Aikuiskasvatus

Lausunnonantajat vuonna 2023

Terhi Kouvo — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Vuonna 2023 Aikuiskasvatuksessa julkaistiin 12 vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Lisäksi toimituskunta käsitteli useita artikkelikäsikirjoituksia. Kiitämme lämpimästi seuraavia lausunnonantajia, joiden refereeprosessi toteutui kalenterivuoden 2023 aikana.

Summaries

Esko Clarke Sario — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tiedeartikkelien suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät.

John Deweyn kasvatusfilosofinen testamentti vihdoin suomeksi

Severi Hämäri — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

John Dewey (1859–1952) kuulunee historian kolmen suurimman kasvatusfilosofin joukkoon Platonin ja Jean-Jacques Rousseaun rinnalle. Hänen poikkeuksellisen pitkä elämänsä mahdollisti vielä viirun vaille kahdeksankymmenvuotiaana katseen taaksepäin omaan uraan sekä sen vaikutukseen kasvatustieteelliseen keskusteluun ja koulun käytäntöihin Yhdysvalloissa. Viimeinen Deweyn elämän aikana julkaistu kasvatusfilosofinen teos, vuonna 1938 ilmestynyt Kokemus ja koulutus, on kriittinen kommentti 1930-luvun amerikkalaiseen aikalaiskeskusteluun, jossa konservatiivit yhä haikailivat vanhan perinteisen koulun perään ja toisaalta progressivismi oli osoittanut jäävänsä pahasti vaillinaiseksi yliampuvista lupauksistaan huolimatta.

Keskiluokan hätähuuto kestävyysvajeeseen vaipuvalle hyvinvointivaltiolle

Antti Seitamaa, Riikka Suhonen — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Mitä on suomalainen keskiluokka? Miten siihen päästään ja miten siitä pudotaan? Millainen rooli pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla ja koulutuksella on ollut keskiluokan kasvussa? Kolumnisti ja tietokirjailija Auli Viitala tarkastelee keskiluokassa kasvamista ja siitä putoamista perheensä elämäntarinoiden kautta. Toimittaja Sanna Kajander-Ruuth taas on haastatellut kymmentä eri tavoin keskiluokkaan identifioituvaa ihmistä sekä lisäksi tutkijoita.

Kuuntelemisen osoittaminen kirjoittamalla käydyssä yliopisto-opintojen verkkokeskustelussa

Sanna Uotinen, Heli Tyrväinen, Leena Valkonen — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Kirjoittamalla käyty keskustelu on tärkeä vuorovaikutteinen opiskelumuoto verkko-opinnoissa. Kirjoitetutkin viestit edellyttävät kuuntelemista eli toisen kirjoittamaan tekstiin pysähtymistä, sen vastaanottamista ja viestiin reagoimista. Tutkimme yliopisto-opintoihin liittyviä verkkokeskusteluviestejä analysoimalla, mihin aikuisopiskelijat suuntautuvat kuunnellessaan toistensa kirjoitettuja viestejä ja miten he osoittavat kuuntelemista. Löysimme kolme erilaista tekstin kuuntelemisen tapaa: 1) sisällön kuunteleminen, jossa vastausviestit suuntautuivat aiemman viestin sisältöön, 2) ihmisen kuunteleminen, jossa kuuntelemista osoitettiin suuntaamalla vastausviesti edellisen viestin kirjoittajaan tai omien ajatusten reflektointiin ja 3) toiminnan kuunteleminen, jolloin kuuntelemista osoitettiin kommentoimalla omaa tai ryhmän työskentelyä ja keskustelukokonaisuuden etenemistä. Opiskelijat osoittivat kuuntelemista erilaisilla ilmaisuilla, jotka viittasivat aikaisempiin puheenvuoroihin tai niiden lähettäjiin. Kuuntelemista osoittavat viestit pyrkivät samanmielisyyteen sekä aiemman sisällön täydentämiseen ja vahvistamiseen ilman arvioivaa otetta. Erimielisyyttä oli vähän, ja se tuotiin esiin varovasti, vaikka se voisi syventää oppimista. Kuunteleminen on verkkokeskustelussa tärkeä ja kehitettävissä oleva taito, joka mahdollistaa toiselle opiskelijalle kuulluksi tulemisen kokemuksen.

Puhuminen ja kirjoittaminen kotoutumiskoulutuksessa

Marianne Seppä, Maria Ahlholm — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tutkimme artikkelissa kotoutumiskoulutuksen suomenopettajien tapaa jäsentää omaa toimintaansa aikuisten maahanmuuttajien kielen tuottamistaitojen eli puhumisen ja kirjoittamisen taitojen tukijoina. Opettajat nähdään ekososiaalisen viitekehyksen mukaisesti mesotason toimijoina, joiden työtä määrittävät makrotasolla yhteiskunnalliskulttuuriset reunaehdot ja mikrotasolla kohtaamiset opiskelijoiden kanssa. Tutkimuskysymyksinä ovat, miten opettajat kuvaavat suomen kielen tuottamistaitojen kehittymistä ja siihen tarjoamaansa tukea. Aineisto koostuu kahdeksan haastatteluhetkellä työssä olleen opettajan teemahaastatteluista. Teemahaastattelut analysoitiin semanttisella verbianalyysillä, ja tulokset kuvattiin kolmen opettajadiskurssin kautta: opettaja 1) kielen kehittymisen analysoijana, 2) kommunikoijana ja tekemisen aktivoijana sekä 3) työnsä reflektoijana. Tulosten mukaan opettajat ovat tietoisia kielen kehittymisen prosessin epälineaarisuudesta, ja heillä on hallussaan käytännön pedagogisia keinoja tukea tuottamistaitoja. Kirjoittamisen taidoissa opettajat kaipaavat lisää osaamista siihen, miten tukea opiskelijoita, joiden kirjalliset taidot omalla äidinkielelläkin ovat vasta kehittyviä. Opettajat joutuvat myös jatkuvasti pohtimaan työnsä reunaehtoja ja kehittämiskohteita. Tuloksia voidaan soveltaa etsittäessä keinoja tukea heterogeenisistä taustoista tulevien opiskelijoiden kielen kehittymistä.

Kokoomuksen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sosiaalisen median sivistykselliset käytännöt

Annika Pastuhov — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Poliittisten puolueiden yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu poliittisten näkemysten esittely ja vaihtoehtojen tarjoaminen demokraattiseen keskusteluun, mitä voidaan tarkastella aikuiskasvatuksellisena tehtävänä. Tarkastelen Kansallisen Kokoomuksen (kokoomus) ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) sosiaalisen median sisältöjä sivistyksellisinä käytäntöinä. Tutkimus kohdistuu Suomessa vuonna 2022 käytyyn turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Tarkastelen puolueiden sekä niiden puheenjohtajien turvallisuuspolitiikkaa koskevia Instagram-julkaisuja kysymällä, 1) mitä turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja puolueet tuovat esiin sivistyksellisillä käytännöillään ja 2) mitkä ennakkoehdot mahdollistavat ja rajoittavat näiden esiin tuomisen. Käytäntöteoriaan tukeutumalla tutkimus osoittaa, kuinka tutkitut puolueet puheenjohtajineen esittelevät eritoten Ukrainan tukemisen ja Natoon liittymisen toivottuina turvallisuuspoliittisina vaihtoehtoina, joita esitellään eri ennakkoehtoihin nojautuen. Kokoomuksella vaihtoehtojen esittelyä leimaa ytimekäs kieli, joka liitetään toistuvasti puolueväen tapaamisiin tai puolueen johtohahmojen kannanottoihin. SDP tukeutuu vaihtoehtojen esittelyssä politiikan virallisiin ilmaisuihin, tekemisen tapoihin ja rooleihin. Kummankin puolueen tutkitut sosiaalisen median käytännöt esittelevät vaihtoehtojen asiayhteyksiä niukasti, mikä tekee vaihtoehtojen puntaroimisen haasteelliseksi ja asettaa sivistyksellisyyden paitsioon.

”Aikuiskasvatustiede tuo esiin kasvamisen ja oppimisen merkityksen jokaisen aikuisen elämässä”

Mari Korhonen — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Erikoistutkijana Turun yliopistossa työskentelevä Mirva Heikkilä, 41, pitää tärkeänä, että tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä vaalitaan.

Jättääkö tehokkuusajattelu tilaa yhteiskunnan uudistumisen tarpeille?

Anja Yli-Viikari — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Tehokkuusajattelu voi muodostua jopa jarruksi, kun työelämä vaatii systeemistä kehittämistä muutoksiin vastaamiseksi. Työn arjessa tehokkuusajattelun ja systeemisen uudistumisen näkökulmat limittyvät ja vahvistavat toisiaan, mutta niiden erilainen luonne on syytä tunnistaa, jotta organisaation toimintakulttuuri ei vinoudu kummankaan suuntaan. Kun siirrytään tehokkuusajattelusta laaja-alaisempaan systeemiseen uudistumiseen niin tiedollisia rakenteita kuin organisaatiokulttuuria ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta koskevat toimintatavat muuttuvat.

Eikö hyvä tahto riitä?

Hanna Kosonen, Salla-Maaria Suuriniemi, Minna Lyytinen — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Turvallisemman tilan periaatteet voidaan nähdä pedagogisena keskustelutyökaluna, joka rohkaisee yhteistyöhön sekä moniääniseen keskusteluun yliopisto-opetuksessa. Periaatteet ohjaavat myös opettajia ja koko yliopistoyhteisöä puhe- ja toimintatapojen kriittiseen reflektioon.

Tiedejulkaisemisesta syrjinnästä vapaa alue

Ulpukka Isopahkala-Bouret — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Yhdenvertaisuuden periaate koskee tiedejulkaisemista siinä missä muutakin tutkimustoimintaa. Se edellyttää taustoihin tai ominaisuuksiin perustuvan syrjinnän kieltämistä ja tieteentekijöiden tasavertaisia mahdollisuuksia julkaista tutkimustaan. Periaate kuulostaa itsestään selvältä, mutta piiloista syrjintää on pesiytynyt myös tiedejulkaisemisen käytäntöihin. Tiedejulkaisemisen moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden edistäminen puhuttavat myös kansainvälisesti, ja kustantamot ovat tarttuneet toimiin,

Vuoden palkitut

Terhi Kouvo — pe, 05 huhti 2024 00:00:00 +0300

Palkitut tutkimukset, hankkeet ja toiminta vahvistavat aikuiskasvatuksen ääntä yhteiskunnassa.