https://journal.fi/aikuiskasvatus/issue/feed Aikuiskasvatus 2019-12-17T11:58:10+02:00 Terhi Kouvo terhi.kouvo@kvs.fi Open Journal Systems <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88077 Aikuiskoulutukseen kohdistuvat odotukset eivät synny tyhjästä 2019-12-11T09:49:44+02:00 Ulpukka Isopahkala-Bouret ulpukka.isopahkala-bouret@utu.fi <p>Minkälaiset odotukset ohjaavat aikuiskoulutukseen osallistumista? Pidetäänkö koulutusta välttämättömänä suorituksena, jota ilman ei voi tavoitella hyvää elämää?</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88096 Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna 2019-12-11T09:42:51+02:00 Hannu L. T. Heikkinen hannu.l.t.heikkinen@jyu.fi Harri Kukkonen harript.kukkonen@gmail.com <p>Ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tehtävässä korostuvat työelämän tarpeisiin vastaaminen, alueellinen kehittäminen ja yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Laki kehystää toimintaa mutta jättää tilaa tulkinnoille. Pohdimme tulkintoja tiedosta, osaamisesta, tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta tehtävästä.</p> <p>Perustamme tarkastelun antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja saksalaisen kriittisen yhteiskuntafilosofin Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Rakennamme kaksi lähestymistapaa ammattikorkeakoulutukseen, tutkimukseen ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnalliseen tehtävään: rajattu ja laaja näkemys.&nbsp;Rajatussa näkemyksessä korostuvat käytännöllinen tieto, lineaarinen tulkinta osaamisesta, välittömiä käytännön sovelluksia tuottava tutkimus ja tekninen, osin praktis-hermeneuttinen tiedonintressi. Siten ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä pohjautuu välitöntä hyötyä korostaviin, tämänhetkisiin elinkeino- ja muun työelämän odotuksiin ja tarpeisiin. Laaja näkemys edustaa dynaamista tulkintaa osaamisesta ja teoreettisia ja kriittis-emansipatorisia tiedon intressejä. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee huomioida yhteiskunnalliset, historialliset, filosofiset ja ekologiset näkökulmat siten, että niiden vaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakouluja haastetaan siirtämään painopistettään globaaliin vastuuseen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ekososiaaliseen sivistykseen.</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88081 Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet 2019-12-11T09:49:17+02:00 Nina Haltia nina.haltia@utu.fi Ulpukka Isopahkala-Bouret ulpukka.isopahkala-bouret@utu.fi Annukka Jauhiainen annukka.jauhiainen@utu.fi <p>Tarkastelemme artikkelissamme 2010-luvulla toteutettua korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta. Empiirinen aineisto koostuu keskeisistä opiskelijavalintauudistukseen liittyneistä koulutuspolitiikkadokumenteista.</p> <p>Analyysi etenee kaksivaiheisesti. Analysoimme ensin uudistuksen eri vaiheita ja toiseksi sitä, millaiseksi aikuisten paikka niissä diskursiivisesti rakentuu. Tunnistamme kolme keskeistä toimea, joiden avulla opiskelijavalintauudistusta on viety eteenpäin: 1) valtakunnallisen hakujärjestelmän luominen, 2) hakijoiden kiintiöinnit ja ensikertalaiskiintiön luominen sekä 3) valintakriteereiden muutos ja ylioppilastutkinnon painottaminen valinnoissa.</p> <p>Argumenttimme on, että kaikki nämä toimet asettavat tutkintokoulutukseen pyrkivät aikuiset korkeakoulutuksen marginaaliin. Tulkitsemme löydöksiämme koulutuksellisen tasa-arvon valossa ja väitämme, että tärkeä ulottuvuus aikuisopiskelun suhteen on niin kutsuttu panosten reiluus. Tästä näkökulmasta korkeakoulutukseen pääsyn avoimuus eri-ikäisille on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, ei vain aikuisten kannalta vaan siksikin, että sisäänpääsymahdollisuuksien olemassaolo pitää laajemmin yllä koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Aikuisten opiskelumahdollisuudet viestivät siitä, että yhteiskunnassa on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja sen suuntaan vielä nuorena tehtyjen valintojen jälkeenkin.</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88082 Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä 2019-12-11T09:48:45+02:00 Tiina Nikkola tiina.nikkola@jyu.fi Jarmo Lyhty jarmo.lyhty@jyu.fi Matti Rautiainen matti.a.rautiainen@jyu.fi Minni Matikainen minni.s.matikainen@student.jyu.fi <p>Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia.</p> <p>Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemme nostaa keskiöön koulutuksen tuoman osaamisen ja työelämän käytäntöjen välisiä jännitteitä ja ristiriitoja. Merkitykselliseksi koettiin etenkin pitkäkestoinen ryhmäprosessi, joka on auttanut tiedostamaan koulutusyhteisöjen sosiaalisesti rakentuvia merkityksiä. Niiden havaitseminen, saati muuttaminen, on kuitenkin vaikeaa. Opinnoissa omaksuttu yhteisöllinen työkulttuuri opetti havainnoimaan ryhmien ja yhteisön dynamiikkaa myös työelämässä, tarkastelemaan koulukulttuuria kriittisesti ja kaipaamaan ammatillista keskustelua.</p> <p>Työkulttuurien erilaisten toimintamekanismien vuoksi ajatuksia ammatillisuudesta oli vaikea toteuttaa koulukulttuurissa. Koulutus voi tehdä niistä tietoiseksi, mutta tietoisuus aiheuttaa törmäyksiä työelämässä. Koulutustutkimus hyötyisi ryhmien ja yhteisöjen sekä niihin kuulumisen, liittymisen ja niissä työskentelyn syvärakenteiden tarkastelusta.</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88083 Miten kääntää työyhteisön konfliktit oppimiskokemukseksi työyhteisösovittelulla? 2019-12-17T11:56:10+02:00 Jenni Kantola Jenni.Kantola@uwasa.fi <p>Vaikka puuttuminen työpaikan konflikteihin on todettu välttämättömäksi työntekijöiden hyvinvoinnille, konfliktien ratkaisumenetelmiä tunnetaan huonosti. Suosiotaan kasvattaneen työyhteisösovittelun uskotaan prosessina kehittävän koko organisaation vuorovaikutustaitoja.</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88084 Ääniä maahanmuutosta ja pakolaisuudesta 2019-12-11T09:47:48+02:00 Tarja Lang Tarja.Lang@omnia.fi Anita Hietalahti anita.hietalahti@omnia.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88085 Päättäväisesti ilmastoneutraaliksi 2019-12-11T09:47:22+02:00 Arto O. Salonen arto.o.salonen@helsinki.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88086 Populismin syvintä olemusta etsimässä 2019-12-11T09:46:55+02:00 Heli Antila heli.antila@tuni.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88087 Elämäntarkoituksen äärellä 2019-12-11T09:46:27+02:00 Jani Siirilä jani.siirila@helsinki.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88088 Mitä huipulta näkyy? 2019-12-11T09:46:00+02:00 Erja Laakkonen erja.laakkonen@uef.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88089 Taikavuorella 2019-12-11T09:45:33+02:00 Jussi Onnismaa jussi.onnismaa@werka.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88090 Pelottomasti arvokkaan ihmisyyden puolesta 2019-12-11T09:45:06+02:00 Arto O. Salonen arto.o.salonen@helsinki.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88091 Johdatus ympäristöaktivistin maailmaan 2019-12-11T09:44:39+02:00 Ilta-Kanerva Kankaanrinta iltakanerva@gmail.com 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88092 ”Ekologis-eettisen kasvatuksen jäljillä” 2019-12-11T09:44:12+02:00 Hanna Laalo hanna.laalo@utu.fi <p>Ylöjärveläinen Jani Pulkki, 42, hahmottelee post doc -tutkimuksessaan ekososiaalista kasvatusfilosofian käsitteistöä.</p> 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88093 Summaries 2019-12-11T09:43:45+02:00 Markus Palmén markus.palmen@gmail.com 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittaja https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88095 Aikuiskasvatus 4/2019 2019-12-17T11:58:10+02:00 Aikuiskasvatuksen toimituskunta terhi.kouvo@kvs.fi 2019-12-10T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2019 Kirjoittajat