Aikuiskasvatus

Missä olemme ja mitä muistamme, kun olemme etänä?

Tuula Kiander — 2021-10-05

Kun koronaepidemia alkoi Suomessa vuoden 2020 maaliskuun puolivälissä, siirryttiin tekemään työtä erilaisille verkkoalustoille. Kuului puheenvuoroja, joiden mukaan emme enää koskaan palaa siihen tapaan tehdä työtä, johon ennen poikkeusaikaa olimme tottuneet.

Taipuu taipuu vaan entä jos ei taivukaan?

Erja Laakkonen — 2021-10-05

Yhdysvaltalaisen sosiologin Richard Sennettin Työn uusi järjestys on hämmästyttävän ajankohtainen teos. Se ilmestyi vuonna 1999, joten klassikoksi teos on nuori. Sillä on kuitenkin vakiintunut sijansa uuden työn kriittisenä tarkastelijana.

Opettajat aikuisten maahanmuuttajien perustaitoja kehittämässä

Sanna Mustonen — 2021-10-05

Artikkelissa tarkastellaan, miten aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden opettajat ymmärtävät perustaidot ja opiskelutaidot sekä miten he pedagogisoivat perustaitojen opetusta arvioinnin avulla. Perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Aineisto kerättiin opettajien täydennyskoulutuksessa ja se koostuu opettajien laatimista arviointi- ja oppimistehtävistä sekä reflektoinneista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan täydennyskoulutukseen osallistuneet opettajat näkivät perustaidot usein toisistaan erillisinä eivätkä välttämättä huomioineet aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden informaaleissa ympäristöissä hankkimia taitoja. Opettajien ymmärrys opiskelijoiden resursseista ja taitojen limittäisyydestä syveni koulutuksessa, ja he rakensivat sen myötä oppimistavoitteita ja -tehtäviä aiempaa funktionaalisemmiksi. Monipuolista oppimista ohjaavaa arviointia oli kuitenkin yhä haastava toteuttaa.

Opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla

Liisa Mäkelä — 2021-10-05

Artikkelissa tutkitaan opetustyön tuunaamista ja sitä, miten opettajat kokevat sen vaikuttaneen työn vaatimuksiin ja voimavaroihin sekä hyvinvointiin. Työn tuunaamisen tapa on koira-avusteisen pedagogiikan hyödyntäminen opetustyössä. Aineisto kerättiin haastattelemalla 14 opettajaa, joilla oli kokemusta koira-avusteisesta työstä. Tulokset osoittivat, että työn tuunaamisella työn vaatimukset ja voimavarat sekä lisääntyivät että vähenivät. Pääosin opettajat kokivat muutokset myönteisinä. Vaikka esimerkiksi työn suunnittelu vaati aiempaa enemmän aikaa, koiran läsnäolo luokassa paransi ilmapiiriä, minkä kuvattiin lisänneen hyvinvointia. Kielteisiksi koettuja muutoksia oli vähän, mutta niiden vaikutukset olivat hyvin kielteisiä. Tilanteet koskivat sosiaalisia suhteita ja kielteisiä asenteita koira-avusteista työtä kohtaan. Koiran kanssa työskentely vaikutti positiivisesti opettajien hyvinvointiin muillakin tavoin, esimerkiksi koiran silittämisen koettiin laskevan stressiä. Työyhteisöissä tulisi suhtautua ennakkoluulottomasti erilaisiin työn tuunaamisen tapoihin, sillä näin työntekijän hyvinvointi voi merkittävästikin kohentua. Työn tuunaamisen reunaehdot ja vaikutukset sidosryhmiin tulisi selvittää, sillä epäonnistuessaan menetelmä voi aiheuttaa pettymystä ja työpaikan vaihtoajatuksia.

Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla

Mira Huusko — 2021-10-05

Osaamistavoitteiden määritteleminen on osa Bolognan prosessia, Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista ja tutkintojen tuoman osaamisen vertailtavuuden tavoitetta. Sisältöosaamien lisäksi tärkeiksi ovat nousseet työelämävalmiudet eli niin sanotut yleiset valmiudet. Tarkastelemme yleisiä valmiuksia neljän koulutusala-arvioinnin yhteydessä kerätyissä tutkintokohtaisissa vahvistetuissa osaamistavoitteissa (N = 628). Kuvaamme, millaisia yleisiä valmiuksia korkeakoulujen eri koulutusalojen osaamistavoitteissa oli sekä millaisia alakohtaisia ja korkeakoulusektoreiden välisiä eroja niissä oli. Aineistot analysoitiin monimenetelmällisellä otteella, joka alkoi laadullisella sisällönanalyysillä ja jatkui määrällisellä tarkastelulla. Yleisten valmiuksien kuvausten laaja kirjo ulottui työssä pärjäämisen valmiuksista kestävään kehitykseen. Osaamistavoitteiden kirjoittamistavat vaihtelivat. Yleisten valmiuksien tavoitekuvaukset erosivat jonkin verran koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulujen tavoitteet olivat konkreettisempia kuin yliopistojen asettamat tavoitteet. Eniten määriteltiin tutkimusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) koskevia valmiuksia ja työelämässä pärjäämisen valmiuksia. Vähiten sijaa saivat kestävän kehityksen valmiudet ja opintojen prosessivalmiudet.

Avoimen yliopiston väylän kautta opiskelupaikan saaneiden opintomenestys

Päivi Virtanen — 2021-10-05

Avoimen yliopiston väylä voisi avata yhä useammalle mahdollisuuden kouluttautua läpi elämän, jos sitä laajennettaisiin ja reitistä viestittäisiin nykyistä tehokkaammin. Väylän kautta tulleet valmistuvat nopeammin ja menestyvät opinnoissaan yhtä hyvin kuin päävalinnassa tulleet. Opiskelijat kehittäisivät avoimen väylän hakukriteereitä, pääsykokeita ja väylästä tiedottamista

Johan Vilhelm Snellmanin sivistyskäsitys, aikuiskasvatus ja työ

Reijo Miettinen — 2021-10-05

Kansallisfilosofimme Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) historiallinen ja kulttuurinen sivistyskäsite sopii uudelleen tulkittuna aikuiskasvatuspolitiikan ja -tutkimuksen lähtökohdaksi paremmin kuin kognitiiviset näkemykset oppimisesta tai ylikansallisten järjestöjen lanseeraama kompetenssin käsite. Sivistys vaatii ihmiseltä ymmärrystä aikakautensa suurista kysymyksistä sekä toimintaa niiden ratkaisemiseksi. Työ tulkitaan sivistyksen tilaksi, jonka kautta yksilö liittyy yhteiskuntaan ja osallistuu yhteisen hyvän rakentamiseen.

Summaries

Esko Clarke Sario — 2021-10-05

Elämäkeskeisen maailmankäsityksen puolustuspuhe

Erja Laakkonen — 2021-10-05

Kirja pyrkii avaamaan valoisaa näkymää kestävään tulevaisuuteen. Kirjoittajat haastavat nykyisiä ajattelu- ja toimintatapojamme. Kulutuskeskeinen kulttuurimme haaskaa valtavasti luonnonvaroja, kilpailemme keskenämme ja monet meistä ihmettelevät, mitä oikein etsimme.

Sivistys ihmisyyden ytimessä

Riikka Suhonen — 2021-10-05

Filosofian professori Reijo Wilenius kirjoitti teoksensa alkuaan vapaan sivistystyön aikuiskasvattajille pitämänsä luentosarjan pohjalta. Koska käsitys sivistyksestä muuttuu ajan mukana, on kiehtovaa lukea ajatuksia sivistyksestä neljän vuosikymmenen takaa ja peilata niitä nykypäivään.

Luovuus tutkimuksen tekemisen ja maailman ymmärtämisen tapana

Anneliina Wevelsiep — 2021-10-05

Kirja kokoaa yhteen tutkimusmenetelmiä, joilla pyritään laajentamaan tiedon ja tietämisen kirjoa yhteiskuntatieteissä. Pontimena luoville, osallistuville ja toiminnallisille tutkimusmenetelmille on tarve tavoittaa ihmisenä olemisesta ja ympäröivästä maailmasta jotain sellaista, mitä perinteisemmät menetelmät eivät tavoita.

Koronapandemia ja digiloikan opit

Heidi Lehtovaara — 2021-10-05

Maahan muuttaneille naisille suunnattu Women to Work -hanke osoitti, että digitaitoihin on tärkeä saada omakielistä ohjausta. Koronapandemian aikana hanke siirrettiin verkkoon, mikä vaati uudenlaisia työtapoja mutta myös harjaannutti taidoissa.

”Aikuiskasvatuksen piirissä voi tutkia mitä moninaisempia asioita”

Mirva Heikkilä — 2021-10-05

Jyväskylän yliopiston opettajalle ja tutkijalle Petteri Eerolalle, 38, opettaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin tutkiminen.

Snellmanin sivistyskäsitys jatkuvan oppimisen ja työorganisaatioiden kehittämisen lähtökohtana ja haasteena

Anu K ajamaa — 2021-10-05

Snellmanilainen sivistyskäsite syventää keskustelua jatkuvasta oppimisesta. Se kuitenkin edellyttää uudenlaisia tutkimusavusteisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä, joissa työntekijät, kehittäjät ja johtajat yhdessä kehittävät työtään ja osaamistaan ja tuottavat ratkaisuja ongelmiin.

Aikuiskasvatuksella rakennetaan tulevaisuutta koronakriisin jälkeen

Ulpukka Isopahkala-Bouret — 2021-10-05

Aikuiskasvatuksen tehtävä poikkeusoloista palautuessa on löytää keinoja siihen, että arkisivistymisen, oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet säilyvät kaikille avoimina. Joustavuutta tarvitaan jatkossa lähiopetuksen ja etäopetuksen yhdistämiseen. On tärkeää kaventaa eri aikuisryhmien välistä, osallistumista eriarvoistavaa digitaalista kuilua. Samalla on syytä muistaa terveen kriittinen suhde verkkovälitteiseen työhön ja opiskeluun.