https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feedAikuiskasvatus2023-06-14T17:05:50+03:00Terhi Kouvoterhi.kouvo@kvs.fiOpen Journal Systems<p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. <a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>. </p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut. </a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p> Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>. <a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p>https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/129602Kun asia ei puhu puolestaan, siitä on osattava kertoa2023-05-08T14:46:29+03:00Severi Hämäri<p>Tarinallisuus elää renessanssia mutta kärsii inflaatiosta ja arvostelusta. Erityisesti journalismin ja kertomuksellisen kerrontatavan suhde herättää sekä innostusta että närää. Vaikka journalismin tutkija Maria Lassila-Merisalon kirjoittama oppikirja ilmestyi vuonna 2020, se ei voisi olla ajankohtaisempi. Kirja opastaa kertomaan todellisuudesta kiinnostavasti, innostavasti, käyttäen kaunokirjallisuudesta tuttuja rakenteita ja retorisia keinoja – mutta silti juurtaen jutun juuriaan myöten faktoihin.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Severi Hämärihttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130703Kirja, joka sinun todennäköisesti olisi syytä lukea2023-06-07T12:04:29+03:00Severi Hämäri<p>Teos pureutuu tutkimusperustaisesti erityisesti suomalaiseen rasismiin ja sen vastaiseen työhön. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä Suomessa rasismia kuten seksismiäkään ei oikein osata tunnistaa saati tunnustaa. Kirja on yksi parhaimpia lukemiani esityksiä rasismin sekä antirasismin ja -kolonialismin tutkimuksen perinteessä, jonka teoreettinen viitekehys on raskas ja usein vaikeaselkoinen siihen aiemmin perehtymättömälle.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Severi Hämärihttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130700Jännitteinen teos pragmatistista2023-06-07T12:01:55+03:00Severi Hämäri<p>Kirja on nimensä mukaisesti yleisesitys Deweyn esteettisestä teoriasta. Samalla se on esteettis-filosofinen tutkielma, joka puolustaa Deweyn teorian omaperäisyyttä ja paikkaa nykytutkimuksen pohjana. Kaksinaisen tavoitteensa vuoksi kirjassa on pienimuotoinen sisäinen jännite: onko se yleisteos, joka on suunnattu kaikille Deweyn ajattelusta kiinnostuneille vai erityisesti juuri estetiikan tutkijoille suunnattu puheenvuoro?</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Severi Hämärihttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130698Työelämä ja yhteiskunta pandemian hetkellä2023-06-07T11:58:15+03:00Anu Järvensivu<p>Kirja painottaa vahvasti työelämän tutkimusta: aihepiirille on varattu kaksi kolmannesta teoksen sivuista. Artikkelikokoelman muista teemoista, harrastuksista, elämäntavoista, perheistä ja opiskelijoista, olisi kiinnostavaa lukea enemmänkin, mutta ratkaisu mahdollistaa laajan kattauksen pandemian työelämävaikutuksista. Temaattisen kokoelman 13 artikkelista suurin osa on usean kirjoittajan yhdessä laatimia. Kirja kattaakin monenlaisia viitekehyksiä, näkökulmia, teoriataustoja ja menetelmiä, joiden valossa analysoidaan pandemian seurauksia.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Anu Järvensivuhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130674Työssä oppimisen kehittäminen tutkimuksen peilissä2023-06-06T17:14:07+03:00Lauri TuomiTapio Varmola Tapio Varmola<p>Artikkelikokoelma kokoaa yhteen laajalti kotimaista työssä oppimisen tutkimusta. Koulutuspolitiikassamme jatkuva oppiminen on keskeinen aihe, ja sen ytimessä on työelämässä tapahtuva – elämänuran aikainen – oppiminen. Perinteisen aikuiskasvatuksen tutkimuksen haaste on, että oppiminen tapahtuu valtaosin työpaikoilla eikä oppilaitoksissa tai kurssikeskuksissa. Teos kattaa laajan kirjon työssä oppimisen kehittämistä koskevia tutkimuksia.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Lauri Tuomi, Tapio Varmolahttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130671Monitieteisesti lukemisen hoitavasta vaikutuksesta2023-06-06T17:08:06+03:00Hannele Cantell<p>Kirjallisuustieteen dosentti Päivi Kosonen ja kulttuuripsykologian tutkija ja dosentti Juhani Ihanus ovat toimittaneet artikkelikokoelman, jonka näkökulmina hoitavaan lukemiseen ovat kirjallisuudentutkimus, kirjallisuusterapia, psykologia, psykoterapia, kasvatustiede, neurotiede ja kirjastotyö. Toimittajat eivät kertomansa mukaan ole laatineet opaskirjaa vaan pikemminkin tutkimukseen perustuvan teoksen lukemisesta. Teoreettisen pohdinnan lisäksi kirjassa on paljon käytännöllisiä näkökulmia lukemisen hoitavista ulottuvuuksista.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Hannele Cantellhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130707”On osattava kuunnella vanhempien ihmisten kokemusta ja ääntä”2023-06-07T12:19:56+03:00Mirva Heikkilä<p>Mediatutkija ja kulttuurigerontologi Hanna Varjakoski, 47, tutkii Itä-Suomen yliopistossa ikääntyneiden digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Mirva Heikkilähttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130712Iällä on väliä myös koulutusta koskevassa päätöksenteossa2023-06-07T12:51:32+03:00Ulpukka Isopahkala-Bouret<p>Ikä on tuotava mukaan koulutusta koskevaan keskusteluun. Kysymys myöhemmän iän opiskelumahdollisuuksista kytkeytyy ikäsyrjinnästä vapaan yhteiskunnan edistämiseen. Aikuisten tavoitteellinen opiskelu ja harrastaminen auttavat konkreettisesti haastamaan ikääntymistä koskevia ikäviä ennakkoluuloja ja raivaamaan tilaa omalle tavalle elää ja ikääntyä. Vanhanakin on oikeus sivistää itseään. Tämä on hyvä muistaa koulutusleikkauksia koskevassa päätöksenteossa.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Ulpukka Isopahkala-Bourethttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/122118Kirkastetulla sivistysnäkemyksellään järjestöt rakentavat kestävämpää yhteiskuntaa2022-10-03T18:22:27+03:00Kristiina HannukainenMarion Fields<p>Toimintaympäristön muutokset ja viheliäiset globaalit ongelmat haastavat järjestöjen sivistyskäsitystä, joten niiden on kyettävä sanoittamaan sivistysroolinsa uudelleen. Uudistavaan oppimiseen pohjaava, osallistavin menetelmin tuotettu sivistysvisio on yksi askel kestävään tulevaisuuteen.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Kristiina Hannukainen, Marion Fieldshttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130704Vuoden tiedeartikkeli pureutuu aikuistuvien nuorten elämään2023-06-07T12:08:33+03:00Terhi Kouvo<p>Palkitun tiedeartikkelin tekijät Mari Käyhkö ja Päivi Armila seurasivat Itä-Suomen syrjäseuduilla varttuneita nuoria seitsemän vuotta selvittääkseen, mihin esteisiin he elämässään törmäävät ja miten esteitään ylittävät. Äänessä ovat sosiologien tutkimukseen osallistuneet nuoret.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Terhi Kouvohttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130709Summaries 2023-06-07T12:23:33+03:00Esko Clarke Sario<p>Tiedeartikkelien suomenkieliset tiivistelmät ja englanninkieliset käännökset.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Esko Clarke Sariohttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/125065Sisäisen yrittäjyyden työelämämerkitys ja reflektiopinnat: opiskelijoiden näkökulma2022-12-01T21:11:13+02:00Kaisa HytönenSanna Ilonen<p>Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta opiskelijoiden näkökulmasta analysoimalla opiskelijoiden näkemyksiä oman sisäisen yrittäjyyden merkityksestä työelämässä ja sen reflektiopinnoista. Tutkimuskysymykset ovat, 1) millaisia merkityksiä opiskelijat näkevät omalla sisäisellä yrittäjyydellään työelämässä olevan ja 2) minkälaisia reflektiopintoja he käyttävät pohtiessaan sisäistä yrittäjyyttään. Tutkimus toteutettiin sisäisen yrittäjyyden aineopintotasoisella kurssilla. Aineisto muodostui 74 opiskelijan oppimispäiväkirjoista. Opiskelijat pohtivat sisäistä yrittäjyyttä osana omaa toimintaansa 21 oppimispäiväkirjassa, joihin aineisto rajattiin temaattista analyysiä varten. Tulosten mukaan sisäiseen yrittäjyyden merkitykset työelämässä kytkeytyivät merkityksiin yksilölle itselleen ja yksilöä laajempiin merkityksiin. Sisäisen yrittäjyyden nähtiin vaikuttavan pääasiassa myönteisesti omiin uramahdollisuuksiin ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin. Yksilöä laajemmat merkitykset koskivat työnantajaorganisaatioiden suoriutumiskyvyn parantamista ja muiden työntekijöiden työssä suoriutumisen ja hyvinvoinnin tukemista. Oppimisen reflektiopinnat liittyivät kurssilla käytettyihin oppimisaktiviteetteihin, opiskelijoiden aiempiin kokemuksiin työelämästä ja harrastuksista sekä roolimalleilta oppimiseen. Yrittäjyyskasvatuksessa opiskelijoiden näkökulmat ja toiveet tulee ottaa yhä enemmän huomioon, jotta voidaan tukea heidän motivaatiotaan yrittäjyystaitoihin ja taitojen nykyistä tehokkaampaa siirtymistä työelämään.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Kaisa Hytönen, Sanna Ilonenhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/126075Esihenkilöiden tarinoita ammatillisen osaamisen johtamisesta hajautetuissa organisaatioissa2023-01-19T13:18:46+02:00Katja KöykkäKatja VähäsantanenSoila Lemmetty<p>Nopeasti muuttuva, kansainvälistyvä ja teknologisoituva työelämä haastaa organisaatioita jatkuvaan ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Osaamisen johtamista on kuitenkin tutkittu vähän esihenkilöiden omien kokemusten pohjalta ja hajautetuissa organisaatioissa, erityisesti kehitysyhteistyökontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan osaamisen johtamista esihenkilöiden kertomana hajautetuissa ja kansainvälisissä kansalaisjärjestöissä. Tutkimus toteutettiin narratiivisessa viitekehyksessä. Tutkimusaineisto muodostuu seitsemän esihenkilön haastatteluista, joiden analysoinnissa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa. Esihenkilöiden kertomuksista muodostettiin kolme tyyppitarinaa, jotka kuvaavat heidän erilaisia kokemuksiaan ammatillisen osaamisen johtamisesta. Tarinoita ovat ”intuitiivinen osaamisen johtaminen”, ”verkostomainen osaamisen johtaminen” ja ”jaettu osaamisen johtaminen”. Tulosten mukaan ammatillinen osaamisen johtaminen näyttäytyy intuitiivisena johtamisena verkostoissa, joissa esihenkilö, tiimit ja yksilöt jakavat vastuuta. Tutkimus tuottaa ymmärrystä siitä, että ammatillisen osaamisen johtaminen hajautetussa organisaatiossa rakentuu eri toimijoiden välisissä suhteissa ja ulottuu organisaation sisäisestä toiminnasta sen ulkopuolisiin verkostoihin. Kun työtä ja johtamista tehdään hajautetusti ja verkostoissa, työorganisaatioissa on oleellista rakentaa osaamisen johtamiselle rakenteet ja yhteiset käytänteet.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Katja Köykkä, Katja Vähäsantanen, Soila Lemmettyhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127922”Sithän mul on mahollisuus pätevänä hakea mihinkä tahansa”2023-03-22T12:01:56+02:00Mervi Lahtomaa<p>Työelämän osaamisvaatimusten muuttuessa yksilöt joutuvat neuvottelemaan suhdettaan työelämään uudella tavalla. Koulutettavuus ja työllistettävyys ovat osa nykyisiin, kilpailullisiin työmarkkinoihin sisältyvää diskurssia ja siten osa yksilöiden käsityksiä omista koulutus- ja työuristaan. Avoin yliopistokoulutus kuuluu yliopistojen jatkuvan oppimisen tehtävään, jolla vastataan työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Avoimen väylä puolestaan on avoimiin yliopisto-opintoihin perustuva opiskelijavalintatapa. Tarkastelen tässä artikkelissa, 1) millaisia merkityksiä avoin yliopisto ja avoimen väylä saavat avoimen väylän kautta valittujen aikuisopiskelijoiden koulutus- ja työurilla ja 2) miten avoimen väylän kautta valitut aikuisopiskelijat neuvottelevat koulutettavuudestaan ja työllistettävyydestään opintojensa edetessä. Aineistona ovat opiskelijahaastattelut (N = 10). Narratiivisen analyysin tulosten mukaan avoin yliopisto ja avoimen väylä merkitsivät tärkeitä käännekohtia koulutus- ja työurilla. Avoimessa yliopistossa opiskellessaan haastatellut neuvottelivat suhdettaan yliopistokoulutukseen uudella tavalla. Opiskelun myötä opiskelijan luottamus itseensä opiskelijana lisääntyi, ja hän päätyi hakemaan avoimen väylällä tutkinto-opiskelijaksi. Tutkinnolta opiskelijat odottavat lisäarvoa koulutus- ja työurilleen ja siten vahvistusta työllistettävyydelle sekä vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksiaan työelämässä.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Mervi Lahtomaahttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127920Identiteettityöskentely aikuisbändissä2023-03-22T11:47:34+02:00Tuulikki LaesLaura Kiuru<p>Aikuisten bändisoiton harrastaminen on tullut osaksi suomalaista uudistuvaa musiikkikasvatusta vaihtoehtona perinteisemmille myöhäisiän harrastusmuodoille. Tutkimuksessa tarkastellaan aikuisbänditoimintaan osallistumista transformatiivisen oppimisen tilana tarjoumien ja sosiaalisen tunnustamisen näkökulmista. Tavoite on syventää ymmärrystä bändisoittoa harrastavien myöhäisikäisten aikuisten kokemuksista. Miten osallistujien identiteettityöskentely nousee esiin aikuisbändin oppimiskontekstissa? Minkälaisia tarjoumia aikuisbändissä opiskelu ja esiintyminen antavat osallistujille? Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kuutta bändeihin osallistunutta aikuisopiskelijaa puolistrukturoidulla menetelmällä, jota avustettiin esiintymistilanteiden videoinneilla. Haastatteluissa ilmeni mielekkään ja transformatiivisen oppijaidentiteetin rakentuvan oppimisen kamppailun kautta. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokeminen toteutui bändin ohjaajan ammattitaidon, vastuullisuuden ja monimuotoisessa yhteisössä tapahtuvien neuvotteluiden onnistuessa. Julkiset esiintymiset aikuisbändin osallistujana laajensivat oppimistapahtumaa. Ne loivat tarjoumia oman identiteetin uudelleen konstruointiin sekä musiikin oppijana että yhteiskunnan toimijana.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Tuulikki Laes, Laura Kiuruhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127659Moraalisen uran ja institutionaalisen minän rakentuminen yliopisto-opintojen alkuvaiheessa2023-03-10T13:22:14+02:00Hanna KoivistoKatri KomulainenHannu Räty<p>Tutkimuksessa selvitettiin ryhmänäkökulmasta toisen vuoden opiskelijoiden kiinnittymistä yliopistoon ja sen yhteisöihin osana toimintatapaa, jolla instituutio kytkee jäsenensä arvoihinsa, normeihinsa ja toimintaansa. Tarkastelussa sovellettiin Erving Goffmanin moraalisen uran, vaiheiden ja asemien sekä institutionaalisen minän käsitteitä. Haastatteluaineiston pohjalta pääteltiin, että uusi opiskelija kohtaa yliopistossa erilaisten asemien seuraannon. Hänen on neuvoteltava moraalista uraansa suhteessa kohtaamiinsa asemiin ja niihin liittyviin hyveisiin. Näissä neuvotteluissa hänelle muodostuu sisäistetty institutionaalinen minuus. Analyysien perusteella hahmoteltiin prototyyppisen moraalisen uran malli. Tuloksia tarkasteltiin muun muassa opintojen alkuvaiheen ohjauksen kehittämisen kannalta, ja pohdittiin moraalisen uran mallin suhdetta nykyisiin ohjauksen ihanteisiin. Lisäksi pohdittiin havainnoissa esille noussutta ”sosiaalisuuden vaatimuksen” merkitystä.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Hanna Koivisto, Katri Komulainen, Hannu Rätyhttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/125067Tieteen vapaus, minne olet matkalla? 2022-12-01T21:14:48+02:00Briitta Koskiaho<p>Markkinatalouden tunkeutuminen yliopistoihin Euroopan unionin yliopistopolitiikan tuella uhkaa tieteen ja tutkimuksen vapautta Saksassa.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Briitta Koskiahohttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130706Lausunnonantajat vuonna 20222023-06-07T12:16:21+03:00Terhi Kouvo<p>Vuonna 2022 Aikuiskasvatuksessa julkaistiin 13 vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Lisäksi toimituskunta käsitteli useita artikkelikäsikirjoituksia. Kiitämme lämpimästi lausunnonantajia!</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Terhi Kouvohttps://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/126145Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet kuvaa tavoitettaan osallisuutta epämääräisesti ja kapeasti2023-01-24T16:00:28+02:00Miika KekkiReetta RonkainenTanja SeppäläMarjukka Weide<p>Kotoutumiskoulutuksen uudessa perusteasiakirjassa korostuu osallisuuden käsite. Se jää kuitenkin määrittelemättä: osallisuuteen viitataan sekä kapearajaisesti työmarkkinaosallisuutena että epäsuorasti niin, että käsitteen varsinainen merkitys jää avoimeksi. Tutkimuskirjallisuudessa osallisuus edellyttää laaja-alaista sosiaalis-yhteiskunnallista kuulumista ja yhdenvertaisuutta.</p>2023-06-14T00:00:00+03:00Copyright (c) 2023 Miika Kekki, Reetta Ronkainen, Tanja Seppälä, Marjukka Weide