Aikuiskasvatus https://journal.fi/aikuiskasvatus <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut.&nbsp;</a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) fi-FI Aikuiskasvatus 0358-6197 Emme pääse politiikkaa pakoon https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100530 <p>Politiikka on vaikutussuhteita ja vallankäyttöä, kamppailua ja kompromisseja. Politiikka on vuoropuhelua ja neuvotteluja siitä, mitä voidaan tehdä ja millaisiin toimiin päätetään ryhtyä. Keskustelu tiivistyy usein resurssien jakoon ja kysymyksiin siitä, mihin ollaan valmiita käyttämään rahaa.</p> Nina Haltia Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 270 271 10.33336/aik.100530 Aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100531 <p>Tutkimuksessa analysoidaan aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta. Aiempi tutkimus on osoittanut ongelmalliseksi suhteen määrittelyn tutkimuksen tuottaman näytön vaikuttavuutena politiikantekoon. Suomalaisten aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutuksesta avaa aineisto, joka sisältää 11 avainhenkilöhaastattelua ja kahdeksan ryhmäkeskustelua. Analyysissa sovelletaan toimijaverkkoteorian keskeisiä käsitteitä analyyttisina työkaluina. Löydökset valaisevat aikuiskasvatustoimijoiden mielikuvia tutkimuksen ja politiikanteon suhteesta ja vuorovaikutukseen kohdistuvista intresseistä. Toimijat mielsivät, että vuorovaikutusta edistää institutionaaliset ja hybridit välittäjät sekä jaettua ymmärrystä lisäävien käännösten teko. Mielikuvien avaaminen yhdessä muun tutkimuskirjallisuuden kanssa johtaa pohtimaan aikuiskasvatukselle ominaisia vuorovaikutuksen keinoja ja suuntia.</p> Sini Teräsahde Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 272 289 10.33336/aik.100531 ”Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus” aikuiskasvatuspolitiikkaa muovaamassa https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100532 <p>’Vertaisuus’ on aikuiskasvatukselle tyypillinen käsite, joka on otettu myös osaksi maahanmuuttajien työllistymistä tukevia hankkeita. Voimaannuttava vapaaehtoinen vertaisohjaus oli artikkelissa tarkasteltavan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen keino päästä työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin. Sitä koordinoi vapaan sivistystyön organisaatio yhdessä ammatillisten aikuisoppilaitosten, maahanmuuttajajärjestöjen ja ammattiliiton kanssa. Maahanmuuttajia koulutettiin hankkeessa toimimaan vertaisohjaajina työttömille maahanmuuttajille. Koulutus voimaannutti kokemusasiantuntijan roolin omaksuneita ohjaajia, mutta kasvatti etäisyyttä heidän ja vertaisryhmien osallistujien välillä, mikä puolestaan vaikeutti työllistymistavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa toteutetussa seuranta- ja arviointitutkimuksessa sovellettiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Artikkelissa kuvataan, miten vertaisuuden, voimaantumisen ja vapaaehtoisuuden hankesanasto voi edistää aikuiskasvatuksen työvoima- ja sosiaalipoliittista tulkintaa. Riippuvuus ESR-ohjelman tavoitteista ja rahoituksesta välittyi hanketoimijoiden tapaan käyttää aikuiskasvatussanastoa ja -toimintatapoja. Hankkeissa ei välttämättä ole riittävästi mahdollisuuksia toiminnan yhteiseen reflektoimiseen. Hankkeisiin osallistumalla tutkijat voivat edistää hanketoiminnan itsereflektiota ja keskustelua aikuiskasvatuksen luonteesta.</p> Satu Heimo Katriina Tapanila Anna Ojapelto Anja Heikkinen Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 290 304 10.33336/aik.100532 Elinikäisestä kasvajasta kykypääomakoneeksi https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100535 <p>Elinikäistä oppimista on pidetty ratkaisuna väestön ikääntymiseen, teknologian kehittymiseen, globalisaatioon ja yhteiskunnan muutokseen liittyviin haasteisiin 1960-luvulta lähtien. Vaikka ongelmat ovat pysyneet samankaltaisina, niiden ratkaisut ja samalla elinikäisen oppimisen sisältö ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa merkittävästi. ’Elinikäinen oppiminen’ on poliittinen käsite, jonka sisältö kytkeytyy yhteiskuntapolitiikkaan ja määrittelijätahoon. Elinikäisen oppimisen politiikka tavataan jakaa kolmeen vaiheeseen: humanistiseen, talouden ja ”pehmeän” talouden sukupolveen. Tarkastelen kolmen ylikansallisen organisaation, Unescon, Euroopan unionin ja talouden ja kehityksen yhteistyöjärjestön OECD:n 2000-luvun elinikäisen oppimisen politiikkaa. Tutkimusaineisto kattaa 14 dokumenttia vuosilta 2005–2018. Näkökulma on hallinnananalyyttinen. Foucault’laisen diskurssianalyysin ja kriittisen politiikka-analyysin keinoin selvitän, millaista ihmisten ja miten järjestöjen politiikassa rakennetaan. Tutkimuksessa sovelletaan uudella tavalla foucault’laisia subjektivaatiotapoja koulutuspoliittisen tekstin analysoinnissa. Analyysissä keskitytään yrittäjämäisen talouden sukupolveen. Elinikäisen oppimisen yrittäjämäistyminen saa sisältönsä muuntuneen uusliberalismin laajentuneesta inhimillisen pääoman käsitteestä ja kompetenssipohjaisesta standardoinnista. Vallitsevassa poliittisessa rationaliteetissa korostunut yrittäjyyden eetos ja yrittäjyyskasvatuksen läpilyönti heijastuvat myös elinikäisen oppimisen politiikkaan.</p> Heikki Kinnari Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 305 319 10.33336/aik.100535 Liikuntapolitiikka kaipaa intersektionaalista ohjausta https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100537 <p>Intersektionaalisen ryhmäliikuntapedagogiikan avulla liikuntapalveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin aikuiskoulutuspolitiikan sivistyksellisiä ja työelämälähtöisiä päämääriä.</p> Kaisa-Riitta Aho Hanna Huumonen Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 320 327 10.33336/aik.100537 Itseohjautuvan työssä oppimisen ihanuus ja ongelmallisuus https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100538 <p>Itseohjautuvaa oppimista korostetaan etenkin aikuisten elämässä ja työssä. Usein se kuvataan myönteisenä, yksilölähtöisenä toimintana, jonka kautta itseohjautuvat aikuiset innostuvat, tuottavat luovia lopputuloksia ja voivat hyvin. Yksilölähtöisyys jättää kuitenkin huomiotta yhteisöllisyyden ja ympäristön merkityksen. Itseohjautuvaa oppimista tulisi lähestyä enemmänkin sosiokulttuurisesta kuin yksilöllisestä näkökulmasta.</p> Soila Lemmetty Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 328 332 10.33336/aik.100538 Tasa-arvo, perustaidot ja koulutuspolitiikka https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100541 <p>Mitä pienempiä ovat aikuisväestön taustaan liittyvät osaamisen erot, sitä osaavampaa on väestö. Suomessa aikuisten osaamisen ja eriarvoisuuden kehitys herättää kysymyksiä PISA-menestyksen ja sen heikkenemisen syistä ja niiden tunnetuista selityksistä.</p> Aleksi Kalenius Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 333 340 10.33336/aik.100541 Testeistä oppimisen olohuoneeseen ja digituutorointiin https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100542 <p>Heikot perustaidot rajoittavat Suomessa monien aikuisten etenemismahdollisuuksia tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja työelämässä. TAITO-ohjelman hankkeissa kehitetyt keinot aikuisten arkea haittaavien perustaitopuutteiden korjaamiseksi on tärkeää nostaa esiin aikuiskoulutuksen kehittäjien hyödynnettäviksi.</p> Maarit Mäkinen Mika Sihvonen Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 341 350 10.33336/aik.100542 Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100546 <p>Digitaaliset osaamismerkit ovat yhä suositumpi tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Merkeille on luotava ja vakiinnutettava pelisäännöt, jotka selventävät niiden arvon niin oppijalle kuin oppilaitokselle ja työelämän edustajalle</p> Sanna Brauer Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 351 358 10.33336/aik.100546 Ristiriitainen reformi https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100548 <p>Ammatillista koulutusta uudistettiin ja yhtenäistettiin voimakkaasti. Opettajille uudistus toi paljon hallinnollista lisätyötä. Pedagogiikka jäi byrokratian jalkoihin.</p> Petri Karoskoski Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 359 363 10.33336/aik.100548 Katse vuoteen 2100 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100560 <p>Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuralla (ATS) on takanaan 80 vuotta tieteenalan kehittämistä. Miltä seura näyttää 80 vuoden kuluttua?</p> Mirva Heikkilä Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 364 365 10.33336/aik.100560 Erling Lars Dale https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100550 <p>Norjalainen Erling Lars Dale tuo perspektiiviä uusliberalismin värittämään aikamme kasvatusfilosofiaan.</p> Kauko Komulainen Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 366 370 10.33336/aik.100550 Välineitä kriittiseen tasa-arvolukutaitoon https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100551 Anne Laiho Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 371 373 10.33336/aik.100551 Korkeakoulutuksen haasteet näkyviksi https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100552 Hanna Nori Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 374 376 10.33336/aik.100552 Tutkimus vaatii vapautta https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100553 Heikki Silvennoinen Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 376 379 10.33336/aik.100553 Siirtymäkoneiston kriittinen luenta https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100554 Tomi Kiilakoski Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 380 381 10.33336/aik.100554 Yrittäjyyden ja yliopiston kompleksinen suhde https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100556 Henri Koskinen Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 382 383 10.33336/aik.100556 ”Kielillä ja kielitaidolla on suuri merkitys osallisuuden rakentumisessa” https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100557 <p>Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin, 43, mielestä tutkimusta kielipedagogisesta tuesta tarvitaan, koska puutteellinen kielitaito haittaa opinnoissa etenemistä, työllistymistä ja osallisuuden kokemista.</p> Mirva Heikkilä Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 384 385 10.33336/aik.100557 Summaries https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100558 Esko Clarke Sario Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 386 388 10.33336/aik.100558 Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) tiedottaa https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/100559 Mirva Heikkilä Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2020-12-16 2020-12-16 40 4 389 389 10.33336/aik.100559