Aikuiskasvatus

Aikuiskoulutukseen kohdistuvat odotukset eivät synny tyhjästä

Ulpukka Isopahkala-Bouret — 2019-12-10

Minkälaiset odotukset ohjaavat aikuiskoulutukseen osallistumista? Pidetäänkö koulutusta välttämättömänä suorituksena, jota ilman ei voi tavoitella hyvää elämää?

Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna

Hannu L. T. Heikkinen — 2019-12-10

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisessä tehtävässä korostuvat työelämän tarpeisiin vastaaminen, alueellinen kehittäminen ja yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Laki kehystää toimintaa mutta jättää tilaa tulkinnoille. Pohdimme tulkintoja tiedosta, osaamisesta, tutkimuksesta ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisesta tehtävästä.

Perustamme tarkastelun antiikin filosofin Aristoteleen klassiseen erotteluun tiedon muodoista ja saksalaisen kriittisen yhteiskuntafilosofin Jürgen Habermasin teoriaan tiedon yhteiskunnallisista intresseistä. Rakennamme kaksi lähestymistapaa ammattikorkeakoulutukseen, tutkimukseen ja ammattikorkeakoulun yhteiskunnalliseen tehtävään: rajattu ja laaja näkemys. Rajatussa näkemyksessä korostuvat käytännöllinen tieto, lineaarinen tulkinta osaamisesta, välittömiä käytännön sovelluksia tuottava tutkimus ja tekninen, osin praktis-hermeneuttinen tiedonintressi. Siten ammattikorkeakoulun yhteiskunnallinen tehtävä pohjautuu välitöntä hyötyä korostaviin, tämänhetkisiin elinkeino- ja muun työelämän odotuksiin ja tarpeisiin. Laaja näkemys edustaa dynaamista tulkintaa osaamisesta ja teoreettisia ja kriittis-emansipatorisia tiedon intressejä. Sen mukaan ammattikorkeakoulun tehtävän määrittelyssä tulee huomioida yhteiskunnalliset, historialliset, filosofiset ja ekologiset näkökulmat siten, että niiden vaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä ammattikorkeakouluja haastetaan siirtämään painopistettään globaaliin vastuuseen, tulevien sukupolvien hyvinvointiin ja ekososiaaliseen sivistykseen.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuudet

Nina Haltia — 2019-12-10

Tarkastelemme artikkelissamme 2010-luvulla toteutettua korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta aikuisopiskelijan opiskelumahdollisuuksien näkökulmasta. Empiirinen aineisto koostuu keskeisistä opiskelijavalintauudistukseen liittyneistä koulutuspolitiikkadokumenteista.

Analyysi etenee kaksivaiheisesti. Analysoimme ensin uudistuksen eri vaiheita ja toiseksi sitä, millaiseksi aikuisten paikka niissä diskursiivisesti rakentuu. Tunnistamme kolme keskeistä toimea, joiden avulla opiskelijavalintauudistusta on viety eteenpäin: 1) valtakunnallisen hakujärjestelmän luominen, 2) hakijoiden kiintiöinnit ja ensikertalaiskiintiön luominen sekä 3) valintakriteereiden muutos ja ylioppilastutkinnon painottaminen valinnoissa.

Argumenttimme on, että kaikki nämä toimet asettavat tutkintokoulutukseen pyrkivät aikuiset korkeakoulutuksen marginaaliin. Tulkitsemme löydöksiämme koulutuksellisen tasa-arvon valossa ja väitämme, että tärkeä ulottuvuus aikuisopiskelun suhteen on niin kutsuttu panosten reiluus. Tästä näkökulmasta korkeakoulutukseen pääsyn avoimuus eri-ikäisille on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, ei vain aikuisten kannalta vaan siksikin, että sisäänpääsymahdollisuuksien olemassaolo pitää laajemmin yllä koulutusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Aikuisten opiskelumahdollisuudet viestivät siitä, että yhteiskunnassa on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja sen suuntaan vielä nuorena tehtyjen valintojen jälkeenkin.

Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä

Tiina Nikkola — 2019-12-10

Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia.

Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemme nostaa keskiöön koulutuksen tuoman osaamisen ja työelämän käytäntöjen välisiä jännitteitä ja ristiriitoja. Merkitykselliseksi koettiin etenkin pitkäkestoinen ryhmäprosessi, joka on auttanut tiedostamaan koulutusyhteisöjen sosiaalisesti rakentuvia merkityksiä. Niiden havaitseminen, saati muuttaminen, on kuitenkin vaikeaa. Opinnoissa omaksuttu yhteisöllinen työkulttuuri opetti havainnoimaan ryhmien ja yhteisön dynamiikkaa myös työelämässä, tarkastelemaan koulukulttuuria kriittisesti ja kaipaamaan ammatillista keskustelua.

Työkulttuurien erilaisten toimintamekanismien vuoksi ajatuksia ammatillisuudesta oli vaikea toteuttaa koulukulttuurissa. Koulutus voi tehdä niistä tietoiseksi, mutta tietoisuus aiheuttaa törmäyksiä työelämässä. Koulutustutkimus hyötyisi ryhmien ja yhteisöjen sekä niihin kuulumisen, liittymisen ja niissä työskentelyn syvärakenteiden tarkastelusta.

Miten kääntää työyhteisön konfliktit oppimiskokemukseksi työyhteisösovittelulla?

Jenni Kantola — 2019-12-10

Vaikka puuttuminen työpaikan konflikteihin on todettu välttämättömäksi työntekijöiden hyvinvoinnille, konfliktien ratkaisumenetelmiä tunnetaan huonosti. Suosiotaan kasvattaneen työyhteisösovittelun uskotaan prosessina kehittävän koko organisaation vuorovaikutustaitoja.

Ääniä maahanmuutosta ja pakolaisuudesta

Tarja Lang — 2019-12-10

Päättäväisesti ilmastoneutraaliksi

Arto O. Salonen — 2019-12-10

Populismin syvintä olemusta etsimässä

Heli Antila — 2019-12-10

Elämäntarkoituksen äärellä

Jani Siirilä — 2019-12-10

Mitä huipulta näkyy?

Erja Laakkonen — 2019-12-10

Taikavuorella

Jussi Onnismaa — 2019-12-10

Pelottomasti arvokkaan ihmisyyden puolesta

Arto O. Salonen — 2019-12-10

Johdatus ympäristöaktivistin maailmaan

Ilta-Kanerva Kankaanrinta — 2019-12-10

”Ekologis-eettisen kasvatuksen jäljillä”

Hanna Laalo — 2019-12-10

Ylöjärveläinen Jani Pulkki, 42, hahmottelee post doc -tutkimuksessaan ekososiaalista kasvatusfilosofian käsitteistöä.

Summaries

Markus Palmén — 2019-12-10

Aikuiskasvatus 4/2019

Aikuiskasvatuksen toimituskunta — 2019-12-10