https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feed Aikuiskasvatus 2024-04-05T17:18:08+03:00 Terhi Kouvo terhi.kouvo@kvs.fi Open Journal Systems <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut.&nbsp;</a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127662 Kuuntelemisen osoittaminen kirjoittamalla käydyssä yliopisto-opintojen verkkokeskustelussa 2023-03-10T13:36:02+02:00 Sanna Uotinen Heli Tyrväinen Leena Valkonen <p>Kirjoittamalla käyty keskustelu on tärkeä vuorovaikutteinen opiskelumuoto verkko-opinnoissa. Kirjoitetutkin viestit edellyttävät kuuntelemista eli toisen kirjoittamaan tekstiin pysähtymistä, sen vastaanottamista ja viestiin reagoimista. Tutkimme yliopisto-opintoihin liittyviä verkkokeskusteluviestejä analysoimalla, mihin aikuisopiskelijat suuntautuvat kuunnellessaan toistensa kirjoitettuja viestejä ja miten he osoittavat kuuntelemista. Löysimme kolme erilaista tekstin kuuntelemisen tapaa: 1) sisällön kuunteleminen, jossa vastausviestit suuntautuivat aiemman viestin sisältöön, 2) ihmisen kuunteleminen, jossa kuuntelemista osoitettiin suuntaamalla vastausviesti edellisen viestin kirjoittajaan tai omien ajatusten reflektointiin ja 3) toiminnan kuunteleminen, jolloin kuuntelemista osoitettiin kommentoimalla omaa tai ryhmän työskentelyä ja keskustelukokonaisuuden etenemistä. Opiskelijat osoittivat kuuntelemista erilaisilla ilmaisuilla, jotka viittasivat aikaisempiin puheenvuoroihin tai niiden lähettäjiin. Kuuntelemista osoittavat viestit pyrkivät samanmielisyyteen sekä aiemman sisällön täydentämiseen ja vahvistamiseen ilman arvioivaa otetta. Erimielisyyttä oli vähän, ja se tuotiin esiin varovasti, vaikka se voisi syventää oppimista. Kuunteleminen on verkkokeskustelussa tärkeä ja kehitettävissä oleva taito, joka mahdollistaa toiselle opiskelijalle kuulluksi tulemisen kokemuksen.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/131890 Puhuminen ja kirjoittaminen kotoutumiskoulutuksessa 2023-08-07T13:26:22+03:00 Marianne Seppä Maria Ahlholm <p>Tutkimme artikkelissa kotoutumiskoulutuksen suomenopettajien tapaa jäsentää omaa toimintaansa aikuisten maahanmuuttajien kielen tuottamistaitojen eli puhumisen ja kirjoittamisen taitojen tukijoina. Opettajat nähdään ekososiaalisen viitekehyksen mukaisesti mesotason toimijoina, joiden työtä määrittävät makrotasolla yhteiskunnalliskulttuuriset reunaehdot ja mikrotasolla kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Tutkimuskysymyksinä ovat, miten opettajat kuvaavat suomen kielen tuottamistaitojen kehittymistä ja siihen tarjoamaansa tukea. Aineisto koostuu kahdeksan haastatteluhetkellä työssä olleen opettajan teemahaastatteluista. Teemahaastattelut analysoitiin semanttisella verbianalyysillä, ja tulokset kuvattiin kolmen opettajadiskurssin kautta: opettaja 1) kielen kehittymisen analysoijana, 2) kommunikoijana ja tekemisen aktivoijana sekä 3) työnsä reflektoijana. Tulosten mukaan opettajat ovat tietoisia kielen kehittymisen prosessin epälineaarisuudesta, ja heillä on hallussaan käytännön pedagogisia keinoja tukea tuottamistaitoja. Kirjoittamisen taidoissa opettajat kaipaavat lisää osaamista siihen, miten tukea opiskelijoita, joiden kirjalliset taidot omalla äidinkielelläkin ovat vasta kehittyviä. Opettajat joutuvat myös jatkuvasti pohtimaan työnsä reunaehtoja ja kehittämiskohteita. Tuloksia voidaan soveltaa etsittäessä keinoja tukea heterogeenisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kielen kehittymistä.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127661 Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sosiaalisen median sivistykselliset käytännöt 2023-03-10T13:33:31+02:00 Annika Pastuhov <p>Poliittisten puolueiden yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu poliittisten näkemysten esittely ja vaihtoehtojen tarjoaminen demokraattiseen keskusteluun, mitä voidaan tarkastella aikuiskasvatuksellisena tehtävänä. Tarkastelen Kansallisen Kokoomuksen (kokoomus) ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sosiaalisen median sisältöjä sivistyksellisinä käytäntöinä. Tutkimus kohdistuu Suomessa vuonna 2022 käytyyn turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Tarkastelen puolueiden sekä niiden puheenjohtajien turvallisuuspolitiikkaa koskevia Instagram-julkaisuja kysymällä, 1) mitä turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja puolueet tuovat esiin sivistyksellisillä käytännöillään ja 2) mitkä ennakkoehdot mahdollistavat ja rajoittavat näiden esiin tuomisen. Käytäntöteoriaan tukeutumalla tutkimus osoittaa, kuinka tutkitut puolueet puheenjohtajineen esittelevät eritoten Ukrainan tukemisen ja Natoon liittymisen toivottuina turvallisuuspoliittisina vaihtoehtoina, joita esitellään eri ennakkoehtoihin nojautuen. Kokoomuksella vaihtoehtojen esittelyä leimaa ytimekäs kieli, joka liitetään toistuvasti puolueväen tapaamisiin tai puolueen johtohahmojen kannanottoihin. SDP tukeutuu vaihtoehtojen esittelyssä politiikan virallisiin ilmaisuihin, tekemisen tapoihin ja rooleihin. Kummankin puolueen tutkitut sosiaalisen median käytännöt esittelevät vaihtoehtojen asiayhteyksiä niukasti, mikä tekee vaihtoehtojen puntaroimisen haasteelliseksi ja asettaa sivistyksellisyyden paitsioon.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144330 ”Aikuiskasvatustiede tuo esiin kasvamisen ja oppimisen merkityksen jokaisen aikuisen elämässä” 2024-03-18T15:59:54+02:00 Mari Korhonen <p>Erikoistutkijana Turun yliopistossa työskentelevä Mirva Heikkilä, 41, pitää tärkeänä, että tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä vaalitaan.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/137516 Jättääkö tehokkuusajattelu tilaa yhteiskunnan uudistumisen tarpeille? 2023-09-29T22:06:23+03:00 Anja Yli-Viikari <p>Tehokkuusajattelu voi muodostua jopa jarruksi, kun työelämä vaatii systeemistä kehittämistä muutoksiin vastaamiseksi. Työn arjessa tehokkuusajattelun ja systeemisen uudistumisen näkökulmat limittyvät ja vahvistavat toisiaan, mutta niiden erilainen luonne on syytä tunnistaa, jotta organisaation toimintakulttuuri ei vinoudu kummankaan suuntaan. Kun siirrytään tehokkuusajattelusta laaja-alaisempaan systeemiseen uudistumiseen niin tiedollisia rakenteita kuin organisaatiokulttuuria ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta koskevat toimintatavat muuttuvat.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/141646 Eikö hyvä tahto riitä? 2023-12-01T12:48:39+02:00 Hanna Kosonen Salla-Maaria Suuriniemi Minna Lyytinen <p>Turvallisemman tilan periaatteet voidaan nähdä pedagogisena keskustelutyökaluna, joka rohkaisee yhteistyöhön sekä moniääniseen keskusteluun yliopisto-opetuksessa. Periaatteet ohjaavat myös opettajia ja koko yliopistoyhteisöä puhe- ja toimintatapojen kriittiseen reflektioon.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144539 Tiedejulkaisemisesta syrjinnästä vapaa alue 2024-03-27T15:18:53+02:00 Ulpukka Isopahkala-Bouret <p>Yhdenvertaisuuden periaate koskee tiedejulkaisemista siinä missä muutakin tutkimustoimintaa. Se edellyttää taustoihin tai ominaisuuksiin perustuvan syrjinnän kieltämistä ja tieteentekijöiden tasavertaisia mahdollisuuksia julkaista tutkimustaan. Periaate kuulostaa itsestään selvältä, mutta piiloista syrjintää on pesiytynyt myös tiedejulkaisemisen käytäntöihin.&nbsp;Tiedejulkaisemisen moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen puhuttavat myös kansainvälisesti, ja kustantamot ovat tarttuneet toimiin,</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Ulpukka Isopahkala-Bouret https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144430 Vuoden palkitut 2024-03-22T11:32:06+02:00 Terhi Kouvo <p>Palkitut tutkimukset, hankkeet ja toiminta vahvistavat aikuiskasvatuksen ääntä yhteiskunnassa.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Terhi Kouvo https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144474 Lausunnonantajat vuonna 2023 2024-03-25T11:15:09+02:00 Terhi Kouvo <p>Vuonna 2023 Aikuiskasvatuksessa julkaistiin 12 vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Lisäksi toimituskunta käsitteli useita artikkelikäsikirjoituksia. Kiitämme lämpimästi seuraavia lausunnonantajia, joiden refereeprosessi toteutui kalenterivuoden 2023 aikana.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/143882 Summaries 2024-03-11T13:03:52+02:00 Esko Clarke Sario <p>Tiedeartikkelien suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittajat ja kääntäjä https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144398 John Deweyn kasvatusfilosofinen testamentti vihdoin suomeksi 2024-03-20T20:08:17+02:00 Severi Hämäri <p>John Dewey (1859–1952) kuulunee historian kolmen suurimman kasvatusfilosofin joukkoon Platonin ja Jean-Jacques Rousseaun rinnalle. Hänen poikkeuksellisen pitkä elämänsä mahdollisti vielä viirun vaille kahdeksankymmenvuotiaana katseen taaksepäin omaan uraan sekä sen vaikutukseen kasvatustieteelliseen keskusteluun ja koulun käytäntöihin Yhdysvalloissa. Viimeinen Deweyn elämän aikana julkaistu kasvatusfilosofinen teos, vuonna 1938 ilmestynyt Kokemus ja koulutus, on kriittinen kommentti 1930-luvun amerikkalaiseen aikalaiskeskusteluun, jossa konservatiivit yhä haikailivat vanhan perinteisen koulun perään ja toisaalta progressivismi oli osoittanut jäävänsä pahasti vaillinaiseksi yliampuvista lupauksistaan huolimatta.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/144394 Keskiluokan hätähuuto kestävyysvajeeseen vaipuvalle hyvinvointivaltiolle 2024-03-20T19:55:53+02:00 Antti Seitamaa Riikka Suhonen <p>Mitä on suomalainen keskiluokka? Miten siihen päästään ja miten siitä pudotaan? Millainen rooli pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla ja koulutuksella on ollut keskiluokan kasvussa? Kolumnisti ja tietokirjailija Auli Viitala tarkastelee keskiluokassa kasvamista ja siitä putoamista perheensä elämäntarinoiden kautta. Toimittaja Sanna Kajander-Ruuth taas on haastatellut kymmentä eri tavoin keskiluokkaan identifioituvaa ihmistä sekä lisäksi tutkijoita.</p> 2024-04-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2024 Kirjoittajat