Aikuiskasvatus
https://journal.fi/aikuiskasvatus
<p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. <a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>. </p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut. </a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p> Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>. <a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p>Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)fi-FIAikuiskasvatus0358-6197Emme pääse politiikkaa pakoon
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100530
<p>Politiikka on vaikutussuhteita ja vallankäyttöä, kamppailua ja kompromisseja. Politiikka on vuoropuhelua ja neuvotteluja siitä, mitä voidaan tehdä ja millaisiin toimiin päätetään ryhtyä. Keskustelu tiivistyy usein resurssien jakoon ja kysymyksiin siitä, mihin ollaan valmiita käyttämään rahaa.</p>Nina Haltia
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640427027110.33336/aik.100530Aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100531
<p>Tutkimuksessa analysoidaan aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Aiempi tutkimus on osoittanut ongelmalliseksi suhteen määrittelyn tutkimuksen tuottaman näytön vaikuttavuutena politiikantekoon. Suomalaisten aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta avaa aineisto, joka sisältää 11 avainhenkilöhaastattelua ja kahdeksan ryhmäkeskustelua. Analyysissa sovelletaan toimijaverkkoteorian keskeisiä käsitteitä analyyttisina työkaluina. Löydökset valaisevat aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutukseen kohdistuvista intresseistä. Toimijat mielsivät, että vuorovaikutusta edistää institutionaaliset ja hybridit välittäjät sekä jaettua ymmärrystä lisäävien käännösten teko. Mielikuvien avaaminen yhdessä muun tutkimuskirjallisuuden kanssa johtaa pohtimaan aikuiskasvatukselle ominaisia vuorovaikutuksen keinoja ja suuntia.</p>Sini Teräsahde
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640427228910.33336/aik.100531”Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus” aikuiskasvatuspolitiikkaa muovaamassa
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100532
<p>’Vertaisuus’ on aikuiskasvatukselle tyypillinen käsite, joka on otettu myös osaksi maahanmuuttajien työllistymistä tukevia hankkeita. Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus oli artikkelissa tarkasteltavan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen keino päästä työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin. Sitä koordinoi vapaan sivistystyön organisaatio yhdessä ammatillisten aikuisoppilaitosten, maahanmuuttajajärjestöjen ja ammattiliiton kanssa. Maahanmuuttajia koulutettiin hankkeessa toimimaan vertaisohjaajina työttömille maahanmuuttajille. Koulutus voimaannutti kokemusasiantuntijan roolin omaksuneita ohjaajia, mutta kasvatti etäisyyttä heidän ja vertaisryhmien osallistujien välillä, mikä puolestaan vaikeutti työllistymistavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa toteutetussa seuranta- ja arviointitutkimuksessa sovellettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Artikkelissa kuvataan, miten vertaisuuden, voimaantumisen ja vapaaehtoisuuden hankesanasto voi edistää aikuiskasvatuksen työvoima- ja sosiaalipoliittista tulkintaa. Riippuvuus ESR-ohjelman tavoitteista ja rahoituksesta välittyi hanketoimijoiden tapaan käyttää aikuiskasvatussanastoa ja -toimintatapoja. Hankkeissa ei välttämättä ole riittävästi mahdollisuuksia toiminnan yhteiseen reflektoimiseen. Hankkeisiin osallistumalla tutkijat voivat edistää hanketoiminnan itsereflektiota ja keskustelua aikuiskasvatuksen luonteesta.</p>Satu HeimoKatriina TapanilaAnna OjapeltoAnja Heikkinen
Copyright (c) 2020 kirjoittajat
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640429030410.33336/aik.100532Elinikäisestä kasvajasta kykypääomakoneeksi
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100535
<p>Elinikäistä oppimista on pidetty ratkaisuna väestön ikääntymiseen, teknologian kehittymiseen, globalisaatioon ja yhteiskunnan muutokseen liittyviin haasteisiin 1960-luvulta lähtien. Vaikka ongelmat ovat pysyneet samankaltaisina, niiden ratkaisut ja samalla elinikäisen oppimisen sisältö ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa merkittävästi. ’Elinikäinen oppiminen’ on poliittinen käsite, jonka sisältö kytkeytyy yhteiskuntapolitiikkaan ja määrittelijätahoon. Elinikäisen oppimisen politiikka tavataan jakaa kolmeen vaiheeseen: humanistiseen, talouden ja ”pehmeän” talouden sukupolveen. Tarkastelen kolmen ylikansallisen organisaation, Unescon, Euroopan unionin ja talouden ja kehityksen yhteistyöjärjestön OECD:n 2000-luvun elinikäisen oppimisen politiikkaa. Tutkimusaineisto kattaa 14 dokumenttia vuosilta 2005–2018. Näkökulma on hallinnananalyyttinen. Foucault’laisen diskurssianalyysin ja kriittisen politiikka-analyysin keinoin selvitän, millaista ihmisten ja miten järjestöjen politiikassa rakennetaan. Tutkimuksessa sovelletaan uudella tavalla foucault’laisia subjektivaatiotapoja koulutuspoliittisen tekstin analysoinnissa. Analyysissä keskitytään yrittäjämäisen talouden sukupolveen. Elinikäisen oppimisen yrittäjämäistyminen saa sisältönsä muuntuneen uusliberalismin laajentuneesta inhimillisen pääoman käsitteestä ja kompetenssipohjaisesta standardoinnista. Vallitsevassa poliittisessa rationaliteetissa korostunut yrittäjyyden eetos ja yrittäjyyskasvatuksen läpilyönti heijastuvat myös elinikäisen oppimisen politiikkaan.</p>Heikki Kinnari
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640430531910.33336/aik.100535Liikuntapolitiikka kaipaa intersektionaalista ohjausta
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100537
<p>Intersektionaalisen ryhmäliikuntapedagogiikan avulla liikuntapalveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin aikuiskoulutuspolitiikan sivistyksellisiä ja työelämälähtöisiä päämääriä.</p>Kaisa-Riitta AhoHanna Huumonen
Copyright (c) 2020 kirjoittajat
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640432032710.33336/aik.100537Itseohjautuvan työssä oppimisen ihanuus ja ongelmallisuus
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100538
<p>Itseohjautuvaa oppimista korostetaan etenkin aikuisten elämässä ja työssä. Usein se kuvataan myönteisenä, yksilölähtöisenä toimintana, jonka kautta itseohjautuvat aikuiset innostuvat, tuottavat luovia lopputuloksia ja voivat hyvin. Yksilölähtöisyys jättää kuitenkin huomiotta yhteisöllisyyden ja ympäristön merkityksen. Itseohjautuvaa oppimista tulisi lähestyä enemmänkin sosiokulttuurisesta kuin yksilöllisestä näkökulmasta.</p>Soila Lemmetty
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640432833210.33336/aik.100538Tasa-arvo, perustaidot ja koulutuspolitiikka
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100541
<p>Mitä pienempiä ovat aikuisväestön taustaan liittyvät osaamisen erot, sitä osaavampaa on väestö. Suomessa aikuisten osaamisen ja eriarvoisuuden kehitys herättää kysymyksiä PISA-menestyksen ja sen heikkenemisen syistä ja niiden tunnetuista selityksistä.</p>Aleksi Kalenius
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640433334010.33336/aik.100541Testeistä oppimisen olohuoneeseen ja digituutorointiin
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100542
<p>Heikot perustaidot rajoittavat Suomessa monien aikuisten etenemismahdollisuuksia tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja työelämässä. TAITO-ohjelman hankkeissa kehitetyt keinot aikuisten arkea haittaavien perustaitopuutteiden korjaamiseksi on tärkeää nostaa esiin aikuiskoulutuksen kehittäjien hyödynnettäviksi.</p>Maarit MäkinenMika Sihvonen
Copyright (c) 2020 kirjoittajat
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640434135010.33336/aik.100542Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100546
<p>Digitaaliset osaamismerkit ovat yhä suositumpi tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Merkeille on luotava ja vakiinnutettava pelisäännöt, jotka selventävät niiden arvon niin oppijalle kuin oppilaitokselle ja työelämän edustajalle</p>Sanna Brauer
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640435135810.33336/aik.100546Ristiriitainen reformi
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100548
<p>Ammatillista koulutusta uudistettiin ja yhtenäistettiin voimakkaasti. Opettajille uudistus toi paljon hallinnollista lisätyötä. Pedagogiikka jäi byrokratian jalkoihin.</p>Petri Karoskoski
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640435936310.33336/aik.100548Katse vuoteen 2100
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100560
<p>Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuralla (ATS) on takanaan 80 vuotta tieteenalan kehittämistä. Miltä seura näyttää 80 vuoden kuluttua?</p>Mirva Heikkilä
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640436436510.33336/aik.100560Erling Lars Dale
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100550
<p>Norjalainen Erling Lars Dale tuo perspektiiviä uusliberalismin värittämään aikamme kasvatusfilosofiaan.</p>Kauko Komulainen
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640436637010.33336/aik.100550Välineitä kriittiseen tasa-arvolukutaitoon
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100551
Anne Laiho
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640437137310.33336/aik.100551Korkeakoulutuksen haasteet näkyviksi
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100552
Hanna Nori
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640437437610.33336/aik.100552Tutkimus vaatii vapautta
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100553
Heikki Silvennoinen
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640437637910.33336/aik.100553Siirtymäkoneiston kriittinen luenta
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100554
Tomi Kiilakoski
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640438038110.33336/aik.100554Yrittäjyyden ja yliopiston kompleksinen suhde
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100556
Henri Koskinen
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640438238310.33336/aik.100556”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa”
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100557
<p>Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin, 43, mielestä tutkimusta kielipedagogisesta tuesta tarvitaan, koska puutteellinen kielitaito haittaa opinnoissa etenemistä, työllistymistä ja osallisuuden kokemista.</p>Mirva Heikkilä
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640438438510.33336/aik.100557Summaries
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100558
Esko Clarke Sario
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640438638810.33336/aik.100558Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) tiedottaa
https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100559
Mirva Heikkilä
Copyright (c) 2020 kirjoittaja
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
2020-12-162020-12-1640438938910.33336/aik.100559