https://journal.fi/aikuiskasvatus <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. <a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>. </p> <p><a href="https://kansanvalistusseura.fi/tietoa-meista/avoimet-tyopaikat/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatus hakee päätoimittajaa kolmivuotiselle kaudelle 2025-2027</a>.</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut. </a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.)</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p><a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) fi-FI Aikuiskasvatus 0358-6197 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/126142 <p>Työhyvinvointi ja sen tukeminen on oleellista työelämässä yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Esihenkilöt ovat tärkeitä työntekijöiden työhyvinvoinnin tukijoina, mutta oleellista on myös kiinnittää huomiota heidän omaan työhyvinvointiinsa ja sen tukemiseen. Narratiivisessa tutkimuksessamme tarkastelemme julkisen sektorin esihenkilöiden työhyvinvointitoimijuutta.</p> <p>Ymmärrämme työhyvinvointitoimijuuden työhyvinvointia koskevien kokemusten ja asenteiden sekä sitä koskevien tekojen, valintojen ja päätösten yhtymäkohtana. Esihenkilötyössä työhyvinvointitoimijuus kattaa oman työhyvinvointia koskevan toiminnan sekä heijastuu työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen tukemiseen.</p> <p>Tutkimme työhyvinvointitoimijuutta esihenkilön ja valmentajan välisessä dialogissa hyödyntäen yhdeksän esihenkilön yksilövalmennustapaamisen nauhoitusta. Aineistosta muodostimme neljä esihenkilöiden työhyvinvointitoimijuutta kuvaavaa tarinaa, jotka rakentuivat suhteessa esihenkilön valmennuksessa tapahtuvaan kerrontaan. Tarinat ilmentävät edistävää, vastustavaa, epävarmaa ja ulkoistavaa työhyvinvointitoimijuutta esihenkilötyössä. Keskustelemme, kuinka ’työhyvinvointitoimijuus’ mahdollistaa työhyvinvoinnin tutkimisen ja tukemisen tulevaisuudessa uudenlaisesta näkökulmasta.</p> Merianna Rossi Katja Vähäsantanen Saara Pyykkönen Copyright (c) 2025 Merianna Rossi, Katja Vähäsantanen, Saara Pyykkönen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 6 19 10.33336/aik.126142 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/130390 <p>Tarkastelemme tässä tutkimuksessa perusopetuksen rehtorien asemoitumista ja ammatillista toimijuutta kouluyhteisössä. Tutkimusaineistomme muodostavat kirjalliset oppimispäiväkirjat (N = 16) ja teemahaastattelut (N = 10). Analysoimme aineiston narratiivien temaattisella analyysilla. Tutkimuksen tuloksena muodostimme kolme rehtorien asemoitumista ja ammatillista toimijuutta ilmentävää tarinalinjaa.</p> <p>Nimesimme ne 1) traditio-, 2) rehtori- ja 3) yhteisölähtöiseksi tarinalinjaksi. Asemoituminen ja ammatillinen toimijuus jakautuivat koulun rutiineista ja pysyvyydestä huolehtimiseen, rehtorin jakamattoman vastuun korostumiseen tai yhteisölliseen vastuun jakamiseen. Tutkimuksemme tuloksissa havaittiin kontekstin rajoittavat ja resursoivat vaikutukset rehtorin ammatilliseen toimijuuteen. Tuloksemme viittaavat siihen, että toimijuuden rajoittuminen totuttuihin toimintatapoihin voi vaikeuttaa työn kehittämistä.</p> <p>Päättelemme, että rehtorien ammatillinen toimijuus vaatii työnjohdollista ja koulutuksellista tukea, jotta koulujen tavoitteellinen kehittäminen on johtamisen ytimessä.</p> Inkeri Lahti Mirjamaija Mikkilä-Erdmann Tuike Iiskala Copyright (c) 2025 Inkeri Lahti, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Tuike Iiskala https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 20 31 10.33336/aik.130390 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/141644 <p>Baruch Spinozaa ei ole pidetty kasvatusfilosofina, eikä hän kirjoittanut pedagogiikasta. Silti viime vuosina hänen ajatteluaan on käsitelty kasvatustieteissä. Kysyn, kuinka Spinozan affekti- ja tietoteorian näkökulmasta kokemuksellisen tiedon ja rationaalisuutta korostavan tiedon vastakkainasettelua on mahdollista purkaa aikuiskasvatuksessa ja intersektionaalisessa tiedontuotannossa.</p> <p>Artikkelin esimerkit ovat muotoutuneet vuorovaikutuksessa sosiaalityön aikuisopiskelijoiden kandidaatti- ja maisteriseminaareja ohjatessa. Spinozalle mieli on ruumiin idea, ja sikäli kun opiskelijoiden ja aikuiskasvattajan ruumiillinen kokemus ja siten ”toimintakyvyn ja ilon” aiheuttajat eivät ole identtisiä, näiden ruumiin ideoiden tuottama tieto poikkeaa toisistaan.</p> <p>Oppimisen tiloissa moninaiset kokemukset on kuitenkin mahdollista yhdistää aktiivisesti jäsenneltynä yhteisiksi käsityksiksi, tavoitteena adekvaatti tieto. Niin ikään opiskelijoiden esiintuomien kokemusten synnyttämät affektit tarjoavat aikuiskasvattajalle mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja -kritiikkiin. Näitä käsittelemällä hän ymmärtää enemmän itseään aktivoituen iloon. Sillä samalla, kun opimme itsestämme, luomme ymmärrystä ympäröivästä luonnosta ja yhteiskunnasta, koska Spinozan mukaan olemme osa luontoa eli yhteiskuntaa.</p> Jiri Nieminen Copyright (c) 2025 Jiri Nieminen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 32 43 10.33336/aik.141644 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159675 <p>Sivistyksen teemavuonna 2024 ilmestynyt <em>Sivistyssäätiö</em> kokoaa yhden toimijan näkökulmasta Suomen sivistysvaltion kehitykseen vaikuttaneet merkittävimmät kehityssuunnat. Tietokirjailija ja filosofi <strong>Eero Ojanen</strong> punoo teoksessa yhteen suomalaisen kansanvalistuksen ja -sivistyksen historian säikeet. <em>Sivistyssäätiö </em>osoittaa korkean tiedon ja oppimisen tason merkityksen suomalaiselle yhteiskunnalle.</p> Tarja Lang Copyright (c) 2025 Tarja Lang https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 56 57 10.33336/aik.159675 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159742 <p>Sosiologian apulaisprofessorin <strong>Hanna Kuuselan</strong> teos<em> Syytös</em> kuvaa yksityiskohtaisesti niin kutsutun Tampere3-yliopistofuusion, eli vuonna 2019 toimintansa aloittaneen Tampereen yliopiston syntyvaiheita ja kamppailuja yliopistodemokratiasta uuden yliopiston sisällä. Samalla <em>Syytös</em> valaisee yliopistojen yhteiskunnallisen merkityksen kehityshistoriaa ja vuonna 2009 voimaan tulleen uuden yliopistolain taustoja, jotka – näkökannasta riippuen – kärjistyvät tai huipentuvat Tampere3-yliopistofuusion kontekstissa.</p> Johanna Kallio Copyright (c) 2025 Johanna Kallio https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 58 59 10.33336/aik.159742 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159985 <p><em>Dialogikirjassa </em><strong>Kai Alhanen</strong> selventää dialogin eroa väittelyihin, neuvotteluihin ja yksimielisyyden hakemiseen. Dialogin tarkoitus ei ole ratkaista asioita vaan ymmärtää enemmän ja laajemmin.&nbsp; Vaikka dialogisen keskustelutavan taustafilosofia on yksinkertainen, ajattelevalle lukijalle käy nopeasti selväksi, että dialogi on liian vähän käytetty keskustelumuoto. Dialogin tunnistaa työnohjauksesta ja mielenterveys- ja sosiaalityöstä, mutta se on uinut yhteiskuntaamme vasta vähitellen. Käyttöpaikkoja olisi vielä paljon!</p> Heidi Kinnunen Copyright (c) 2025 Heidi Kinnunen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 60 61 10.33336/aik.159985 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159986 <p><em>Moraalinen kunnianhimo</em> on ajankohtainen teos, koska vaikeat ajat haastavat jokaisen miettimään, mitä voisi itse tehdä auttaakseen ihmisiä tai tehdäkseen yhteisöstään, maastaan tai maailmasta paremman paikan. Kirja motivoi ihmisiä aktivismiin ja hyväntekeväisyyteen. <strong>Rutger Bregmanin</strong> sanoma on, että oikean ja väärän tiedostaminen ei vielä riitä, eikä sekään, että tekee jonkin verran hyvää. Sen sijaan jokaisen pitäisi tehdä töitä ymmärtääkseen, miten voi maksimoida tekemänsä hyvän määrän ja sen jälkeen tehdä kovasti töitä saadakseen tuota hyvää aikaan.</p> Pekka Kanerva Copyright (c) 2025 Pekka Kanerva https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 62 63 10.33336/aik.159986 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159819 <p>Suomenkielisten tiedeartikkelien englanninkieliset tiivistelmät.</p> Esko Clarke Sario Copyright (c) 2025 Esko Clarke Sario https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 66 68 10.33336/aik.159819 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159950 <p>Aikuiskasvatustieteellisen tutkimustiedon saatavuus paranee keväällä 2026, kun digitointi tuo perinteikkäät vuosikirjat ovat avoikmesti saatavilla verkossa. Digitointihankkeen toteuttaa Aikuiskasvatuksen tutkimusseura yhdessä Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) kanssa. Kumppanit ovat myös useimpien sarjan kirjojen kustantajia.</p> Terhi Kouvo Copyright (c) 2025 Terhi Kouvo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 54 55 10.33336/aik.159950 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159657 <p>Kasvatustieteilijät <strong>Liila Holmberg</strong> ja <strong>Anna-Maija Niemi</strong> tarkastelevat palkitussa tiedeartikkelissaan modernia naisvankilaa aikuiskasvatuksellisesta näkökulmasta. Vertaisarvioitu tutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen vankien kuntoutuksessa ja itsen työstämisessä. Valtavirrasta poikkeavassa ympäristössä toteutettu tiedeartikkeli tarjoaa välineitä vankiloiden kasvatuksellisen toiminnan kehittämiseen.</p> <p> </p> Terhi Kouvo Copyright (c) 2025 Terhi Kouvo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 50 52 10.33336/aik.159657 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159693 <p>Laadukas tiedelehti syntyy kirjoittajien, toimituskunnan ja vertaisarvioijien dialogissa, toteavat kuusi vuotta Aikuiskasvatusta päätoimittanut <strong>Ulpukka Isopahkala-Bouret</strong> ja vuodenvaihteessa tehtävään tarttunut <strong>Anu Järvensivu</strong>.</p> Terhi Kouvo Copyright (c) 2025 Terhi Kouvo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 44 47 10.33336/aik.159693 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159748 <p>Vuonna 2024 Aikuiskasvatuksessa julkaistiin 12 vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Lisäksi toimituskunta käsitteli useita artikkelikäsikirjoituksia. Kiitämme lämpimästi seuraavia lausunnonantajia, jotka osallistuivat refereeprosessiin kalenterivuoden 2024 aikana.</p> Terhi Kouvo Copyright (c) 2025 Terhi Kouvo https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 48 49 10.33336/aik.159748 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159940 <p>Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori <strong>Hanna Toiviainen</strong> tutkii kansainvälisessä tutkimusverkostossa, millaisia työssä oppimisen mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa.</p> Mari Korhonen Copyright (c) 2025 Mari Korhonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 64 65 10.33336/aik.159940 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/159973 <p>Aikuiskasvatuksella on tutkimuksena ja käytäntöinä paljon annettavaa keskusteluun kestävästä työelämästä. Jos haluamme nostaa koulutustasoa yhteiskunnassa, on rakennettava uudelleen koulutusmyönteinen kulttuuri. Luotetaan, että koulutuksessa kehittyvä osaaminen ja sivistys ovat monin tavoin tärkeitä muuttuvassa yhteiskunnassa, kriiseissä ja työpaikkojen menestyksessä.</p> <p>Tehokkuusilluusion vastalääkkeeksi tarvitaan työelämän arkisivistystä. Sivistysyhteiskunnassa halu­taan huolehtia työhyvinvoinnista sen itsensä vuoksi, ei vain siksi, että se myös nostaa tuottavuutta.</p> Anu Järvensivu Copyright (c) 2025 Anu Järvensivu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-03-27 2025-03-27 45 1 4 5 10.33336/aik.159973