Aikuiskasvatus

Krishnamurti ja sanojen tyhjyys

Eeva K. Kallio — 2022-06-13

Intialainen ajattelija Jiddu Krishnamurti väittää, että sanat eivät ole tie totuuteen, koska tietä ei ole: ”Totuus on poluton maa.” Hän avaa mahdollisuuden nähdä erilaisten näkökulmien taustalle ja irralleen niistä.

Summaries

Esko Clarke Sario — 2022-06-13

Pitääkö maahan muuttanut opiskelija luokitella?

Ulpukka Isopahkala-Bouret — 2022-06-13

Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään työkaluilla, joilla on kannatettavat pyrkimykset, mutta myös sudenkuoppansa. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelma ja sen pohjalta valmisteltu korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma tähtäävät maahan muuttaneiden korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämiseen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan opiskelijat, jotka ovat muuttaneet tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen, tulee tunnistaa omaksi ryhmäkseen tilastoimalla heidät. Luokittelut kuitenkin tuottavat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia asemia. Millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa maahan muuttaneiden opiskelijoiden luokittelulla rakennetaan?

Innovaatiopedagogiikkaa kehittämässä

Taru Konst — 2022-06-13

Innovaatiopedagogiikka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja motivaatiota toimia yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen toteutus vaatii aikaa, koko koulutusyhteisön osallistumista ja johdon sitoutumista. Innovaatiopedagogiikan käytäntöön vieminen ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla vastataan kestävän tulevaisuuden haasteisiin.

Idea Euroopasta läpivalaisussa

Severi Hämäri — 2022-06-13

Nimestään huolimatta Eurooppa – Poliittisen yhteisön historia ei oikeastaan kerro poliittisen yhteisön eikä edes Euroopan historiaa. Ennemminkin se kertoo Euroopan idean historiasta. Kirjassa kysytään, mistä ja miten ajatus Euroopasta poliittisena yhteisönä syntyi. Mitkä ovat ne palaset, joista tämä idea muodostuu? Miten eurooppalaisen poliittisen yhteisön piirissä toimivat perustelivat yhteisöä itselleen ja toisille?

Arviointi katsoo tulevaisuuteen

Minna Niemi — 2022-06-13

Kehittävä arviointi kasvatusalalla on tutustumisen arvioinen teos. Ensinnäkin Suomessa on paljon kehittämishankkeita, mutta yllättävän vähän tietoa siitä, miten monimutkaisia, inhimillisiä kehittämisprosesseja arvioidaan. Kirja paikkaa aukkoa. Toiseksi teos on hyödyllinen kenelle tahansa itseään kehittävälle yksilölle, sillä se antaa peilauspintoja niin itsen kuin muidenkin edistymistä arvioivalle. Kolmanneksi teos edistää ja monipuolistaa arviointimetodiikkaamme. Kirjoittaja jäsentää lukuisia toimintatapoja, jotka paitsi arvioivat myös kehittävät, kunnioittavat ja osallistavat kohteitaan.

Kriittinen ja raikas katsaus museotyöhön

Nina Hjelt — 2022-06-13

Marginaaleista museoihin -artikkelikokoelma tarkastelee museoiden pyrkimyksiä laajentaa yleisöjä muun muassa tavoittamisen, esittämisen ja kokoelmatyön näkökulmasta sekä museoiden tekemää antirasistista työtä. Se on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka käsittelee kyseisiä teemoja museoalalla monitieteisesti ja ajankohtaisen keskustelun huomioiden.

Sukellus syväsivistykseen

Tarja Lang — 2022-06-13

Syväsivistys tulee tarpeeseen. Mikä olisi tärkeämpää kuin ihmiskunnan ekologisen arvopohjan vahvistaminen ja syvyyden hakeminen nykyiseen, välillä pinnalliseen, sivistyskeskusteluun? Björn Wallén käsittelee aihepiiriä lavealla ja persoonallisen luovalla otteella. Lopputulos on maailman taloudellista ja teknistä kehitystä kritisoiva pamfletti. Sen syntyyn ovat vaikuttaneet kirjoittajan syvä henkilökohtainen luontoyhteys, pitkä työkokemus kansansivistyksestä ja kiinnostus sivistysfilosofian traditioihin.

Aikaa hengittämiseen

Jussi Onnismaa — 2022-06-13

Teoksen kirjoittajat ovat kokeneita työnohjaajia. He kokoontuivat usean vuoden ajan hautomoiksi nimeämiinsä tapaamisiin pohtimaan työnohjausta ja sen etiikkaa. Mitä työnohjaaja voi ohjauksessa tehdä? Millaista valtaa hänellä on? Mitkä ovat vastuun rajat? Millainen ohjaus tuottaa ohjattaville hyvää, millainen pahaa? Miten lojaalius eri osapuolille – ohjattaville ja heidän asiakkailleen, tilaajalle ja organisaatiolle – toteutuu? Kirja on tarkoitettu työnohjaajille, työyhteisöjen esihenkilöille ja kehittäjille.

Koneiden tulevaisuus haastaa filosofisiin pohdintoihin

Jenni Huhtasalo — 2022-06-13

Teos tarttuu tekoälyn, ihmisen ja yhteiskunnan välisiin kysymyksiin usean suomalaisen eturivin tutkijan voimin. Se kattaa laajasti näkemyksiä ihmisen ja teknologian suhteeseen esimerkiksi tieteenfilosofian, yhteiskuntafilosofian, tekniikan filosofian ja kognitiivisen psykologian tulokulmista. Ihmisen, koneen ja yhteiskuntasuhteen tutkimukseen perehtynyt lukija odottaa teokselta uusia avauksia ja näkökulmia. Aihetta tuntematon taas kaipaa kattavaa esitystä aiheesta. Teos täyttää molempien odotukset.

Vain valkoisille, nuorille, hyvinvoiville naisille?

Lotta Molander — 2022-06-13

Moninaisuuden ja rasismin kysymyksiä on tarkasteltu Suomessa korkeakoulutuksen kentällä niukasti. Analysoimme artikkelissa korkeakoulutuksen hakuoppaiden kuvia ja kysymme, millainen on korkeakoulujen hakuoppaiden välittämä kuva ideaaliopiskelijasta: ketkä näkyvät ja ketkä eivät näy kuvissa? Moninaisuuden osalta tarkennamme katsettamme siihen, kuinka rodullistetuiksi ja ei-rodullistetuiksi asemoituja opiskelijoita oppaiden kuvissa esitetään. Lähestymme kuvia representaation, intersektionaalisuuden sekä rasismintutkimuksen käsitteellisistä viitekehyksistä. Tutkimuksemme aineisto koostuu 12 suomenkielisen korkeakoulun hakuoppaiden kuvista. Hyödynnämme kuvien analysoinnissa sekä määrällistä että laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksemme mukaan korkeakoulujen hakuoppaiden kuvien opiskelijaideaali on valkoihoinen, nuori, hyvinvoiva, iloinen nainen, jolla ei ole fyysisiä toimintarajoituksia tai ulkoisesti näkyvää uskonnollista vakaumusta. Moninaiset erot huomioon ottavalle ja inklusiiviselle opiskelijayhteisölle oppaissa on tilaa vähän, jos laisinkaan. Esimerkiksi vammaiset tai kansalliset vähemmistöt, kuten romanit, ovat näkymättömiä. Korkeakoulutuksen tila on hakuoppaissa normatiivisen valkoinen.

Kohti ylirajaista lukemista

Riitta Jytilä — 2022-06-13

Artikkelissa käsitellään lukupiiriä aikuisten maahanmuuttaneiden yhteisöllisen oppimisen menetelmänä. Lähtökohtana oli suomen kielen oppimisen edistäminen ja näkemys kielestä kulttuurin erottamattomana osana. Aineistona ovat korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden lukupiirin keskustelut, lukupäiväkirjat ja loppuhaastattelut. Korostamme dialogisuutta painottavaa oppimiskäsitystä: oppiminen on sosiaalista toimintaa. Lähestymme dialogisuutta ylirajaisuuden kautta: se haastaa kulttuurien vastakkainasettelua tai niiden näkemistä toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Hyödynnämme kirjallisuuspedagogiikkaa ja kirjallisuuden ylirajaisuuden teoriaa sekä feminististä pedagogiikkaa, joka painottaa paikantumista sekä eroja ja valtasuhteita tiedontuotannossa. Kehittelemämme ajatus ”ylirajaisesta lukemisesta” ottaa huomioon osallistujien erilaiset kielelliset taustat ja lähtömaat. Pohdimme lukemisen ylirajaisuutta ensin yhteisöllisen oppimisympäristön edistämisen kannalta. Tutkimme ’oletetun lukijan’ avulla kulttuuristen erontekojen hankaluuksia ja lukupiirin tuottamia tai purkamia rajanvetoja ’meidän’ ja ’muiden’ välillä. Lopuksi keskitymme lukupiirikirjan valintakriteereihin kielen oppimisen kannalta ja avaamme näkökulmaamme kaunokirjallisuuden hyötyyn kielen oppimisessa.

Kulttuuristamista vai kulttuurienvälistä oppimista?

Anuleena Kimanen — 2022-06-13

Artikkelissa analysoidaan turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevien ammattilaisten kulttuuripuhetta ja tarkastellaan sitä kulttuurienvälisen oppimisen näkökulmasta. Aineisto koostuu turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan ammattilaisen haastatteluista (N = 15), joita analysoitiin diskursiivisesti. Aineistosta tunnistettiin seuraavat kulttuuria koskevat puhetavat: 1) eroja ja etäisyyttä tuottava kulttuuri, 2) opittava suomalainen kulttuuri ja 3) ylläpidettävä turvapaikanhakijan kulttuuri. Puhetavoissa turvapaikanhakijat ja ammattilaiset asemoituivat toisinaan kulttuurienvälisiksi oppijoiksi, harvoin kuitenkaan yhdessä oppijoina. Kulttuurienvälistä osaamista pidettiin ammattitaidon tärkeänä osana. Kulttuurieroista kuitenkin puhuttiin toistuvasti kulttuurienvälisen oppimisen kannalta ongelmallisen kulttuuristavasti, kulttuurieroja ja kulttuurin pysyvyyttä ja määräävyyttä korostaen. Suomalaisen kulttuurin oppiminen asetettiin usein itsestään selvästi turvapaikanhakijoiden velvollisuudeksi, ja ammattilaisen ja turvapaikanhakijan välille rakennettiin yksisuuntainen opettajan ja sopeutujan suhde. Silloin kun suhde rakentui vastavuoroiseksi ja yhteistä tulkintaa etsiväksi, kulttuuri oli tyypillisesti näkyvää, kuten ruokailua.

”Aikuislukiot ja aikuislukiolaiset ovat lähellä sydäntäni”

Mirva Heikkilä — 2022-06-13

Kalle Vihtari, 42, on ohjauksen yliopettaja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Väitöskirjassaan hän osoitti, että aikuisopiskelu tarjoaa mahdollisuuden uramuutoksiin.