https://journal.fi/aikuiskasvatus <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut.&nbsp;</a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) fi-FI Aikuiskasvatus 0358-6197 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/136886 <p>Kirja havainnollistaa käytännön esimerkkien ja kokemusten avulla sitä, mitä intersektionaalinen feministinen pedagogiikka tarkoittaa. Kyse on opetustilanteiden valtasuhteiden tunnistamisesta, purkamisesta ja muuttamisesta. Vallan ja risteävien erojen lisäksi kirjan keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa turvallisempi tila, tuottava hämmennys, dialogi, utopiointi ja tulevaisuuskuvat sekä konfliktit. Antirasismia käsitellään useassa luvussa.</p> Riikka Suhonen Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 208–210 208–210 10.33336/aik.136886 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/136890 <p>Kysymys kestävästä kehityksestä on tuttu aihe aikuiskasvatuksen kentällä. Teos vastaa yhteiskunnallisen vuoropuhelun tarpeeseen. Se nostaa keskusteluun sen, miten yksilöt, yhteisöt ja yritykset voivat lisätä vastuullisia valintoja ja kestävää hyvinvointia. Tutkijoiden lisäksi äänessä ovat aktivistit, yritysjohtajat ja taiteilijat. Teos on luettavissa verkossa: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29756.</p> Satu Heimo Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 211–213 211–213 10.33336/aik.136890 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/136889 <p>Korkeakoulutuksen kaupallistumisesta, ja siihen liitetyistä ongelmista on kirjoitettu viime vuosien aikana lukuisia kirjoja ja arvioita. Pääasiassa akateemikkojen itsensä kirjoittamat kirjat toistavat samankaltaista rakennetta: ongelman kuvailu on syvää ja vakuuttavaa, mutta järjestelmä jatkaa entisellään, kenties vieläkin pahempana. Ongelmanratkaisuun löytyy yhä vähemmän paukkuja. Toisinaan korkeakoulutuksen uusliberalisoinniksi tai akateemiseksi kapitalismiksi määritelty kehitys on tunnetusti pidemmällä englanninkielisessä maailmassa, mikä näkyy näiden kirjojen määrässä. Yliopistot ja yliopistolaiset ovat olleet ahtaalla jo 1990-luvulta lähtien.</p> Mikko Poutanen Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 214–216 214–216 10.33336/aik.136889 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130400 <p>Ammatillinen aikuiskoulutus on yhdelle mahdollisuus ansaita elanto uudessa elämäntilanteessa, toiselle pitkäaikaisen haaveen toteutuma. Kolme uuden ammatin opiskellutta naista jakaa kokemuksensa.</p> <p> </p> Ella Mustamo Paula Launonen Maarit Luukkonen Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 201–204 201–204 10.33336/aik.130400 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130399 <p>Toisen asteen ammatillisen koulutuksen väylä tunnetaan yhä huonosti, vaikka siihen on tarjolla useita malleja. Yhdenvertaisuuden vuoksi mahdollisuuksia väyläopintoihin on lisättävä kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa.</p> <p> </p> Sari Iinattiniemi Annina Laaksonen Kalle Ojanen Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 198 200 10.33336/aik.130399 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/137834 <p>Ammatilliset oppilaitokset ovat aikuisten oppimisympäristöjä siinä, missä nuorten: lähes puolet opiskelijoista on opinnot aloittaessaan yli 25-vuotiaita. Aikuisten ammatillisia opintoja on yllättävän vähän tutkittu aikuiskasvatuksen tarjoamien näkökulmien, käsitteiden ja menetelmien avulla. Tutkitulle tiedolle on tarvetta, sillä sekä ammatillinen koulutus että erityisesti ammatillinen aikuisopiskelu ovat viime vuosina olleet monenlaisten uudistusten ja ristipaineiden alla. Tuore koulutuspoliittinen ja julkinen keskustelu aiheesta vain korostaa tutkimustiedon tarvetta päätöksenteon tukena.</p> Ulpukka Isopahkala-Bouret Katja Vähäsantanen Copyright (c) 2023 Isopahkala-Bouret, Katja Vähäsantanen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 133–135 133–135 10.33336/aik.137834 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/136251 <p>Aikuiskasvatustieteen tutkijatohtori, dosentti Soila Lemmetty, 32, selvittää, miten työpaikkoja voidaan kehittää innostaviksi oppimisympäristöiksi.</p> Mirva Heikkilä Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 218–219 218–219 10.33336/aik.136251 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130395 <p>Aikuisopiskelijat ovat jääneet toisen asteen koulutuksen tarkastelussa nuorempiensa varjoon, vaikka heistä on saatavilla tietoa. Verkkokyselyyn perustuvasta Amisbarometristä saadaan esiin tietoa ammatillisella toisella asteella opiskelevien taustoista ja hakumotiiveista.</p> <p> </p> Virve Murto Jukka-Pekka Jänkälä Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 191–197 191–197 10.33336/aik.130395 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/136342 <p>”Työura nähdään nykyään monimutkaisena kehkeytymisenä, johon vaikuttaa niin sattuma kuin jatkuva oppiminen. Uuden ammatin opiskelu avaa mahdollisuuksia uudistaa ja päivittää ammatillista identiteettiä”, kommentoi alanvaihtajia tutkiva Mirva Heikkilä aikuisten uratarinoita.</p> Mirva Heikkilä Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 205–207 205–207 10.33336/aik.136342 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127658 <p>Abstrakti sisältyy tekstiin.</p> Kaisa Räty Copyright (c) 2023 Kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 136–147 136–147 10.33336/aik.127658 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130392 <p>Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä ammattikoulutaustaiset yliopisto-opiskelijat antavat aiemmille ammatillisille opinnoilleen ja millaisia institutionaalisia rajoja näissä merkityksenannoissa rakentuu. Lähestymme ammatillista koulutusta kenttänä, jonka suhdetta muihin koulutuksen muotoihin ja yhteiskuntaan määritellään erilaisten institutionaalisten kategorisointien avulla. Nämä tuottavat kulttuurisesti jaettuja käsityksiä ammatillisesta koulutuksesta, jotka heijastuvat opiskelijoiden tulkintoihin siitä, kenelle ammatillinen koulutus on tai ei ole tarkoitettu ja millaiset jatkokoulutusvalinnat ovat heille mahdollisia. Tutkimuksessa haastateltiin 33 ammattikoulutaustaista yliopisto-opiskelijaa. Analyysin perusteella ammatillinen koulutus voitiin nähdä 1) tavoitteellisena askeleena kohti omia päämääriä, 2) vääränä valintana, 3) itsestäänselvyytenä tai 4) välttämättömänä pahana. Opiskelijoiden merkityksenannot tekivät näkyviksi ammatillisen koulutuksen institutionaalisia rajoja. Ne orientoivat eri tavoin jatkokoulutukseen, mutta kielteisetkään opiskelukokemukset eivät olleet estäneet yliopisto-opintoja myöhemmin elämässä. Tutkimus osallistuu keskusteluun koulutuspolitiikan linjauksista ja avartaa käsityksiä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden jatko-opintomahdollisuuksista.</p> <p> </p> Ulpukka Isopahkala-Bouret Nina Haltia Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 148–160 148–160 10.33336/aik.130392 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/127923 <p>Yli 25-vuotiaat aikuiset ovat oppisopimuskoulutuksen tavoiteltava kohderyhmä kansainvälisessä koulutuspolitiikassa. Suomessa oppisopimuskoulutus on kuitenkin ollut poikkeuksellisesti pääosin aikuiskoulutusta. Artikkelissa tarkastellaan aikuisten oppisopimuskoulutukseen osallistumista odotusarvoteoriaan sisältyvien subjektiivisten tehtäväkohtaisten arvojen kautta. Ne voidaan jakaa kiinnostus-, tärkeys- ja hyötyarvoon sekä kustannuksiin. Näiden näkökulmien tarkastelu auttaa ymmärtämään, miksi aikuiset haluavat oppisopimuskoulutukseen ja millaisia hyötyjä ja kustannuksia he siihen yhdistävät. Tutkimusaineistona olivat aikuisten oppisopimusopiskelijoiden haastattelut (N = 8), jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla, teoriasidonnaista lähestymistapaa hyödyntäen. Tulosten perusteella aikuisopiskelijoiden kokemia hyötyjä olivat 1) oppimismuodon kiinnostavuus, esimerkiksi tekemällä oppiminen, 2) ammatillisen kasvun tärkeys, esimerkiksi asiantuntijuudenvahvistaminen sekä 3) hyödyllisyys lyhyt- ja pitkäaikaisten tavoitteiden saavuttamisessa, esimerkiksi työsuhteen edut ja palkka ja tutkinto. Koetut kustannukset puolestaan liittyivät 1) ajankäytön vaateisiin, kuten paineeseen opiskella vapaa-ajalla, 2) emotionaaliseen ja psykologiseen kuormitukseen, esimerkiksi oppimisen ristiriitaisuuteen, 3) tukitoimien ja turvaverkkojen, kuten opiskelijayhteisön, puutteellisuuteen ja 4) tulevaisuuden näkymien rajoittumiseen, esimerkiksi kuiluun korkeakoulutukseen. Artikkeli tarjoaa yhtäältä aineksia oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, mutta tuo toisaalta esiin oppisopimuskoulutuksen merkityksen jatkuvan oppimisen väylänä ja aikuiskoulutuksen osana.</p> <p> </p> Heta Rintala Petri Nokelainen Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 161–172 161–172 10.33336/aik.127923 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/137833 <p>Tiedeartikkelien suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät.</p> Esko Clarke Sario Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 220–223 220–223 10.33336/aik.137833 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130396 <p>Työelämän osaamisen kysynnän muutokset vaativat ammatillista koulutusta reagoimaan herkästi tuleviin osaamistarpeisiin. Osaamistarpeita ennakoimalla tuotetaan koulutuksia, joiden sisällöt vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeita. Samalla lisätään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta.</p> <p> </p> Kristiina Ojala Mauri Kantola Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 173–181 173–181 10.33336/aik.130396 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130403 <p>Ammatillisen opettajan työ, toimintaympäristö ja osaaminen ovat jatkuvassa muutoksessa. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on uudistettu ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmaa havaittujen opettajan osaamisen muutostarpeiden pohjalta. Uudistamisessa on tarkasteltu laajasti tutkimuksia ja selvityksiä sekä kuultu valmistuneita opiskelijoita. Samalla on uudistettu opettajankoulutuksen opetussuunnitelman painotuksia ja sisältöjä.</p> <p> </p> Anne-Maria Korhonen Piia Kolho Johanna Ärling Copyright (c) 2023 Kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2023-10-12 2023-10-12 43 3 182–190 182–190 10.33336/aik.130403