Niemi.https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/131891Yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden yrittäjämäisyys työelämäarvojen valossa2023-08-07T13:27:54+03:00Miira NiskaMinna PaanasaloAntero Olakivi<p>Yrittäjyyden edistämisestä on muodostunut nyky-yliopistojen keskeinen tehtävä. Yksi perinteisesti epäyrittäjämäisenä pidetty ryhmä on yhteiskuntatieteiden opiskelijat, joihin on viime vuosikymmeninä aktiivisesti suunnattu yrittäjyyskasvatusta. Yliopistoissa pyritään valmentamaan opiskelijoita yritysten perustamiseen ja yritystoiminnan pyörittämiseen mutta myös tukemaan opiskelijoiden ”yrittäjämäisyyttä”, jolla viitataan muun muassa joustavuuden, proaktiivisuuden ja riskinottokyvyn tyyppisiin ominaisuuksiin. Yrittäjämäisyyttä voi lähestyä useista näkökulmista. Tarkastelemme artikkelissamme yhteiskuntatieteitä opiskelevien yrittäjämäisyyttä työelämäarvojen näkökulmasta ja kysymme, näyttäytyvätkö yhteiskuntatieteiden opiskelijat arvojensa suhteen aiempaa yrittäjämäisemmiltä vai heijastavatko heidän arvojärjestyksensä perinteistä palkkatyökulttuuria. Tarkastelemme opiskelijoiden arvovalintoja hyödyntämällä Schwartzin arvoteoriaa ja kyselyä, johon vastasi (2016–2017) 256 Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden opiskelijaa. Tulokset ovat monitulkintaisia. Yhtäältä perinteistä palkkatyökulttuuria heijastavat säilyttämisarvot olivat vastaajille yhtä tärkeitä kuin yrittäjämäisyyttä heijastavat muutosvalmiusarvot. Toisaalta perinteistä palkkatyökulttuuria heijastavat turvallisuusarvot olivat heille tärkeämpiä kuin yrittäjämäisyyttä heijastavat itseohjautuvuusarvot. Näytteemme perusteella yrittäjämäiset arvot eivät ole opiskelijoille vieraita tai merkityksettömiä, mutta perinteistä alkkatyökulttuuria heijastavat turvallisuusarvotkaan eivät ole menettäneet merkitystään.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Miira Niska, Minna Paanasalo, Antero Olakivihttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147868Kyvykkyyksien kehittymisen tukeminen – eli pässiä narussa2024-09-12T15:27:26+03:00Heikki Silvennoinen<p>Suomen kielen asiantuntija ja kielenhuoltaja Laura Niemi paneutuu kirjassaan työelämän konsultti- ja kehittämispuheeseen. Käytännön esimerkkien siivittämää kirjaa voi suositella yhtä hyvin suurelle yleisölle kuin työelämän kehittämisen tutkijoille. Kirja kehottaa meitä kaikkia vaatimaan selkeää kieltä ja hyvää suomea. Se kehottaa myös kriittiseen valppauteen: jos työelämän kehittäjät saavat puhuttua meidät pyörryksiin, he vievät meitä kuin pässiä narussa.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Heikki Silvennoinenhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147883Miten suitsia vihapuhetta verkossa?2024-09-13T09:52:42+03:00Pekka Kanerva<p>Kirja liikkuu poliittisen väkivallan, verkkoympäristön ja henkisen väkivallan risteyskohdassa, ulottuen myös näiden teemojen ympäristöön. Se kiinnittyy jatkumoon, jossa on käsitelty muun muassa sosiaalisen median alustoja mahdollistamassa yhteiskunnan polarisoimista, autoritääristä populismia ja autoritääristen valtioiden informaatiosodankäyntiä länsimaita vastaan. Elämänmittaisen oppimisen näkökulmasta aihepiirin ymmärtäminen on välttämättömäntä jokaiselle, erityisesti tietoa tuottavissa organisaatioissa työskenteleville: tutkijoille, opettajille, toimittajille.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Pekka Kanervahttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147957Ajankohtainen klassikko auttaa käsitteellistämään monimutkaisia ilmiöitä 2024-09-16T16:58:46+03:00Sami PaavolaHeli Kaatrakoski<p>Evald V. Ilyenkovin <em>Abstraktin ja konkreettisen dialektiikka Marxin pääomassa</em> on kulttuuripsykologian menetelmäklassikko. Teoksessa käydään perin pohjin läpi abstraktista konkreettisen kohoamisen menetelmä. Kirja kiinnostanee aikuiskasvatustieteen ja kasvatustieteiden tutkijoita ja opiskelijoita sekä laajemmin käytäntötutkimuksesta ja laadullisen tutkimuksen metodologiasta kiinnostuneita. </p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Sami Paavola, Heli Kaatrakoskihttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/148044Tiedejulkaisemisen monimuotoisuutta vahvistetaan vapaaehtoisvoimin2024-09-20T19:08:57+03:00Ulpukka Isopahkala-Bouret<p>Suomalainen tiedeyhteisö voi olla ylpeä kotimaisten tiedelehtien monipuolisuudesta ja laadusta. Pelkästään tiedelehtien yhteisellä Journal.fi-julkaisualustalla on toista sataa julkaisua avoimesti saatavilla. Määrällinen runsaus vahvistaa jo sinällään kotimaisen tiedejulkaisemisen bibliodiversiteettia, monimuotoisuutta. Suomessa toteutuu myös julkaisemistraditioiden ja julkaisuformaattien rikkaus, kustantajatahojen moninaisuus sekä julkaisujen monikielisyys. Bibliodiversiteetin vahvistamiseksi kotimainen tiedejulkaiseminen ansaitsee kestävällä pohjalla olevan mallin, jossa huomioidaan sekä tiedejulkaisemiseen eri rooleissa osallistuvien tutkijoiden rahallinen palkitseminen että meritoituminen. </p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Ulpukka Isopahkala-Bourethttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/142792Vertaisryhmätyönohjaus vahvistaa varhaiskasvatuksen opettajien osaamista ja hyvinvointia2024-01-26T16:10:28+02:00Kaisa Pelanteri Kaisa PelanteriSeija Ollila<p>Työnohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan yhdistävä vertaistyöryhmäohjaus tukee varhaiskasvatuksen opettajia kokonaisvaltaisesti työssään. Menetelmää hyödyntämällä kirkastetaan opettajan perustehtävää sekä vahvistetaan osaamista, työhyvinvointia, johtajuutta ja ammatti-identiteettiä varhaiskasvatuksessa.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Kirjoittajathttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147865”Erilaiset kasvatusalan työkokemukset ovat näyttäneet, kuinka monipuolinen kasvatustieteiden kenttä on”2024-09-12T15:22:23+03:00Mari Korhonen<p>Turun yliopiston väitöskirjatutkija Heini Ahonen, 29, tekee tutkimusta yhteisopettajuudesta 2020-luvun peruskoulussa ja koordinoi marraskuisia Kasvatustieteen päiviä. Aikuiskasvatustiedettä tarvitaan hänen mielestään yhteiskunnassa, sillä se painottaa elinikäistä oppimista ja muuttunutta työelämää.</p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Mari Korhonenhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147998Summaries 2024-09-18T10:43:13+03:00Esko Clarke Sario<p>Suomenkielisten tiedeartikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät. </p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Esko Clarke Sariohttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/148105Vertaisarviointi on tutkimuksen perusta 2024-09-24T11:54:48+03:00Terhi Kouvo<p>Vertaisarviointi on laadukkaan tiedejulkaisemisen perusta – ja tutkijan työhön kuuluva jatkuvan oppimisen paikka. Turussa järjestettävillä Kasvatustieteen päivillä on kahden esiseminaarin täydeltä asiaa arvioinnista. Näin lisätään niin aloittelevan kuin kokeneen tutkijan ja tiedejulkaisun ymmärrystä arvioinnin prosesseista. </p> <p> </p>2024-10-01T00:00:00+03:00Copyright (c) 2024 Terhi Kouvo