https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feed Aikuiskasvatus 2020-11-12T15:19:39+02:00 Terhi Kouvo terhi.kouvo@kvs.fi Open Journal Systems <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98362 Kirjoittaessasi et ole koskaan yksin 2020-09-26T11:24:15+03:00 Ulpukka Isopahkala-Bouret aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Aikuiskasvatuksessa arvioitsijoiden ja toimituskunnan tehtävänä on haastaa ja kannustaa kirjoittajia kirkastamaan<br>ajatuksiaan ja ilmaisuaan. Rakentava palaute on lahja, josta tulee osa tekstiä, kun tekijä muokkaa sitä. Kirjoittamistyötä kannattelee kirjoittajien ja lukijoiden yhteys tekstien äärellä ja teksteissä.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98363 Kasvatus monilajiseen empatiaan 2020-09-26T11:23:48+03:00 Mikko Rosenberg aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Meneillään oleva aikakausi on muuttamassa maapalloa yhä elinkelvottomammaksi. Ympäristöongelmat odottavat ratkaisua, jotta pahimmilta uhkakuvilta voidaan välttyä. Muutosvaatimus kohdistuu sekä yhteiskunnan rakenteisiin että yksilön kulutustottumuksiin. Avaan artikkelissani kulutuskäytäntöjen ongelmallisuutta aikalaiskriittisellä otteella, joka on sekä tapa kirjoittaa että näkökulma nykyisyyteen. Nykyisyyden ymmärtäminen on tarpeen, jotta tulevaisuutta voidaan muuttaa.<br>Yksinkertaisimpia tapoja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksilötasolla on siirtyä lihaproteiinien kuluttamisesta kasvisproteiineihin. Erityisesti miehillä on kuitenkin vähemmän valmiutta vähentää lihaproteiinien käyttöä kuin naisilla. Lihaproteiinien erityisyyttä korostavat ajattelutavat ovat yhteydessä länsimaisen ajattelun traditioihin, joissa korostuvat ihmiskeskeisyys ja luonnon ja ihmiskunnan välinen kahtiajako.<br>Ekologisesti yhä kestävämmän tulevaisuuden tavoittelu edellyttää muutoksia kasvatustieteessä. Monitieteinen perspektiivi auttaa maailman tarkastelemisessa marginalisoitujen ihmisten näkökulmasta käsin. Näkökulman avartaminen tarjoaa uudenlaisia käsitteitä, joiden varassa voidaan synnyttää ekologisesti kestävämpään maailmaan suuntaavaa kasvatustiedettä.<br>Havaitsemalla maapallon monilajiset ja hauraat vuorovaikutusketjut voidaan ymmärtää, että elämän ylläpitäminen vaatii kanssaeläjien hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Monilajisessa empatiassa yhdistyvät tieto monilajisen maailman tärkeydestä ja tunne siitä, että elämän säilyttäminen maapallolla edellyttää epäitsekästä käytöstä.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98367 Opettajaopiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä 2020-09-26T11:22:27+03:00 Teija Koskela aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Päivi Rosenius aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Sirpa Kärkkäinen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Oppimisympäristöosaaminen kuuluu opettajuuden työelämätaitoihin, mitä viimeaikainen koulutuspoliittinen keskustelu on korostanut. Tutkimme opettajankoulutuksen loppuvaiheen opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusta taustoitetaan oppimisympäristötutkimuksen sekä formaalin ja informaalin oppimisen näkökulmista. Aineisto koostuu 142 opiskelijan tuottamista kirjallisen reflektointitehtävän avovastauksista. Se kerättiin Itä-Suomen yliopiston pedagogisten opintojen loppuvaiheen ”Kasvatus kestävään tulevaisuuteen” -opintojaksolta. Laadullisessa analyysissa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Opettajaopiskelijoiden käsitykset oppimisen ja oppimisympäristön suhteesta jaettiin analyysin perusteella kolmeen kategoriaan: 1) oppiminen olemassaolon tapana, 2) avautuvassa koulutusjärjestelmässä ja 3) sulkeutuneessa koulutusjärjestelmässä. Kapeimmillaan oppimiskäsitys rajoittui tiukasti suljettuun koulutusjärjestelmään. Avautuvan koulutusjärjestelmän oppimiseen liittyvät käsitykset näkivät ulkopuoliset oppimisympäristöt resurssina ja mahdollisuutena oppimiselle. Laajimmillaan oppiminen käsitettiin olemassaolon tavaksi, jolloin oppimisympäristö laajeni perinteisiä ikä-, organisaatio- ja oppiainerajoja ylittäväksi ja oppijan koko kasvuympäristön huomioivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimustulosten nojalla voidaan suositella, että opettajankoulutuksessa käsitellään teoreettisesti ja käytännössä sekä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ulottuvien oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessien jatkumoissa että koulun ulkopuolisiin toimijoihin ulottuvia verkostoitumistaitoja. On tärkeää, että opettajaopinnoissa opitaan tuottamaan eksplisiittistä käsitystä oppimisesta elämänmittaisena ja kaikkiallisena prosessina.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98368 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tekstin yhteinen tuottaminen 2020-09-26T11:22:00+03:00 Melisa Stevanovic aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Riikka Nissi aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Esa Lehtinen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Taina Valkeapää aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Camilla Lindholm aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Elina Weiste aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Osallistumiseen kasvattaminen on keskeinen, läpi elämän jatkuva sosialisaation haaste. Konkreettinen osallistumiseen kasvattamisen keino on tekstin yhteinen tuottaminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, mitä tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme kahdessa ryhmässä: 1) uusiin työkäytänteisiin keskittyvässä henkilöstökoulutuksessa ja 2) työelämään valmentavassa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, jonka avulla yhtäältä selvitämme, miten osallistumista pyritään edistämään tekstin yhteisen tuottamisen avulla. Toisaalta tarkastelemme tämän tavoitteen toteutumista käytännössä kysyen, millaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita tekstin avulla osallistaminen faktuaalisesti tuo vuorovaikutukseen. Analyysimme viittaa osallistamispyrkimysten ja todellisen osallistumisen väliseen jännitteeseen. Henkilöstökoulutuksessa tekstin yhteinen tuottaminen näyttää edistävän osallistumista, mikä ilmenee osallistujien tavassa jatkaa toistensa aloittamia lauseita sisällöllisesti ja syntaktisesti sekä pyrkiä yhteistoiminnassa saattamaan ajatukset dokumentointikelpoiseen muotoon. Kirjoittamistoiminnan kannalta tuotettavan tekstin yhteisen omistajuuden säilyttäminen on silti haasteellista, mikä asettaa osallistumiselle myös rajoitteita. Mielenterveyskuntoutuksessa tavoitteiden ja käytännön välinen jännite on erityisen selkeä, mikä haastaakin kehittämään tässä kontekstissa paremmin toimivia yhteiskirjoittamisen käytäntöjä. Yhteisöllisten tekstikäytänteiden hallinta ei synny vain kirjoitusmahdollisuuden tarjoamisesta, vaan sitä on tuettava pedagogisin ratkaisuin.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98365 Empatian kulttuurinen politiikka 2020-09-26T11:23:21+03:00 Touko Vaahtera aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Monilajisen empatian idea avaa mahdollisuuksia kyseenalaistaa oletuksia, jotka hierarkisoivat elämänmuotoja. Onko empatia itsessään kuitenkaan ratkaisu kaikissa konteksteissa ja kaikkina aikoina vaarallisiin hierarkioihin, joiden keskellä elämme?</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98366 Antroposeenin ruokaympyrä ja kriittinen monilajinen kasvatustiede 2020-09-26T11:22:54+03:00 Tuure Tammi aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen kasvatustieteen ja pedagogiikan tulokulmasta pitäisi lisäksi kysyä: mikä liha, mikä kasvis, keiden kustannuksella, keiden hyödyksi, millaisia historioita vaalien?</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98369 ”Oli lupa hetki pysähtyä” 2020-09-26T11:21:32+03:00 Heikki Kynäslahti aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Riitta Jyrhämä aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Katriina Maaranen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Reijo Byman aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Katariina Stenberg aikuiskasvatuslehti@kvs.fi Sara Sintonen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Opettajankouluttajat kokevat vertaisryhmän hyödylliseksi ammatilliselle kehittymiselleen. Ryhmässä käsiteltävien aiheiden tulisi nousta opettajankouluttajien omasta arjesta, ja kollegan työn seuraaminen tukee omaa kehittymistä.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98370 Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna 2020-09-26T11:21:06+03:00 Niina Väänänen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Tulevaisuuden kuvat maapallon kantokyvyn riittämättömyydestä ja ilmastonmuutoksesta vaikuttavat niin ihmisiin kuin luontoon. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat suoja, vaatetus, ravinto ja työ mutta myös itsensä toteuttaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Millaisena käsityö näyttäytyy kestävään kehitykseen pyrkivässä yhteiskunnassa?</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98371 Hermeneutikko pureutuu oppimisen kulttuurimuutokseen 2020-11-12T15:19:39+02:00 Teija Koskela aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Saksalainen kasvatustieteilijä Thomas Ziehe ohjaa Uusi nuoriso -teoksessaan lukijan uusille poluille, jotka rikkovat tieteen ja traditioiden sovinnaisuuksia.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98372 Tietolastuja tieteestä ja tiedeviestinnästä 2020-09-26T11:20:10+03:00 Riitta Koikkalainen aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Toimittajan kannalta on viheliäistä, etteivät tutkijat usein anna suoriin kysymyksiin suoria vastauksia”, kirjoittaa Annikka Suoninen omassa Viheliään tieteen artikkelissaan. Tutkijoiden varovaisuudelle on kuitenkin syynsä, ja niistä pääsee hiukan jyvälle tämän tiedetoimittajajoukon laatiman teoksen välityksellä. Kirjan neljä alalukua sisältävät uskomuksia, kiihkeyttä, vauhtia ja väärinymmärryksiä.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98373 Sivistyksen kunnianpalautus 2020-09-26T11:19:43+03:00 Björn Wallén aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Sivistys vaurautena -teoksen kunnianhimoisena päämääränä on luoda vahva ja vaikuttava suuri narratiivi, jonka edistyskertomuksena ovat vaurauden aineettomat hyödykkeet. Samalla haastetaan mekanistinen ja materialistinen maailmankuva, joka perustuu jatkuvaan aineelliseen talouskasvuun ja välineelliseen ihmiskuvaan.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98375 Vaikea muistaa ja vaikea unohtaa 2020-09-26T11:19:17+03:00 Jussi Onnismaa aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Suomessa ei ole ollut mitenkään&nbsp; valtavirtaa sellainen tutkimus, jossa limittyvät yksilöllinen ja kulttuurinen muisti ja unohdus. Folkloristi Ulla-Maija Peltosen artikkelikokoelma on kiinnostava ja painokas puheenvuoro valitettavan ajankohtaisista teemoista.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98376 ”Valmius debatoida on tutkijalle hyväksi” 2020-09-26T11:18:49+03:00 Mirva Heikkilä aikuiskasvatuslehti@kvs.fi <p>Tutkijatohtori Ville Mankki, 30, kummastelee, miksi suomalaisia opettajankouluttajia ei ole tutkittu enempää, vaikka suomalainen opettajankoulutus saa paljon kansainvälistä huomiota.</p> 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98377 Summaries 2020-09-26T11:18:20+03:00 Esko Clarke Sario aikuiskasvatuslehti@kvs.fi 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98378 Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) tiedottaa 2020-09-26T11:17:52+03:00 Mirva Heikkilä aikuiskasvatuslehti@kvs.fi 2020-09-24T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2020 kirjoittaja