Aikuiskasvatus

Kohti eettistä kestävyyttä tekoälylukutaitojen kanssatutkimuksessa

2023-12-01T12:31:21+02:00

Tekoälyn käyttö tutkimuksessa on lisääntymässä tutkimuksen kohteena ja välineenä. Ilmiö haastaa pohtimaan tutkimuseettisiä käytäntöjä. Pureudumme tähän problematiikkaan kanssatutkimuksessa, jossa osallistujat käyttävät tekoälyä mediapedagogisessa radiotoiminnassa. Tutkimuksen tavoite on vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tekoälylukutaitoja. Käytämme ’kanssatutkimusta’ kuvaamaan toimintatutkimusta, jossa tutkittavat osallistuvat tutkimuksen toteuttamiseen. Tuomme esiin tiedontuotannon riskejä, kun tekoäly on tutkimusasetelmassa ja osallistujien julkiset radiotyöt ovat osa tutkimusta. Kyseessä on osatutkimus hankkeessa, jonka päätavoite on määritellä tekoälylukutaitojen pedagogiikkaa mediakasvatuksen osana. Kysymme, millaisia tiedontuotannon riskejä kanssatutkimus tuottaa, kun keskiössä on haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten tukeminen tekoälylukutaitoihin. Kestävyyden kannalta tutkimuseettisenä ideaalina nousee esiin läpinäkyvyys. Esitämme tutkimuseettisiä tarkastuspisteitä ja käytäntöjä tiedontuotannon riskien minimoimiseksi.

Luottamusta rakentamassa

2023-03-10T13:24:34+02:00

Suomi tunnetaan kansainvälisesti poliittisista ja pedagogisista innovaatioistaan media- ja informaatioluku- eli MIL-taitojen kehittämiseksi. Mediaan kohdistuva lukutaito on esimerkiksi Unescon ja Euroopan unionin keskeisiä politiikkakäsitteitä, jota suositellaan lääkkeeksi informaatiohäiriöihin. Resilienssi erilaisia informaatiohäiriöitä, kuten disinformaatiota, kohtaan on kuitenkin laajempi ilmiö, johon nivoutuu olennaisena luottamuksen kokemus. Esitämme, että resilientissä yhteiskunnassa on keskeistä luottamus niin mediaan ja koko yhteiskuntaan kuin toisiimme. Luottamus ei ole vain yksilön kokemus, vaan sitä voidaan tutkia niin sosiaalisena ilmiönä kuin järjestelmän tasolla. Tarkastelemme media- ja informaatiolukutaidon haasteita resilienssin ja luottamuksen eri tasojen valossa ja havainnollistamme niitä Suomea koskevilla tutkimustuloksilla. Erityisesti affektiivisen polarisaation ja episteemiset yhteisöt ovat ilmiöitä, jotka ovat kiperiä ongelmia jopa media- ja informaatiolukutaidon mallimaassa Suomessa. Tulostemme perusteella resilienssiä tulisi kehittää monitasoisesti, eikä vain yksilön media- ja informaatiolukutaidon kannalta.

Pitkäaikaistyöttömien digitaalinen minäpystyvyys arjessa

2023-12-01T12:42:12+02:00

Digitaaliset ja sosiaaliset eriarvoisuudet haastavat pitkäaikaistyöttömien digiosallisuutta. Kuntouttavan työtoiminnan kontekstissa tehdyssä haastattelututkimuksessa he kuvasivat kohtaamiaan saavutettavuuden, osaamisen ja hyötyjen digikuiluja. Kun omat taidot eivät riittäneet arjen digiongelmien ratkaisemiseen, korostui välillinen minäpystyvyys. Silloin pitkäaikaistyöttömät turvautuivat tai kohdistivat odotuksia digitukeen sekä laitteiden ja palveluiden käytettävyyteen. Omakohtaisella harjoittelulla ja tarvittavalla tuella pitkäaikaistyöttömien taidot ja digitaalinen minäpystyvyys vahvistuivat. Tämä auttoi heitä näkemään digitaalisuuden itsenäisyyttä lisäävänä ja myönteisenä resurssina arjessaan. Kollektiivinen minäpystyvyys ilmeni keskinäisen tuen ja tulevaisuuden uskon jakamisena, joka mahdollistui ryhmämuotoisessa digivalmennuksessa.

Arvokkuus ja merkityksellisyys ovat yhteiskunnan perusta

2024-11-06T16:09:34+02:00

Arvokkuus ja merkityksellisyys ovat sitä, että ihminen kokee itsensä tunnustetuksi osaksi niitä yhteisöjä, joissa hän toimii. Yhteisöön kuuluminen on perustava asia ihmisyydessä. Kirjan kirjoittamista ovat motivoineet ensinnäkin ”halu ymmärtää, millaisia puolia arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemisella on Suomessa” ja toiseksi covid19-pandemian mukanaan tuoma eristäytyneisyys ja pelko erilleen jäämisestä. Näkökulma on vahvasti sosiaalipsykologinen: yksilö osana yhteisöä. Kirjan kantava ajatus on, että on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ne hyvän elämän ja yhteiskunnan rakennusaineina.

Ihmisen hankalat tunteet

2024-11-06T16:16:30+02:00

Hankala eläin käsittelee ihmiseläimen suhdetta muihin eläimiin. Teoksen nimi viittaan yhdysvaltalaisen filosofin ja feminismin teoreetikon Judith Butlerin klassikkoon Hankala sukupuoli. Lähtökohta on, ettei eläin itsessään ole hankala, vaan hankalia ovat ne teemat, joita me ihmisinä liitämme eläimiin. Aikuiskasvatustieteilijälle teos voi toimia ajatuksia herättävänä johdatuksena eläinkysymysten pariin.

Kirjoita tutkimusta leikiten

2024-11-06T16:14:40+02:00

Luovaa kirjoittamista tutkijoille rohkaisee tutkijoita heittäytymään leikkiin, kun kirjoittaminen ei etene toivotulla tavalla. Kirja tarjoaa tutkijoille työkaluja, jotka auttavat avartamaan mieltä ja löytämään uusia näkökulmia ja oivalluksia suhteessa omaan tutkimusongelmaan ja aineistoon.

Paljon puhetta vammaisuudesta

2024-11-06T16:12:33+02:00

Tieto-Finlandialla palkittu Suuri valhe vammaisuudesta nostaa esiin kirjoittajiensa henkilökohtaiset lähestymistavat ja kokemukset vammaisuudesta. Kirja ei esitä tyhjentävää ratkaisua käsittelemiinsä ongelmiin tai yhtä totuutta vammaisuudesta. Se on tarpeellinen keskustelunherättäjä ja uusien näkökulmien avaaja kasvatusalan ammattilaiselle. Erityisellä tarkkuudella kannattaa käydä läpi esimerkiksi kirjan luvut ableismista, esteettömyydestä ja työelämästä.

Luottamusta etsimässä

2024-11-19T10:57:07+02:00

Aikuiskasvatuksen teemanumero pureutuu kriittiseen lukutaitoon eriarvoistuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa. Sen punainen lanka on luottamus. Vääjäämätön digitalisoituminen, niin ylhäältä johdettuna kuin orgaanisesti kehkeytyvänä, synnyttää uudenlaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja. Teemanumero vastaa aikuiskasvatuksen tehtävään digiosallisuuden lisäämisessä monitieteisellä otteella.

Summaries

2024-11-19T12:30:34+02:00

Suomenkielisten tiedeartikkelien englanninkieliset tiivistelmät.

Digituen saavutettavuutta kehittämässä

2023-05-28T19:40:26+03:00

Vauhdilla etenevä digitalisaatio haastaa kansalaisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhteiskunta edellyttää digitaidoissa elinikäistä oppimista. Oppimisen ja digipalveluiden käytön tueksi on tarjolla maksutonta digitukea, mutta löytävätkö ihmiset sen? Digituen yhteisöpajoissa kehitettiin digituen symboli, jolla lisätään digituen tunnistettavuutta ja löydettävyyttä ja näin tuetaan digiosallisuuden edellytyksiä.

Näkökulmia faktantarkistuksen opettamiseen

2023-01-25T16:04:51+02:00

Faktantarkistuksen opetuksen tulee perustua ymmärrykseen median toimintalogiikasta sekä median, talouden ja politiikan yhteen kietoutumisesta. Asia ilmenee eurooppalaisessa Fact Checking -hankkeessa tehdyistä kyselyistä, jotka suunnattiin media-alan ammattilaisille ja korkeakouluissa faktantarkistusta opettaville.

Askelia kohti eettistä kirjoittamista

2023-03-22T12:11:10+02:00

Korkeakouluopiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöiden plagioinnin taustalla on monenlaisia syitä. Ongelmaan tulee etsiä ratkaisuja kokonaisvaltaisten tekstitaitojen oppimisen näkökulmasta.

”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”

2024-11-19T11:46:15+02:00

Johanna Kallio, 31, on Päivölän kansanopiston kasvatustieteen linjanjohtaja ja tuore tohtori, jonka työn ytimessä on ekologinen itsekasvatus. Aikuiskasvatustiedettä tarvitaan hänen mielestään yhteiskunnassa ratkomaan ekokriisien tuottamia laajoja yhteiskunnallisia haasteitaa. Tutkijana ja opettajana hän kokee vastuukseen edistää nykyistä kestävämpiä toimintaperiaatteita ja vaikuttaa siihen, että toimimme nyt emmekä vasta, kun on liian myöhäistä.