Aikuiskasvatus

Summaries

Esko Clarke Sario — 2022-12-16

”Työkulttuurin muutokset haastavat käsityksemme johtajuudesta ja yhteisöllisestä asiantuntijuudesta”

Mirva Heikkilä — 2022-12-16

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sakari Hyrkkö, 43, tutkii johtajuutta opettajayhteisössä ja keikkailee muusikkona.

Kutsu vallankumoukseen

Katja Hiltunen — 2022-12-16

Itävaltalainen Ivan Illich tekee Kouluttomaan yhteiskuntaan -teoksellaan vallankumouksen vaatimalla kouluun pakkojen tilalle vapautta ja kontrollin tilalle itseohjautuvuutta.

“Tasasen paskaa kuuluu”

Mari Käyhkö — 2022-12-16

Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan seitsemän syrjäisellä maaseutualueella kasvaneen nuoren aikuistumista varjostaneita elämänongelmia: mielen ja minän pahoinvointiin liittyviä, ajan kuluessa vaikeutuvia konflikteja ja ahdistuksia, äkillisempiä uupumisen ja henkisen romahtamisen hetkiä sekä erilaisiin kontrolloimattomiin riskinottamisiin keskittyvää elämäntapaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto on koottu laadullisessa pitkittäistutkimuksessa. Nyt 22-vuotiaiden nuorten aikuisten elämää seurattiin lähes seitsemän vuoden ajan. Aineisto on rikasta, luottamuksen sävyttämää kerrontaa, josta nuorten elämänongelmiin avautuu heidän omista kokemuksistaan käsin ongelmakenttä. Aineistoa analysoitiin temaattisina selontekoina eletystä elämästä. Analyysi osoittaa, että nuorten elämää hankaloittaneet ilmiöt kiinnittyvät ensisijaisesti heille läheisiin asioihin. Näihin kuuluu kamppailu perhe- ja rakkaussuhteita ja aikuistumista koskevia normatiivisia odotuksia vastaan. Joillakin nuorilla ongelmakenttä on monikerroksinen ja levittäytyy hallitsemaan elämää laajemmin kuin joillakin toisilla. Nuorten pyrkimykset selvitä ongelmista huolimatta eriävät.

Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä

Solja Upola — 2022-12-16

Työelämän toimeksiantajan osallisuus ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä Tarkastelemme työelämäorientoitunutta projektioppimista ammatillisen koulutuksen kontekstissa työelämän toimeksiantajan näkökulmasta. Siinä osaamista hankitaan aidoissa työelämän oppimisympäristöissä. Aihetta on tutkittu Suomessa niukasti. Selvitämme, millaista osallisuutta yhdessä toteutetut projektit vaativat toimeksiantajilta. Kysymme, miten toimeksiantajan osallisuus ilmenee ammatillisen koulutuksen projektioppimisen käytäntöyhteisöissä. Kohteena on 17 työelämän toimeksiantajaa ja aineistona heille suunnatut kyselyt ja haastattelut, jotka kerättiin vuosina 2008–17 osana laajempaa aineistoa. Toimeksiantajan työelämälähtöinen osallisuus ilmenee 1) tarjoumaverkoston mahdollistajana, 2) toimintavalmiuksien rakentajana ja 3) prosessien kehittäjänä. Oppilaitosorientoitunut osallisuus ilmenee 4) kanssaoppijana, 5) ohjaajana ja 6) opetussuunnitelmaosaajana. Tulokset ovat hyödynnettävissä työelämäyhteistyössä ammatillisessa koulutuksessa ja muilla koulutusasteilla.

Korkeakoulujen hakijamarkkinoinnin pääviestit ja hakijatyypit

Anna Jetsu — 2022-12-16

Korkeakoulujen hakijamarkkinointia arvioivan artikkelin aineisto kerättiin korkeakoulujen kevään 2020 yhteishaun sosiaalisen median julkaisuista, joita analysoidaan aineistolähtöisen diskursiivisen teemoittelun avulla. Tutkimus linkittyy suomalaisten korkeakoulujen toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tulosten mukaan korkeakoulujen hakijamarkkinointi vahvistaa korkeakoulutuksen markkinoitumista ja dekontekstualisaatiota, sillä se puhuttelee erityisesti oletetun hakijan henkilökohtaisia unelmia, tavoitteita ja kykykäsitystä. Lisäksi pyritään vahvistamaan myönteistä mielikuvaa korkeakoulusta ja koulutusalasta. Markkinoinnin pääviesteissä korkeakoulut kuvataan polkuna työelämään, hyvänä opiskeluympäristönä ja maailmanparannuksen mahdollistajana. Oletetut päähakijatyypit ovat tavoitteelliset itsensä kehittäjät, oman suunnan etsijät, maailmanparantajat ja opiskelijaelämään orientoituvat. Markkinoituminen ja dekontekstualisaatio näkyivät aineistossa erityisesti businesshenkisenä kielenä, koulutuksen välineellistämisenä sekä yksilön työllistymistä ja uratavoitteita painottavina viesteinä.

Lehtori Moti

Anu Järvensivu — 2022-12-16

Ammattikorkeakoulussa toteutetun opetuskokeilun perusteella opetusbotit saattavat tarjota yhden mahdollisuuden parantaa opetuksen laatua ja vähentää opettajan kokemaa työkuormitusta. Opetusbotti on kuitenkin suunniteltava huolellisesti ja asiantuntevasti kontekstiinsa ja tarkoitukseensa.

Oppiminen ja opettajuus jatkuvan oppimisen uuspedagogiikassa

Minna Maunumäki — 2022-12-16

Yliopisto-opettajan on puolustettava sellaista jatkuvaa oppimista, jonka varassa on mahdollista rakentaa pedagogisiin suhteisiin perustuvaa, pitkäjänteistä, uudistavaa, tutkimusperustaista ja hitaasti sivistävää yliopistokoulutusta. Ketterä, työelämälähtöinen oppiminen ei siihen yksin riitä.

Keskustelu taidoista ja osaamisesta kaipaa sivistyksen näkökulmaa

Lauri Tuomi — 2022-12-16

Eurooppalaisessa jatkuvan oppimisen politiikassa taitoja koskevat käsitteet, kuten osaamistason nosto ja uudelleenkouluttautuminen, ovat keskeisiä. Miten kytkeä työelämää palveleva jatkuva oppiminen laaja-alaiseen keskusteluun elämäntaidoista ja jatkuvan oppimisen politiikkaan?

Jatkuva oppiminen on lupaus paremmasta tulevaisuudesta

Ulpukka Isopahkala-Bouret — 2022-12-16

Taidoista ja osaamisesta tarvitaan laaja-alaista keskustelua. Jatkuvaan oppimiseen sisältyvä tulevaisuudenlupaus vahvistuvasta kilpailukyvystä ei riitä. Työn, teknologian ja organisaatioiden muutosten aiheuttamat haasteet eivät saa ylittää yksilöiden kapasiteettia, oppimiselle on oltava riittävästi aikaa, eikä ketään tule jättää yksin oppimisvaikeuksiensa kanssa. Turhautumista ja merkityksettömyyden kokemusta oppimisen äärellä emme halua. Tarvitaan politiikkaa, jossa uutta oppimalla edistetään laaja-alaista sivistystä, rauhanomaista konfliktien ratkaisua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä turvataan maapallon ekologinen kestävyys.

Kuinka kasvaa viisaaksi viisaiden joukkoon?

Severi H — 2022-12-16

Viisaus tiivistää yleistajuisesti kaiken olennaisen siitä, mitä ihmiskunta tietää viisaudesta ja viisaaksi oppimisesta alle kahteen ja puoleensataan sivuun. Se on sankarillinen urakka. Kirjassa esitellään niin tuoreinta tutkimusta, historiaa ja viisauden pedagogiikkaa kuin käytännön oppeja viisaudesta työelämässä.

Asutammeko niukkuuden vai runsauden maailmaa?

Jussi Onnismaa — 2022-12-16

Työn historiassa James Suzman tarkastelee suhdettamme työhön eri aikoina. ’Työn’ hän määrittelee tarkoitukselliseksi energian käytöksi tiettyyn tehtävään, jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Kirjassa kuvataan laajasti aineelliseen kehityksen, oppimisen ja kokemusten solmukohtia.

Rohkeasti ja omaäänisesti vammautumisen tuomasta elämänmuutoksesta

Milla Holmberg — 2022-12-16

Sekunnit ennen kaatumista on ravisteleva lukukokemus äkillisestä sairastumisesta, joka kääntää elämän päälaelleen. Miltä tuntuu menettää hallinta omaan itseensä ja koko elämäänsä? Omiin kokemuksiinsa perustuvassa kirjassa Hannele Cantell kirjoittaa ihmisyydestä, tunteista, rakkaudesta ja ihmissuhteista. Samalla teos on puheenvuoro vammaisena elämisestä yhteiskunnassa.

Elinikäisen oppimisen sisällöstä kamppailevat monet merkitykset

Heikki Heikki — 2022-12-16

Elinikäisen politiikan kehittämisen kaaressa tarve läpi elämän jatkuvaan oppimiseen tunnistetaan ja tunnustetaan. Yhteiskunnan kovenevassa eetoksessa ei kuitenkaan pidä alistua siihen, että ihminen redusoidaan kykypääomakoneeksi palvelemaan kilpailukykyä.

Aikuiskasvattajat ja ekonomistit on saatava vuoropuheluun

Kirsi Heinivirta — 2022-12-16

Aikuisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan nykyistä joustavampia tapoja. Elinikäisen oppimisen hyötyjä on syytä arvioida nykyistä laveammasta näkökulmasta.