Aikuiskasvatus

Tiedostavan ajattelun seurauksena tapahtuva taloudellinen vapautuminen

Kirsi Niukko, Katri Viitasalo — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Moni taloudellisesti heikkoon asemaan joutunut ihminen tarvitsee tukea talousvaikeuksista selviytymiseen, velkaantuneisuudesta ja vähävaraisuudesta irti pääsemiseen ja saavuttaakseen taloudellisen itsenäisen elämän. Sosiaalipalveluissa on totuttu tukemaan avunhakijoita rahansiirtoina toteutettavan toimeentulotuen keinoin, mutta taloudellisen emansipaation näkökulma on uusi.

Tarkastelemme taloudellista voimaantumista talousvaikeuksiin joutuneiden sosiaalityön asiakkaiden kertomana. Tutkimus toteutuu kriittiseen realismiin pohjautuvassa teoreettisessa viitekehyksessä. Kysymme, kuinka taloudellisen tiedostamisen transformaatiomalli jäsentää asiakas- ja työntekijäsuhteen välisessä dialogissa tapahtuvaa muutosta.

Tutkimusaineisto koostuu sosiaalityön asiakkaiden (N = 12) haastatteluista, jotka analysoimme dialektiseen kriittiseen realismiin perustuvaa muutosvaihemallia hyödyntäen. Taloudellisen tiedostamisen herääminen on monitasoinen prosessi, joka rakentuu sekä asiakkaan sisäisessä muutosprosessissa että asiakkaan ja ammattilaisen välisessä dialogissa. Dialogissa on olennaista talousvaikeuksien tunnistaminen monin eri tavoin ilmenevinä hyvinvointirajoitteina, kuten puheena, stigmana tai terveydellisinä ongelmina. Vuorovaikutussuhteen tulee perustua luottamuksellisuuteen ja käytännön tukeen arkisten taloustaitojen harjoittelussa.

Sisäinen muutosprosessi perustuu tiedostavan ajattelun heräämiseen, jolloin ihminen kokee itsensä omaa taloudellista elämäänsä koskevien ratkaisujen subjektiksi. Oikea-aikainen tuki herättää tiedostavan ajattelun ja johtaa parhaimmillaan emansipaatioon ja taloudellisesti itsenäiseen elämään.

Yhteisöllinen oppiminen hoitotyön simulaatio-opetuksessa

Virpi Salo, Pauliina Rikala, Minna Ylönen, Katja Vähäsantanen, Raija Hämäläinen — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Terveysalan opinnoissa yhteisöllistä oppimista ja simulaatiota hyödynnetään yhä enemmän. Tutkimuksemme tuottaa tietoa yhteisöllisestä oppimisesta hoitotyön simulaatio-opetuksen kontekstissa. Simulaatio-opetuksen yleinen tavoite on valmistaa ammattikorkeakouluopiskelijoita kohtaamaan työelämän keskeisiä potilastilanteita.

Selvitämme, millaisia yhteisöllistä oppimista tukevia ja haastavia tekijöitä sairaanhoitajaopiskelijat kokevat hoitotyön yhteisöllisessä simulaatio-opetuksessa. Tutkimusaineistona käytimme opiskelijoiden kirjoittamia verkkopäiväkirjoja, jotka analysoimme temaattista analyysia hyödyntäen.

Tutkimustulokset kuvaavat yhteisöllistä oppimista tukevia ja haastavia tekijöitä. Yhteisöllistä oppimista tukeviksi tekijöiksi opiskelijat kuvasivat opiskelijaa itseään, esimerkiksi rooleissa toimiminen ja motivaation ylläpitäminen, sekä ryhmää koskevia tekijöitä, kuten vertaistuen saaminen, sitoutuminen yhteiseen tekemiseen ja dialoginen vuorovaikutus. Opiskelijoiden yhteisöllistä oppimista haastavat epämiellyttävät kokemukset, parityöskentelyn jännitteet, rooleihin sisältyvät rasitteet simulaatioissa ja oppimiskeskustelun hankaluudet.

Tuloksia voidaan hyödyntää simulaatio-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulosten pohjalta erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijat saavat toimia erilaisissa rooleissa simulaatio-opetuksessa. Simulaatioiden jälkeen tulee varata riittävästi aikaa opettajan ja opiskelijoiden yhdessä käytäviin oppimiskeskusteluihin.

Kätilöiden eettinen toimijuus synnytyskulttuurin murroksessa

Vilma Kaipainen, Kaisa Kuurne, Kaija Collin — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Synnytys on 2020-luvun Suomessa politisoitunut synnyttäjien toimesta samanaikaisesti terveydenhuollon taloudellisen tehostamisen kanssa. Tämä on lisännyt synnytyksen ammattilaisten kiirettä ja tuonut ammatilliseen osaamiseen uudenlaisia paineita.

Tarkastelemme narratiivisen tutkimuksen keinoin, millaisia ammatillisen toimijuuden ilmaisuja kätilöiden (N = 8) hoitotyön etiikkaa koskevissa narratiiveissa voidaan tunnistaa, eli mitä ja miten kätilöt kertovat ilmiöstä, jonka nimeämme ’eettiseksi toimijuudeksi’. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat ammatillinen toimijuus ja hoitotyön etiikka, joista rakennamme eettisen toimijuuden käsitteen integroimalla ammatilliseen toimijuuteen hoitotyön etiikan näkökulman.

’Eettisen toimijuuden’ avulla tarkastelemme toimijuuden positioiden ja eettisen hoitamisen problematiikkaa synnytysten hoidossa. Analyysissa muodostetut tyyppinarratiivit näyttävät, että kätilöiden eettinen toimijuus on tilannekohtaisesti sekä rajoitettua että vahvaa. Suhteessa järjestelmään eettinen toimijuus on usein rajallista, sillä kiireelle ja lisääntyneille työtehtäville kätilöt eivät voi mitään. Järjestelmän rajoittama eettinen toimijuus aiheuttaa kätilöiden mukaan eettistä stressiä ja työtyytyväisyyden vähenemistä. Suhteessa synnyttäjiin kätilöillä on kuitenkin merkittävää valtaa, ja eettinen toimijuus on vahvaa, mutta synnyttäjän toiveiden ja lapsen hyvän välillä ajoittain moniselitteistä ja ambivalenttia.

Tulokset nostavat eettisen problematiikan ammatillisen toimijuuden ytimeen ja herättävät tunnistamaan sen ajankohtaisia, yhä syvempää ymmärrystä vaativia kysymyksiä. ’Eettinen toimijuus’ laajentaa ammatillisen toimijuuden käsitettä eettisiin kysymyksiin ja tuottaa uuden käsitteellisen avauksen aikuiskasvatustieteelliseen työelämätutkimukseen.

Tekoäly – ystävä vai vihollinen?

Merja Sinkkonen, Tuula-Maria Rintala — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tietotekniikkaan erikoistunut tietokirjailija Petteri Järvinen tarjoaa tuoreessa Tekoäly ja minä -kirjassaan syvempää ymmärrystä tekoälystä. Hän keskittyy asioihin, joita tekoäly ei vielä osaa tehdä. Heti alkuun hän myös toteaa, että älyn määritteleminen on liki mahdotonta, eikä tekoäly ole samanlaista kuin ihmisäly.

Näkökulmia kiinalaisiin kasvatusperinteisiin

Severi Hämäri — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kun kasvatuksessa kiinnostus on mindfulness-buumin myötä kääntynyt itään, kasvatustieteilijöiden olisi syytä perehtyä ajatteluun menetelmien taustalla. Zen-mestari Huangbon opetukset ja Avain kungfutselaisuuteen ovat maailmankirjallisuutta parhaimmillaan, joskin niiden syvällinen lukeminen edellyttää perehtymistä zenbuddhalaisiin termeihin ja ajattelumaailmaan.

Minne menet, demokratiakasvatus?

Severi Hämäri — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Lupaus paremmasta avaa huolellisesti sekä suomalaisen demokratiakasvatuksen nykytilaa että tulevaisuutta. Demokratiakasvatusta ajankohtaisempaa aihetta tuskin on. Politiikka ja kysymys soveliasta demokraattisista tavoista vaikuttaa siihen suorastaan tulvii kansalaisten silmille, kun yleislakot seisauttavat maan ja hallitus leikkaa monien kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vakiintuneita tukia.

Politiikkaa vai harhaluuloja?

Severi Hämäri — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Salaliittoteorioiden politiikat kokoaa yhteen, miten salaliittojen kaltaiset uskomukset muokkaavat yhteiskuntaa ja kuinka niitä käytetään politiikan teossa Suomessa ja maailmalla. Vaikka aiemmat kirjat salaliittoteorioista tarjoavatkin lukijalle lavean kuvan ilmiöstä, yhteiskuntatieteilijä Ari-Elmeri Hyvönen ja uskontotieteilijä Niko Pyrhönen tuovat keskusteluun uuden näkökulman: salaliittouskomusten kasvavan roolia politiikassa ja niiden vaikutuksen.

Maailmanparannuksen aakkoset

Johanna Kallio — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Mitä voimme tehdä parantaaksemme maailmaa? Lukemieni kolmen teoksen perusteella yksi vastaus on valpastua vastuustamme ihmisinä. Kukaan ei kanna vastuuta yksin, mutta jokaisen on tunnustettava oma osuutensa. Meille kaikille tekee siksi hyvää harjaannuttaa ajattelun taitojamme, jotta sisäistämme vastuumme maailmalle ja osaamme tarkastella itseämme rehellisesti. Olemme sidoksissa maailmaan ja toisiimme monin tavoin, ja joskus yllättävät yhteydet ja tilanteet johtavat yllättävän myönteisiin tuloksiin.

”Aikuiskasvatustieteen merkitys korostuu yhteiskunnan murroksissa”

Mari Korhonen — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Jani Siirilä, 43, pyrkii työllään vahvistamaan tulevaisuuden ammatillista osaamista sekä ammattikasvatuksen profiilia.

Tiedeyhteisö puolustaa eettistä ja läpinäkyvää tekoälyn käyttöä

Ulpukka Isopahkala-Bouret — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tiedeyhteisössä keskustellaan tarpeesta luoda pelisääntöjä tekoälyn käytölle. Uudet teknologiat ovat merkittävällä tavalla muuttamassa akateemista työtä. Tekoäly haastaa käsityksiämme itsestämme tieteen tekijöinä sekä muovaa ajattelu-, toiminta- ja vuorovaikutustapojamme. Tiedekustantajien vastuu tutkimustiedon laadunvarmistajana korostuu tekoälyn aikakaudella. Jos epäeettisesti tekoälyä käyttänyt tutkimus läpäisee vertaisarvioinnin seulan, virheet kertautuvat ja luottamus tutkittuun tietoon rapautuu. Tekoälyä ei tunnusteta aitona kanssakirjoittajana, vaan tutkijat ovat itse vastuussa sisällöstä.

Lukupiiri virittää tutkimukseen perustuvan dialogin

Maarit Jaakkola — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Lukupiiri virittää tutkimukseen perustuvan dialogin Tutkimustieto kuuluu kaikille, ja siitä voi keskustella, vaikka ei itse tekisi tutkimusta. Lukupiiri tuo ihmisiä yhteen pohtimaan tutkittua tietoa ja vaihtamaan ajatuksia sen pohjalta. Näin perustat oman lukupiirin.

Aikuiskoulutuksella riittää työtä globaalin muutoksen ohjaamisessa

Terhi Kouvo — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Aikuiskoulutukseen on investoitava lisää, jotta se voi onnistua tehtävässään, vaatii Unescon elinikäisen instituutin johtaja Isabell Kempf. Kvs-säätiön isännöimästä kansainvälisestä aikuiskoulutuskonferenssista lähti maailmalle yhteinen viesti: sivistys on vahva perusta kestävälle, yhdenvertaiselle tulevaisuudelle.

Summaries

Esko Clarke Sario — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tiedeartikkelien suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät.