Aikuiskasvatus https://journal.fi/aikuiskasvatus <p>Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen&nbsp;<a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus" target="_blank" rel="noopener">vertaisarvioitu</a> tiedejulkaisu. Se on vuodesta 2019 lähtien välittömästi avoin, maksuton verkkojulkaisu. Aikuiskasvatus lisää tutkimuksen ja käytännön välistä vuoropuhelua yhteiskunnassa. Se edistää moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta.&nbsp;<a href="https://aikuiskasvatus.fi/mika-aikuiskasvatus/" target="_blank" rel="noopener">Tutustu julkaisuun Aikuiskasvatuksen verkkosivuilla</a>.&nbsp;</p> <p>Digitointia varten tekijöiden julkaisulupia on selvitetty mahdollisimman kattavasti. Julkaisuluvan voi antaa <a href="https://link.webropolsurveys.com/S/E27A5FCF2D7217A9" target="_blank" rel="noopener">verkkolomakkeella</a>. Jos kirjoittajaa ei ole tavoitettu ja tämä vaatii tekstinsä poistamista, se poistetaan. Aikuiskasvatus on luettavissa verkossa koko julkaisuajaltaan, vuodesta 1981 lähtien. Digitointi toteutettiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella, joka perustuu tekijänoikeusjärjestö <a href="https://www.kopiosto.fi/">Kopioston</a> keräämiin käyttökorvauksiin.</p> <p>Julkaisun kustantavat <a href="https://kansanvalistusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansanvalistusseura</a> ja <a href="https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/" target="_blank" rel="noopener">Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura</a> (ATS).</p> <p>&nbsp;Julkaisu on luettavissa myös Kansalliskirjaston <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/7300">Elektra-palvelussa</a>.&nbsp;<a href="https://kvs-lv.creamailer.fi/survey/answer/4iyvr6p7olvuh">Uutiskirje</a> tuo tuoreeltaan tiedon uudesta numerosta ja tutkimuksen ajankohtaisuutiset.</p> fi-FI terhi.kouvo@kvs.fi (Terhi Kouvo) terhi.kouvo@kvs.fi (Terhi Kouvo) to, 24 syys 2020 22:05:20 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Kirjoittaessasi et ole koskaan yksin https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98362 <p>Aikuiskasvatuksessa arvioitsijoiden ja toimituskunnan tehtävänä on haastaa ja kannustaa kirjoittajia kirkastamaan<br>ajatuksiaan ja ilmaisuaan. Rakentava palaute on lahja, josta tulee osa tekstiä, kun tekijä muokkaa sitä. Kirjoittamistyötä kannattelee kirjoittajien ja lukijoiden yhteys tekstien äärellä ja teksteissä.</p> Ulpukka Isopahkala-Bouret Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98362 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Kasvatus monilajiseen empatiaan https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98363 <p>Meneillään oleva aikakausi on muuttamassa maapalloa yhä elinkelvottomammaksi. Ympäristöongelmat odottavat ratkaisua, jotta pahimmilta uhkakuvilta voidaan välttyä. Muutosvaatimus kohdistuu sekä yhteiskunnan rakenteisiin että yksilön kulutustottumuksiin. Avaan artikkelissani kulutuskäytäntöjen ongelmallisuutta aikalaiskriittisellä otteella, joka on sekä tapa kirjoittaa että näkökulma nykyisyyteen. Nykyisyyden ymmärtäminen on tarpeen, jotta tulevaisuutta voidaan muuttaa.<br>Yksinkertaisimpia tapoja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksilötasolla on siirtyä lihaproteiinien kuluttamisesta kasvisproteiineihin. Erityisesti miehillä on kuitenkin vähemmän valmiutta vähentää lihaproteiinien käyttöä kuin naisilla. Lihaproteiinien erityisyyttä korostavat ajattelutavat ovat yhteydessä länsimaisen ajattelun traditioihin, joissa korostuvat ihmiskeskeisyys ja luonnon ja ihmiskunnan välinen kahtiajako.<br>Ekologisesti yhä kestävämmän tulevaisuuden tavoittelu edellyttää muutoksia kasvatustieteessä. Monitieteinen perspektiivi auttaa maailman tarkastelemisessa marginalisoitujen ihmisten näkökulmasta käsin. Näkökulman avartaminen tarjoaa uudenlaisia käsitteitä, joiden varassa voidaan synnyttää ekologisesti kestävämpään maailmaan suuntaavaa kasvatustiedettä.<br>Havaitsemalla maapallon monilajiset ja hauraat vuorovaikutusketjut voidaan ymmärtää, että elämän ylläpitäminen vaatii kanssaeläjien hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Monilajisessa empatiassa yhdistyvät tieto monilajisen maailman tärkeydestä ja tunne siitä, että elämän säilyttäminen maapallolla edellyttää epäitsekästä käytöstä.</p> Mikko Rosenberg Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98363 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Opettajaopiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98367 <p>Oppimisympäristöosaaminen kuuluu opettajuuden työelämätaitoihin, mitä viimeaikainen koulutuspoliittinen keskustelu on korostanut. Tutkimme opettajankoulutuksen loppuvaiheen opiskelijoiden käsityksiä oppimisesta erilaisissa oppimisympäristöissä. Tutkimusta taustoitetaan oppimisympäristötutkimuksen sekä formaalin ja informaalin oppimisen näkökulmista. Aineisto koostuu 142 opiskelijan tuottamista kirjallisen reflektointitehtävän avovastauksista. Se kerättiin Itä-Suomen yliopiston pedagogisten opintojen loppuvaiheen ”Kasvatus kestävään tulevaisuuteen” -opintojaksolta. Laadullisessa analyysissa sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Opettajaopiskelijoiden käsitykset oppimisen ja oppimisympäristön suhteesta jaettiin analyysin perusteella kolmeen kategoriaan: 1) oppiminen olemassaolon tapana, 2) avautuvassa koulutusjärjestelmässä ja 3) sulkeutuneessa koulutusjärjestelmässä. Kapeimmillaan oppimiskäsitys rajoittui tiukasti suljettuun koulutusjärjestelmään. Avautuvan koulutusjärjestelmän oppimiseen liittyvät käsitykset näkivät ulkopuoliset oppimisympäristöt resurssina ja mahdollisuutena oppimiselle. Laajimmillaan oppiminen käsitettiin olemassaolon tavaksi, jolloin oppimisympäristö laajeni perinteisiä ikä-, organisaatio- ja oppiainerajoja ylittäväksi ja oppijan koko kasvuympäristön huomioivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimustulosten nojalla voidaan suositella, että opettajankoulutuksessa käsitellään teoreettisesti ja käytännössä sekä koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ulottuvien oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessien jatkumoissa että koulun ulkopuolisiin toimijoihin ulottuvia verkostoitumistaitoja. On tärkeää, että opettajaopinnoissa opitaan tuottamaan eksplisiittistä käsitystä oppimisesta elämänmittaisena ja kaikkiallisena prosessina.</p> Teija Koskela, Päivi Rosenius, Sirpa Kärkkäinen Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98367 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tekstin yhteinen tuottaminen https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98368 <p>Osallistumiseen kasvattaminen on keskeinen, läpi elämän jatkuva sosialisaation haaste. Konkreettinen osallistumiseen kasvattamisen keino on tekstin yhteinen tuottaminen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, mitä tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme kahdessa ryhmässä: 1) uusiin työkäytänteisiin keskittyvässä henkilöstökoulutuksessa ja 2) työelämään valmentavassa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkimusmenetelmänä on keskustelunanalyysi, jonka avulla yhtäältä selvitämme, miten osallistumista pyritään edistämään tekstin yhteisen tuottamisen avulla. Toisaalta tarkastelemme tämän tavoitteen toteutumista käytännössä kysyen, millaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja rajoitteita tekstin avulla osallistaminen faktuaalisesti tuo vuorovaikutukseen. Analyysimme viittaa osallistamispyrkimysten ja todellisen osallistumisen väliseen jännitteeseen. Henkilöstökoulutuksessa tekstin yhteinen tuottaminen näyttää edistävän osallistumista, mikä ilmenee osallistujien tavassa jatkaa toistensa aloittamia lauseita sisällöllisesti ja syntaktisesti sekä pyrkiä yhteistoiminnassa saattamaan ajatukset dokumentointikelpoiseen muotoon. Kirjoittamistoiminnan kannalta tuotettavan tekstin yhteisen omistajuuden säilyttäminen on silti haasteellista, mikä asettaa osallistumiselle myös rajoitteita. Mielenterveyskuntoutuksessa tavoitteiden ja käytännön välinen jännite on erityisen selkeä, mikä haastaakin kehittämään tässä kontekstissa paremmin toimivia yhteiskirjoittamisen käytäntöjä. Yhteisöllisten tekstikäytänteiden hallinta ei synny vain kirjoitusmahdollisuuden tarjoamisesta, vaan sitä on tuettava pedagogisin ratkaisuin.</p> Melisa Stevanovic, Riikka Nissi, Esa Lehtinen, Taina Valkeapää, Camilla Lindholm, Elina Weiste Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98368 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Empatian kulttuurinen politiikka https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98365 <p>Monilajisen empatian idea avaa mahdollisuuksia kyseenalaistaa oletuksia, jotka hierarkisoivat elämänmuotoja. Onko empatia itsessään kuitenkaan ratkaisu kaikissa konteksteissa ja kaikkina aikoina vaarallisiin hierarkioihin, joiden keskellä elämme?</p> Touko Vaahtera Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98365 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Antroposeenin ruokaympyrä ja kriittinen monilajinen kasvatustiede https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98366 <p>”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen kasvatustieteen ja pedagogiikan tulokulmasta pitäisi lisäksi kysyä: mikä liha, mikä kasvis, keiden kustannuksella, keiden hyödyksi, millaisia historioita vaalien?</p> Tuure Tammi Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98366 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 ”Oli lupa hetki pysähtyä” https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98369 <p>Opettajankouluttajat kokevat vertaisryhmän hyödylliseksi ammatilliselle kehittymiselleen. Ryhmässä käsiteltävien aiheiden tulisi nousta opettajankouluttajien omasta arjesta, ja kollegan työn seuraaminen tukee omaa kehittymistä.</p> Heikki Kynäslahti, Riitta Jyrhämä, Katriina Maaranen, Reijo Byman, Katariina Stenberg, Sara Sintonen Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98369 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Kestävä käsityö auki purettuna ja yhteen koottuna https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98370 <p>Tulevaisuuden kuvat maapallon kantokyvyn riittämättömyydestä ja ilmastonmuutoksesta vaikuttavat niin ihmisiin kuin luontoon. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat suoja, vaatetus, ravinto ja työ mutta myös itsensä toteuttaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Millaisena käsityö näyttäytyy kestävään kehitykseen pyrkivässä yhteiskunnassa?</p> Niina Väänänen Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98370 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Hermeneutikko pureutuu oppimisen kulttuurimuutokseen https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98371 <p>Saksalainen kasvatustieteilijä Thomas Ziehe ohjaa Uusi nuoriso -teoksessaan lukijan uusille poluille, jotka rikkovat tieteen ja traditioiden sovinnaisuuksia.</p> Teija Koskela Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98371 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Tietolastuja tieteestä ja tiedeviestinnästä https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98372 <p>Toimittajan kannalta on viheliäistä, etteivät tutkijat usein anna suoriin kysymyksiin suoria vastauksia”, kirjoittaa Annikka Suoninen omassa Viheliään tieteen artikkelissaan. Tutkijoiden varovaisuudelle on kuitenkin syynsä, ja niistä pääsee hiukan jyvälle tämän tiedetoimittajajoukon laatiman teoksen välityksellä. Kirjan neljä alalukua sisältävät uskomuksia, kiihkeyttä, vauhtia ja väärinymmärryksiä.</p> Riitta Koikkalainen Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98372 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Sivistyksen kunnianpalautus https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98373 <p>Sivistys vaurautena -teoksen kunnianhimoisena päämääränä on luoda vahva ja vaikuttava suuri narratiivi, jonka edistyskertomuksena ovat vaurauden aineettomat hyödykkeet. Samalla haastetaan mekanistinen ja materialistinen maailmankuva, joka perustuu jatkuvaan aineelliseen talouskasvuun ja välineelliseen ihmiskuvaan.</p> Björn Wallén Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98373 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Vaikea muistaa ja vaikea unohtaa https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98375 <p>Suomessa ei ole ollut mitenkään&nbsp; valtavirtaa sellainen tutkimus, jossa limittyvät yksilöllinen ja kulttuurinen muisti ja unohdus. Folkloristi Ulla-Maija Peltosen artikkelikokoelma on kiinnostava ja painokas puheenvuoro valitettavan ajankohtaisista teemoista.</p> Jussi Onnismaa Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98375 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 ”Valmius debatoida on tutkijalle hyväksi” https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98376 <p>Tutkijatohtori Ville Mankki, 30, kummastelee, miksi suomalaisia opettajankouluttajia ei ole tutkittu enempää, vaikka suomalainen opettajankoulutus saa paljon kansainvälistä huomiota.</p> Mirva Heikkilä Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98376 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Summaries https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98377 Esko Clarke Sario Copyright (c) 2020 kirjoittajat https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98377 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300 Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS) tiedottaa https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98378 Copyright (c) 2020 kirjoittaja https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/98378 to, 24 syys 2020 00:00:00 +0300