https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feed Aikuiskasvatus 2021-10-05T20:29:48+03:00 Terhi Kouvo terhi.kouvo@kvs.fi Open Journal Systems <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut.&nbsp;</a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111577 Opettajat aikuisten maahanmuuttajien perustaitoja kehittämässä 2021-10-05T16:21:03+03:00 Sanna Mustonen terhi.kouvo@kvs.fi Nina Reiman terhi.kouvo@kvs.fi Minna Bogdanoff terhi.kouvo@kvs.fi Heidi Vaarala terhi.kouvo@kvs.fi Mirja Tarnanen terhi.kouvo@kvs.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan, miten aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden opettajat ymmärtävät perustaidot ja opiskelutaidot sekä miten he pedagogisoivat perustaitojen opetusta arvioinnin avulla. Perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Aineisto kerättiin opettajien täydennyskoulutuksessa ja se koostuu opettajien laatimista arviointi- ja oppimistehtävistä sekä reflektoinneista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan täydennyskoulutukseen osallistuneet opettajat näkivät perustaidot usein toisistaan erillisinä eivätkä välttämättä huomioineet aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden informaaleissa ympäristöissä hankkimia taitoja. Opettajien ymmärrys opiskelijoiden resursseista ja taitojen limittäisyydestä syveni koulutuksessa, ja he rakensivat sen myötä oppimistavoitteita ja -tehtäviä aiempaa funktionaalisemmiksi. Monipuolista oppimista ohjaavaa arviointia oli kuitenkin yhä haastava toteuttaa.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111578 Opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla 2021-10-05T16:29:48+03:00 Liisa Mäkelä terhi.kouvo@kvs.fi <p>Artikkelissa tutkitaan opetustyön tuunaamista ja sitä, miten opettajat kokevat sen vaikuttaneen työn&nbsp;vaatimuksiin ja voimavaroihin sekä hyvinvointiin. Työn tuunaamisen tapa on koira-avusteisen pedagogiikan&nbsp;hyödyntäminen opetustyössä. Aineisto kerättiin haastattelemalla 14 opettajaa, joilla oli kokemusta&nbsp;koira-avusteisesta työstä. Tulokset osoittivat, että työn tuunaamisella työn vaatimukset ja voimavarat&nbsp;sekä lisääntyivät että vähenivät. Pääosin opettajat kokivat muutokset myönteisinä. Vaikka esimerkiksi&nbsp;työn suunnittelu vaati aiempaa enemmän aikaa, koiran läsnäolo luokassa paransi ilmapiiriä, minkä&nbsp;kuvattiin lisänneen hyvinvointia. Kielteisiksi koettuja muutoksia oli vähän, mutta niiden vaikutukset&nbsp;olivat hyvin kielteisiä. Tilanteet koskivat sosiaalisia suhteita ja kielteisiä asenteita koira-avusteista työtä&nbsp;kohtaan. Koiran kanssa työskentely vaikutti positiivisesti opettajien hyvinvointiin muillakin tavoin, esimerkiksi koiran silittämisen koettiin laskevan stressiä. Työyhteisöissä tulisi suhtautua ennakkoluulottomasti erilaisiin työn tuunaamisen tapoihin, sillä näin työntekijän hyvinvointi voi merkittävästikin kohentua. Työn tuunaamisen reunaehdot ja vaikutukset sidosryhmiin tulisi selvittää, sillä epäonnistuessaan menetelmä voi aiheuttaa pettymystä ja työpaikan vaihtoajatuksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111579 Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla 2021-10-05T16:36:59+03:00 Mira Huusko terhi.kouvo@kvs.fi Riitta Pyykkö terhi.kouvo@kvs.fi <p>Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen&nbsp;rakentamista ja tutkintojen tuoman osaamisen vertailtavuuden tavoitetta. Sisältöosaamien lisäksi tärkeiksi&nbsp;ovat nousseet työelämävalmiudet eli niin sanotut yleiset valmiudet. Tarkastelemme yleisiä valmiuksia&nbsp;neljän koulutusala-arvioinnin yhteydessä kerätyissä tutkintokohtaisissa vahvistetuissa osaamistavoitteissa&nbsp;(N = 628). Kuvaamme, millaisia yleisiä valmiuksia korkeakoulujen eri koulutusalojen osaamistavoitteissa&nbsp;oli sekä millaisia alakohtaisia ja korkeakoulusektoreiden välisiä eroja niissä oli. Aineistot analysoitiin&nbsp;monimenetelmällisellä otteella, joka alkoi laadullisella sisällönanalyysillä ja jatkui määrällisellä tarkastelulla.&nbsp;Yleisten valmiuksien kuvausten laaja kirjo ulottui työssä pärjäämisen valmiuksista kestävään kehitykseen.&nbsp;Osaamistavoitteiden kirjoittamistavat vaihtelivat. Yleisten valmiuksien tavoitekuvaukset erosivat jonkin&nbsp;verran koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet olivat konkreettisempia kuin yliopistojen&nbsp;asettamat tavoitteet. Eniten määriteltiin tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa&nbsp;(TKI) koskevia valmiuksia ja työelämässä pärjäämisen valmiuksia. Vähiten sijaa saivat kestävän kehityksen&nbsp;valmiudet ja opintojen prosessivalmiudet.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111587 Taipuu taipuu vaan entä jos ei taivukaan? 2021-10-05T17:42:14+03:00 Erja Laakkonen terhi.kouvo@kvs.fi <p>Yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uusi järjestys on hämmästyttävän ajankohtainen&nbsp;teos. Se ilmestyi vuonna 1999, joten klassikoksi teos on nuori. Sillä on kuitenkin vakiintunut sijansa uuden&nbsp;työn kriittisenä tarkastelijana.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111581 Avoimen yliopiston väylän kautta opiskelupaikan saaneiden opintomenestys 2021-10-05T17:17:46+03:00 Päivi Virtanen terhi.kouvo@kvs.fi Marja Syrjämäki terhi.kouvo@kvs.fi Anu Laine terhi.kouvo@kvs.fi <p>Avoimen yliopiston väylä voisi avata yhä useammalle mahdollisuuden kouluttautua läpi elämän, jos sitä laajennettaisiin ja reitistä viestittäisiin nykyistä tehokkaammin. Väylän kautta tulleet valmistuvat nopeammin ja menestyvät opinnoissaan yhtä hyvin kuin päävalinnassa tulleet. Opiskelijat kehittäisivät avoimen väylän hakukriteereitä, pääsykokeita ja väylästä tiedottamista</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111595 Summaries 2021-10-05T20:25:36+03:00 Esko Clarke Sario terhi.kouvo@kvs.fi 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111585 Johan Vilhelm Snellmanin sivistyskäsitys, aikuiskasvatus ja työ 2021-10-05T17:33:45+03:00 Reijo Miettinen terhi.kouvo@kvs.fi Jaakko Virkkunen terhi.kouvo@kvs.fi <p>Kansallisfilosofimme Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) historiallinen ja kulttuurinen sivistyskäsite sopii uudelleen tulkittuna aikuiskasvatuspolitiikan ja -tutkimuksen lähtökohdaksi paremmin kuin kognitiiviset näkemykset oppimisesta tai ylikansallisten järjestöjen lanseeraama kompetenssin käsite. Sivistys vaatii ihmiseltä ymmärrystä aikakautensa suurista kysymyksistä sekä toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Työ tulkitaan sivistyksen tilaksi, jonka kautta yksilö liittyy yhteiskuntaan ja osallistuu yhteisen hyvän rakentamiseen.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111588 Elämäkeskeisen maailmankäsityksen puolustuspuhe 2021-10-05T17:45:47+03:00 Erja Laakkonen terhi.kouvo@kvs.fi <p>Kirja pyrkii avaamaan valoisaa näkymää kestävään tulevaisuuteen. Kirjoittajat haastavat nykyisiä ajattelu- ja toimintatapojamme. Kulutuskeskeinen kulttuurimme haaskaa valtavasti luonnonvaroja, kilpailemme keskenämme ja monet meistä ihmettelevät, mitä oikein etsimme.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111589 Sivistys ihmisyyden ytimessä 2021-10-05T17:50:00+03:00 Riikka Suhonen terhi.kouvo@kvs.fi Nina Hjelt terhi.kouvo@kvs.fi <p>Filosofian professori Reijo Wilenius kirjoitti teoksensa alkuaan vapaan sivistystyön aikuiskasvattajille pitämänsä luentosarjan pohjalta. Koska käsitys sivistyksestä muuttuu ajan mukana, on kiehtovaa lukea ajatuksia sivistyksestä neljän vuosikymmenen takaa ja peilata niitä nykypäivään.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111590 Luovuus tutkimuksen tekemisen ja maailman ymmärtämisen tapana 2021-10-05T17:53:54+03:00 Anneliina Wevelsiep terhi.kouvo@kvs.fi <p>Kirja kokoaa yhteen tutkimusmenetelmiä, joilla pyritään laajentamaan tiedon ja tietämisen kirjoa yhteiskuntatieteissä. Pontimena luoville, osallistuville ja toiminnallisille tutkimusmenetelmille on tarve tavoittaa ihmisenä olemisesta ja ympäröivästä maailmasta jotain sellaista, mitä perinteisemmät menetelmät eivät tavoita.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111583 Koronapandemia ja digiloikan opit 2021-10-05T17:24:13+03:00 Heidi Lehtovaara terhi.kouvo@kvs.fi Tanja Namrood terhi.kouvo@kvs.fi <p>Maahan muuttaneille naisille suunnattu Women to Work -hanke osoitti, että digitaitoihin on tärkeä saada omakielistä ohjausta. Koronapandemian aikana hanke siirrettiin verkkoon, mikä vaati uudenlaisia työtapoja mutta myös harjaannutti taidoissa.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111597 ”Aikuiskasvatuksen piirissä voi tutkia mitä moninaisempia asioita” 2021-10-05T20:29:48+03:00 Mirva Heikkilä terhi.kouvo@kvs.fi <p>Jyväskylän yliopiston opettajalle ja tutkijalle Petteri Eerolalle, 38, opettaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tutkiminen.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111576 Aikuiskasvatuksella rakennetaan tulevaisuutta koronakriisin jälkeen 2021-10-05T16:14:44+03:00 Ulpukka Isopahkala-Bouret terhi.kouvo@kvs.fi <p>Aikuiskasvatuksen tehtävä poikkeusoloista palautuessa on löytää keinoja siihen, että arkisivistymisen, oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet säilyvät kaikille avoimina. Joustavuutta tarvitaan jatkossa lähiopetuksen ja etäopetuksen yhdistämiseen. On tärkeää kaventaa eri aikuisryhmien välistä, osallistumista&nbsp;eriarvoistavaa digitaalista kuilua. Samalla on syytä muistaa terveen kriittinen suhde verkkovälitteiseen&nbsp;työhön ja opiskeluun.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111586 Snellmanin sivistyskäsitys jatkuvan oppimisen ja työorganisaatioiden kehittämisen lähtökohtana ja haasteena 2021-10-05T17:38:03+03:00 Anu K ajamaa terhi.kouvo@kvs.fi Juha Tuunainen terhi.kouvo@kvs.fi <p>Snellmanilainen sivistyskäsite syventää keskustelua jatkuvasta oppimisesta. Se kuitenkin edellyttää uudenlaisia tutkimusavusteisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä, joissa työntekijät, kehittäjät ja johtajat yhdessä kehittävät työtään ja osaamistaan ja tuottavat ratkaisuja ongelmiin.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/111584 Missä olemme ja mitä muistamme, kun olemme etänä? 2021-10-05T17:29:34+03:00 Tuula Kiander terhi.kouvo@kvs.fi Jussi Onnismaa terhi.kouvo@kvs.fi <p>Kun koronaepidemia alkoi Suomessa vuoden 2020 maaliskuun puolivälissä, siirryttiin tekemään&nbsp;työtä erilaisille verkkoalustoille. Kuului puheenvuoroja, joiden mukaan emme enää koskaan palaa siihen&nbsp;tapaan tehdä työtä, johon ennen poikkeusaikaa olimme tottuneet.</p> 2021-10-05T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2021 kirjoittajat