Aikuiskasvatus https://journal.fi/aikuiskasvatus <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. <a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>. </p> <p><a href="https://kansanvalistusseura.fi/tietoa-meista/avoimet-tyopaikat/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatus hakee päätoimittajaa kolmivuotiselle kaudelle 2025-2027</a>.</p> <p>Lue myös <a href="https://aikuiskasvatus.fi/ohjeita-kirjoittajalle/kirjoittajakutsut/" target="_blank" rel="noopener">kirjoittajakutsut. </a></p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.)</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p><a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) fi-FI Aikuiskasvatus 0358-6197 Lukion pedagoginen johtaminen rehtoreiden kokemana https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/148137 <p>Tutkimme pedagogista johtamista laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksessä lukion rehtoreiden kokemana. Kysymme, millaisia osa-alueita lukion pedagogisessa johtamisessa on ja mitä laajan pedagogisen johtamisen osa-alueita siitä voi tunnistaa. Aiemmin pedagogista johtamista on tutkittu Suomessa lähinnä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.</p> <p>Tutkimusaineisto koostuu kymmenen kuntasektorin lukion rehtorin ja apulaisrehtorin haastattelusta, ja sen analyysissa käytimme tulkitsevaa fenomenologista analyysia (<em>Interpretative Phenomenological Analysis</em>, IPA).</p> <p>Pedagoginen johtaminen näyttäytyi tutkimuksessamme jäsentymättömänä ilmiönä. Tunnistimme siitä seuraavat osa-alueet: 1) suunnan näyttäminen ja vastuunkantaminen, 2) toimintaympäristön johtaminen, 3) pedagoginen kehittäminen ja 4) opettajien ammatillisen kehittymisen johtaminen. Kaikki laajan pedagogisen johtamisen osa-alueet olivat tunnistettavissa lukion rehtoreiden pedagogisessa johtamisessa. Symbolinen johtaminen oli näkyvämpää kuin aiemmissa tutkimuksissa, kun taas jaettu pedagoginen johtaminen jäi rehtoreiden puheessa vähäiseksi.</p> <p>Tutkimustuloksiamme voidaan hyödyntää lukion rehtoreille ja koulutuksen järjestäjille suunnatun täydennyskoulutuksen kehittämisessä sekä rehtorin työnkuvan määrittelyssä. Ne syventävät myös tieteellistä keskustelua pedagogisesta johtamisesta suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa.</p> Marianne Korkalainen Elina Fonsén Mirja Tarnanen Copyright (c) 2025 Marianne Korkalainen, Elina Fonsén, Mirja Tarnanen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 76 89 10.33336/aik.148137 Mikä juttu tää on, onko tää joku projekti vai mitä? https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/147193 <p>Kouluyhteisön hyvinvointi vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, koulun toimintakulttuurin uudistumiseen sekä oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Toimintatutkimuksellisessa interventiossa tarkastelimme, mitkä elementit opettajat kokevat merkityksellisiksi kouluyhteisön hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisessä. </p> <p>Tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja opettajien yksilöteemahaastatteluista (n = 11), jotka analysoimme refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmällä. Merkitykselliset elementit jäsentyivät kolmeksi teemaksi: 1) kouluhyvinvointia koskevan yhteisen ymmärryksen ja asiantuntijuuden rakentaminen, 2) uudistuvan toimintakulttuurin käytänteet ja 3) koulun rakenteet ja toiminnan organisointi.</p> <p>Opettajien tietoisuus omasta osaamisestaan ja työyhteisön toimintakulttuurista kehittyi intervention aikana. Tarpeellinen tieto, käytänteet ja osaaminen olivat olemassa yhteisössä, ja interventiossa ne tehtiin näkyväksi sekä osaksi toimintakulttuurin uudistamista. Kollektiivisen työssä oppimisen myötä opettajat voimaantuivat kohtaamaan vaikeitakin asioita, ja heidän työhyvinvointinsa lisääntyi. Vastaisuudessa tarvitaan lisää tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.</p> Tuija Ukskoski Emma Kostiainen Matti Rautiainen Copyright (c) 2025 Tuija Ukskoski, Emma Kostiainen, Matti Rautiainen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 90 105 10.33336/aik.147193 Käsin ja digitaalisen kirjoittamisen merkitykset opettajien kokemana https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/152304 <p>Yhteiskunnan digitalisoituminen muovaa vuorovaikutuksen edellytyksiä ja tarjoumia, ja siten myös aikuiskasvatuksen tarpeita huomioida ja kehittää aikuisten toiminnallisia tekstitaitoja. Opettajien käsitykset opetuksen sisällöistä ja menetelmistä sekä näiden käsitysten reflektointi ohjaavat puolestaan opetuksen käytänteitä. Ymmärtääksemme yhä paremmin, millaiset ajattelumallit ohjaavat koulutuksen digitalisaation pedagogisia siirtymiä sen eri osa-alueilla, on tärkeää tutkia opettajien näkemyksiä digitalisaation vaikutuksista, kuten digitaalisten välineiden käyttötarpeista.</p> <p>Selvitämme tutkimuksessamme nuoria ja aikuisia opettavien opettajien näkemyksiä digitalisaatiosta erityisesti opiskelijoiden kirjoitustaitotarpeiden näkökulmasta sekä sitä, millaisia käsityksiä opettajilla on käsin ja digitaalisesti kirjoittamisen merkityksistä aikuiskoulutuskontekstissa.</p> <p>Keräsimme aineiston kyselytutkimuksella nuorten ja aikuisten opettajilta (n = 37) ja analysoimme sen diskurssianalyysin avulla. Kyselyaineiston pohjalta keskeiset merkitykset jäsentyvät seitsemäksi diskurssiksi, joista kolme liittyy digitaaliseen kirjoittamiseen, kolme käsin kirjoittamiseen ja yksi käsittelee kirjoittamista ilman eri kirjoittamistapojen vastakkainasettelua.</p> Mari Honko Sari Sulkunen Copyright (c) 2025 Mari Honko, Sari Sulkunen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 106 122 10.33336/aik.152304 Demokratiakasvatuksen juuret ja muutoksen mahdollisuus https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/161940 <p>Suomalaisen kriittisen pedagogiikan merkkiteos <em>Kenen kasvatus</em>? julkaistiin vuonna 2005. Se toi keskusteluun kysymyksiä, jotka koskevat kasvatuksen kautta hyvän yhteiskunnan määrittelyä. Teokseen sisältyvästä, kasvatusfilosofi <strong>Tuukka Tomperin</strong> ja kasvatussosiologi <strong>Nelli Piattoevan</strong> artikkelista ”Demokraattisten juurten kasvattaminen” on muodostunut demokratiakasvatuksen klassikko. Mitä annettavaa sillä on demokratiakasvatukselle kaksi vuosikymmentä julkaisemisensa jälkeen?</p> Perttu Männistö Sari Hietamäki Ville Mäki Copyright (c) 2025 Perttu Männistö, Sari Hietamäki, Ville Mäki https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 124 127 10.33336/aik.161940 Vertaisarviointi on vankkaa osaamista ja aikaa vaativaa työtä https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/paakirjoitus <p>Vertaisarviointi on joukkoistettua talkootyötä, jolla varmistetaan tutkimuksen laatua. Elleivät tutkijat iltahämärissä vertaisarvioisi, tutkimuksen ja tieteellisen toiminnan prosessit eivät pyörisi, eikä yhteiskunnassa olisi käytettävissä vertaisarvioituja tutkimuksia keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tiedeyhteisön #Vertaisarviin-kampanja näkyväksi arvioijien työtä, mutta vertaisarvioinnista puhumista on jatkettava kampanjan jälkeenkin. Arvioinnin perustava merkitys tieteen tekemiseen kuuluvana työtehtävänä tulee tunnustaa ja sille tulee varmistaa tarvittava työaika yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Samoin tulee yhä systemaattisemmin kehittää vertaisarviointiosaamista.</p> Anu Järvensivu Copyright (c) 2025 Anu Järvensivu https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 74 75 10.33336/aik.162393 Ajankohtainen teos opettajille tiedosta ja keskustelukulttuurista https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/161935 <p><em>Erimielisten tila</em> on tarpeellinen avaus suomalaiseen kasvatustieteelliseen keskusteluun, jossa kiistanalaisista aiheista opetuksessa on kirjoitettu ja keskusteltu hämmästyttävän vähän. Kansainvälisesti näitä aiheita on tutkittu jo vuosikymmeniä esimerkiksi demokratia-, ihmisoikeus- ja kansalaiskasvatuksen yhteydessä.&nbsp;Keskustelu yhteiskunnallisista aiheista ja niitä koskevista erimielisyyksiä on yhä tärkeämpää, kun esimerkiksi naisten, vähemmistöjen tai maahan muuttaneiden ihmisoikeuksia pyritään rajoittamaan.</p> Riikka Riikka Hannele Cantell Copyright (c) 2025 Riikka Suhonen, Hannele Cantell https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 128 130 10.33336/aik.161935 Toisenlaista tietoa rajamaalta https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/161936 <p><em>Reunamerkintöjä</em> on rikas ja kiehtova kuvaus tuntemattomasta itäisestä maakunnasta – ja samalla Euroopasta. <strong>Ville-Juhani Sutinen</strong> esittää kirjassaan, että rajamaan perustila on kaaos, ja siellä vallankäyttö voi olla joko olematonta tai poikkeuksellisen tiukkaa. Matkustaen ja kirjallisuuden avulla hän etsii kahden maailmansodan alle jäänyttä Eurooppaa rajamaalta: milloin minkäkin sotajoukon tallaamasta ja milloin millekin valtakunnalle kuuluneesta Galitsiasta. Alue sijaitsee Krakovan ja nykyisen Ukrainan Lvivin välissä.</p> Jussi Onnismaa Copyright (c) 2025 Jussi Onnismaa https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 132 133 10.33336/aik.161936 Matkailu avartaa – myös ruokapöydässä https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/161934 <p><em>Ruokaa reissussa</em> on sujuvasti kirjoitettu, kauniisti kuvitettu ja huolellisesti taustoitettu reilu 500-sivuinen tietopaketti suomalaisten – ja siinä sivussa vähän muidenkin kansojen – elämästä ruoan ja ruokailutottumusten kautta tarkasteltuna. Kirjassa selvitellään suomalaista ruokasuhdetta reissun päällä, aina jalkapatikasta ja tuohikonteista ruotsinlaivojen buffeteihin, huoltoasemia, öisiä nakkikioskeja tai junien ravintolavaunuja ja lentokoneiden tarjoiluja unohtamatta. Ruokahistorian ohella lukija saa tuhteja annoksia tietoa liikkumisen historiasta: muun muassa rautateiden tulosta Suomeen, autoilun yleistymisestä ja etelänmatkojen suosiosta.</p> Mari Pakkala-Weckström Copyright (c) 2025 Mari Pakkala-Weckström https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 134 135 10.33336/aik.161934 ”Aikuisten oppimisen vaikeudet kaipaavat yhä parempaa ymmärrystä ja tietoa” https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/161938 <p>Valtiotieteiden tohtori <strong>Johanna Korkeamäki</strong> työskentelee erikoistutkijana Kuntoutussäätiössä, jossa hän on perehtynyt erityisesti nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin sekä kuntoutukseen. Lisäksi hän toimii Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtorina.</p> Mari Korhonen Copyright (c) 2025 Mari Korhonen https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 136 137 10.33336/aik.161938 Summaries https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/162389 <p>Numerossa 45(2) julkaistujen suomenkielisten vertaisarvioitujen tiedeartikkeleiden englanninkieliset käännökset.</p> <p> </p> Esko Clarke Sario Copyright (c) 2025 Esko Clarke Sario https://creativecommons.org/licenses/by/4.0 2025-06-13 2025-06-13 45 2 138 140 10.33336/aik.162389