https://journal.fi/aikuiskasvatus Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen  vertaisarvioitu tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.  Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla .  Lue myös kirjoittajakutsut.  Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa verkkolomakkeella . Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämiin käyttökorvauksiin. Julkaisun kustantavat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS).  Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Elektra-palvelussa .  Uutiskirje tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset. Kansanvalistusseura, Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) fi-FI Aikuiskasvatus 0358-6197 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107383 Tieteenalojen rajojen ja identiteetin määrittely on jatkuva prosessi. Siihen eivät riitä tutkimuskohde ja alan vakiintuneet menetelmät, ei edes ansiokas historia. Tieteenala pysyy elävänä ainoastaan, jos sen ympärillä on vahva tiedeyhteisö, joka synnyttää uutta tutkimusta, kokee yhteenkuuluvuutta ja on valmis puolustamaan alansa olemassaolon oikeutusta. Ulpukka Isopahkala-Bouret Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 4 5 10.33336/aik.107383 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107384 Artikkelissa tarkastellaan tapaustutkimuksen keinoin kahden aikuisen kokemuksia oppimisvaikeuksista ja niihin saadusta tuesta osana elämänkulkua ja sosiaalisiin tekijöihin ja yhteiskunnalliseen kontekstiin kiinnittyneinä. Tutkimuksessa kysytään, millaiset yhteiskunnalliset reunaehdot ja rakenteelliset tekijät kehystävät toimijuutta ja toimintamahdollisuuksia oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla. Teoreettisena näkökulmana hyödynnetään toimintavalmiusajattelua, jonka avulla tutkimus liitetään osaksi keskustelua koulutuksellisesta eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tutkimuksen aineistona ovat kahden oppimisvaikeuksia kokevan aikuisen teemahaastattelut, joiden avulla tarkastellaan oppimisvaikeuksien merkitystä elämänkulussa eri elämänalueilla ja vaikeuksiin saatua tukea. Analyysimenetelmänä hyödynnetään temaattista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset tuovat esiin oppimisvaikeuksien pitkäaikaisia seurauksia elämänkulussa ja koulutuksen ja työelämän tarjoamaa tilaa toimintavalmiuksien kehkeytymiselle ja toimijuudelle. Tutkimus havainnollistaa iän, sukupuolen ja yhteiskuntaluokan merkitystä oppimisvaikeuksiin kytkeytyvissä kokemuksissa ja saatavilla olevissa resursseissa. Aikuisuus tuo uusia tulkintamahdollisuuksia aiemmille koulunkäyntivaikeuksille ja omille kyvyille, mikä on tärkeää toimintavalmiuksien kannalta. Tuloksia peilataan suomalaiseen aikuiskasvatukseen toimintavalmiusajattelun ja toimijuuden näkökulmasta. Johanna Korkeamäki Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 6 17 10.33336/aik.107384 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107386 Ammatillisen koulutuksen uudistus edellyttää työpaikoilta yhä aktiivisempaa roolia työelämässä oppimisen onnistumiseksi. Ammatillisten opettajien haaste on siirtyä oppilaitoskeskeisestä opetustyöstä kohti verkostotoimijuutta, jossa koulutuksen ja työpaikkojen yhteistyö luo mahdollisuuksia tulevaisuuden osaamiselle ja yhteiselle oppimiselle. Toteutimme yhteistyön kehittämiseksi vähittäiskaupan alalla kehittävän työntutkimuksen teoriaan ja metodologiaan perustuvan muutospajaintervention, johon osallistui ammatillisen oppilaitoksen kouluttajia, opiskelijoita ja työpaikkojen johtoa sekä henkilöstöhallinnon edustajia. Käytimme sosiokulttuurisessa lähestymistavassa kehitettyä kehittämistoimijuuden käsitettä, joka jäsentää ihmisen toimijuutta yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä. Tutkimme, millaista kehittämistoimijuutta muutospajan aikana ja seurauksena syntyi. Analysoimme erityisesti yhden kokeilun kehittymistä ideasta käytäntöön ja yhden kouluttajan toimijuutta uuden käytännön edistäjänä. Analyysimme osoitti kouluttajan yksilöllisen toimijuuden olennaiseksi verkostomaisessa kontekstissa toteutetussa interventiossa. Työpaikkojen kiire toistui muutospajojen diskurssissa yhteistyötä estävänä tekijänä, mistä tulisi käydä oppilaitosten ja työpaikkojen välistä arvokeskustelua. Uuden yhteistyökäytännön kehittymiseen ja vakiintumiseen ei riitä yhden toimijan aloitteellisuus, vaan tarvitaan kaikkien verkoston osapuolien toimijuutta. Verkostomaisten interventioiden osallistujien sitoutumiseen ja kokeilujen juurruttamiseen interventioiden jälkeen on panostettava nykyistä enemmän. Eveliina Saari Anna-Leena Kurki Pauliina Mattila-Holappa Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 18 35 10.33336/aik.107386 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107387 Turvallisuuden varmistaminen on elintärkeä osa sairaaloiden jokapäiväistä toimintaa. Artikkelissa tarkastellaan turvallisuuskulttuurin rakentamista ja kriiseistä oppimisen tukemista sairaaloissa. Tutkimusaihetta lähestytään erityisesti sairaaloiden sisäisen kriisiviestinnän näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää sairaaloissa? 2) Miten kriiseistä oppimista voidaan tukea sairaaloissa? Tutkimusaihetta lähestyttiin haastattelemalla kaikkien viiden Suomen yliopistollisen sairaalan turvallisuus- ja viestintäpäälliköitä (N = 10). Tulosten mukaan turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää sairaaloissa 1) jaettua ymmärrystä turvallisuudesta synnyttämällä, 2) turvallisuusnäkökulmat kaikessa tekemisessä huomioimalla, 3) ohjeistuksia kehittämällä, 4) yhteistyötä tukemalla ja pirstaloitumista ehkäisemällä, 5) työntekijöitä osallistamalla sekä 6) johtamista kehittämällä. Turvallisuuskulttuuria kehitettäessä on olennaista pyrkiä tasapainoon 1) rutiinien ja joustavuuden, 2) korjaamisen ja ennakoinnin, 3) hierarkian ja vastuunjaon, 4) suunnitelmien ja käytännön sekä 5) sulkeutuneisuuden ja avoimuuden jännitteiden välillä. Tulosten mukaan kriiseistä oppimista voidaan tukea 1) koulutusta tarjoamalla, 2) avoimuutta lisäämällä, 3) tarkoituksenmukaiset viestintäkanavat varmistamalla sekä 4) tietoa ja kokemuksia jakamalla. Lisäksi on tärkeää painottaa kriiseistä selviämisen sijaan ennaltaehkäiseviä toimia ja oppimista kriisin jokaisessa vaiheessa. Erikka Mannila Anne Laajalahti Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 36 48 10.33336/aik.107387 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107390 Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää maahanmuuttajalta tietojen ja taitojen ohella syvää oman identiteetin pohdintaa. Millä tavoin koulutusorganisaatiot voivat tukea yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia? Virva Salmivaara Jukka-Pekka Heikkilä Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 49 56 10.33336/aik.107390 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107391 Aikuiskasvatuksen tutkijat kiistelivät toista vuosikymmentä siitä, puhuako tieteenalasta ja sen käytännöistä sivistyksenä vai aikuiskasvatuksena. Aikuiskasvatus vakiintui ydinkäsitteeksi 1950-luvun puolivälissä. Termikiistan juurisyyt ovat yhä läsnä tavassa, jolla näemme aikuiskasvatustieteen tarkoituksen.             Risto Ikonen Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 57 62 10.33336/aik.107391 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107392 Työelämätutkija Ville Kainulainen avaa tutkimuksellaan monipuolisen näkymän vähän tutkittuihin ammattiyhdistystoimijoiden elämänkulkuihin ja työuriin. Terhi Kouvo Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 63 64 10.33336/aik.107392 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107393 Tiedelehti rakentaa yhteistä ymmärrystä tieteestä ja sen käytännöistä yhteiskunnassa. Miten päätoimittajat ovat kokeneet Aikuiskasvatuksen tehtävän? Terhi Kouvo Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 65 71 10.33336/aik.107393 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107394 The New London Group (NLG) syntyi kehittämään lukutaidon pedagogiikkaa ja kasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertaisuutta. Manifestissaan ryhmä nosti monilukutaidon käsitteen uusien lukutaitojen tutkimuksen, pedagogiikan ja maailman muuttamisen ytimeen. Julkaisu on vaikuttanut laajasti ja syvällisesti uusien lukutaitojen tutkimukseen. Reijo Kupiainen Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 73 76 10.33336/aik.107394 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107395 Terhi Kouvo Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 77 78 10.33336/aik.107395 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107396 Riitta Koikkalainen Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 79 80 10.33336/aik.107396 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107397 Hanna Toiviainen Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 81 82 10.33336/aik.107397 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107398 Johanna Kallio Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 83 84 10.33336/aik.107398 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107399 Jussi Onnismaa Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 85 87 10.33336/aik.107399 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107400 Lauri Tuomi Milla Holmberg Copyright (c) 2021 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 88 89 10.33336/aik.107400 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107401 Väitöstutkimuksessaan Johanna Vilppola, 45, sai selville, että kuntoutujan oma kokemus toimijuudesta ohitetaan, kun arvioidaan tämän työ- ja opiskelukykyä. Mirva Heikkilä Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 90 91 10.33336/aik.107401 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107402 Esko Clarke Sario Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 92 94 10.33336/aik.107402 https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/107403 Mirva Heikkilä Copyright (c) 2021 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ 2021-03-31 2021-03-31 41 1 95 95 10.33336/aik.107403