Aikuiskasvatus

“Tätähän ei saa kysyä, mutta kysyn kuitenkin”

Pasi Pyöriä, Tuija Koivunen, Heidi Lehtovaara — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Tarkastelemme tutkimuksessamme työnhakijoiden kuvauksia rekrytoinnissa koetusta syrjinnästä. Työnhakutilanteessa hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat kysymykset voivat täyttää laissa kielletyn syrjinnän tunnusmerkit. Tutkimuskysymyksemme on, millaisia perhesuhteisiin, perheen perustamiseen ja vanhemmuuteen liittyviä rekrytointisyrjintäkokemuksia Suomesta työpaikkaa hakeneilla on ollut. Hyödynsimme laadullista verkkolomakkeella kerättyä kirjoitusaineistoa ja sisällönanalyysiä. Tutkimusta varten kerätyissä kirjoituksissa korostui syrjintäkokemusten sukupuolittuneisuus. Tyypillisimpiä olivat nuorten ja varhaiskeski-ikäisten naisten kohtaamat työnhakutilanteet, joissa heille oli esitetty kysymyksiä perheen perustamisesta, parisuhteesta ja lasten hoivavastuusta. Lain mukaan hakijaa ei kuitenkaan saa syrjäyttää tällaisten seikkojen perusteella.

”Röökilläkin kaikki ensin itkee ja sit alkaa naurattaa kun kaikki vaan parkuu!”

Liila Holmberg, Anna-Maija Niemi — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Suomalaisen vankilainstituution tavoite on ohjata rikoksesta tuomittuja henkilöitä kohti rikoksetonta elämää. Tavoite on erityisen korostunut modernin vankilan yhteisökuntoutusosastolla, jolla vankien päiväohjelma koostuu intensiivisestä itsen työstämisestä yhteisöllisissä toiminnoissa. Tutkimme artikkelissamme, miten itsen työstäminen muotoutuu naisvankilan yhteisökuntoutusosaston affektiivisissa käytännöissä. Etnografisen aineiston analyysin avulla osoitamme, kuinka itsen työstäminen tapahtuu osastolla ensisijaisesti tunteiden jakamisen ja jaetusti tuntemisen käytäntöinä. Nämä affektiiviset käytännöt muovautuvat ja vahvistuvat osaston ohjaajan fasilitoinnin ja yhteisön sosiaalisen säätelyn myötä. Yhteinen tunnetyöskentely nähdään onnistuneen kuntoutumisen edellytyksenä, ja siksi affektiivinen etäisyys muodostaa osaston toimintaan jännitteitä. Osaston affektiivisissa käytännöissä vankien vaikeat tunnekokemukset kääntyvät palvelemaan näiden kuntoutuvaa minuutta, ja parhaimmillaan vangit kokevat tunnetyöskentelyn haastavuudestaan huolimatta palkitsevana.

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden yrittäjämäisyys työelämäarvojen valossa

Miira Niska, Minna Paanasalo, Antero Olakivi — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Yrittäjyyden edistämisestä on muodostunut nyky-yliopistojen keskeinen tehtävä. Yksi perinteisesti epäyrittäjämäisenä pidetty ryhmä on yhteiskuntatieteiden opiskelijat, joihin on viime vuosikymmeninä aktiivisesti suunnattu yrittäjyyskasvatusta. Yliopistoissa pyritään valmentamaan opiskelijoita yritysten perustamiseen ja yritystoiminnan pyörittämiseen mutta myös tukemaan opiskelijoiden ”yrittäjämäisyyttä”, jolla viitataan muun muassa joustavuuden, proaktiivisuuden ja riskinottokyvyn tyyppisiin ominaisuuksiin. Yrittäjämäisyyttä voi lähestyä useista näkökulmista. Tarkastelemme artikkelissamme yhteiskuntatieteitä opiskelevien yrittäjämäisyyttä työelämäarvojen näkökulmasta ja kysymme, näyttäytyvätkö yhteiskuntatieteiden opiskelijat arvojensa suhteen aiempaa yrittäjämäisemmiltä vai heijastavatko heidän arvojärjestyksensä perinteistä palkkatyökulttuuria. Tarkastelemme opiskelijoiden arvovalintoja hyödyntämällä Schwartzin arvoteoriaa ja kyselyä, johon vastasi (2016–2017) 256 Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden opiskelijaa. Tulokset ovat monitulkintaisia. Yhtäältä perinteistä palkkatyökulttuuria heijastavat säilyttämisarvot olivat vastaajille yhtä tärkeitä kuin yrittäjämäisyyttä heijastavat muutosvalmiusarvot. Toisaalta perinteistä palkkatyökulttuuria heijastavat turvallisuusarvot olivat heille tärkeämpiä kuin yrittäjämäisyyttä heijastavat itseohjautuvuusarvot. Näytteemme perusteella yrittäjämäiset arvot eivät ole opiskelijoille vieraita tai merkityksettömiä, mutta perinteistä alkkatyökulttuuria heijastavat turvallisuusarvotkaan eivät ole menettäneet merkitystään.

Kyvykkyyksien kehittymisen tukeminen – eli pässiä narussa

Heikki Silvennoinen — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Suomen kielen asiantuntija ja kielenhuoltaja Laura Niemi paneutuu kirjassaan työelämän konsultti- ja kehittämispuheeseen. Käytännön esimerkkien siivittämää kirjaa voi suositella yhtä hyvin suurelle yleisölle kuin työelämän kehittämisen tutkijoille. Kirja kehottaa meitä kaikkia vaatimaan selkeää kieltä ja hyvää suomea. Se kehottaa myös kriittiseen valppauteen: jos työelämän kehittäjät saavat puhuttua meidät pyörryksiin, he vievät meitä kuin pässiä narussa.

Miten suitsia vihapuhetta verkossa?

Pekka Kanerva — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Kirja liikkuu poliittisen väkivallan, verkkoympäristön ja henkisen väkivallan risteyskohdassa, ulottuen myös näiden teemojen ympäristöön. Se kiinnittyy jatkumoon, jossa on käsitelty muun muassa sosiaalisen median alustoja mahdollistamassa yhteiskunnan polarisoimista, autoritääristä populismia ja autoritääristen valtioiden informaatiosodankäyntiä länsimaita vastaan. Elämänmittaisen oppimisen näkökulmasta aihepiirin ymmärtäminen on välttämättömäntä jokaiselle, erityisesti tietoa tuottavissa organisaatioissa työskenteleville: tutkijoille, opettajille, toimittajille.

Ajankohtainen klassikko auttaa käsitteellistämään monimutkaisia ilmiöitä

Sami Paavola, Heli Kaatrakoski — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Evald V. Ilyenkovin Abstraktin ja konkreettisen dialektiikka Marxin pääomassa on kulttuuripsykologian menetelmäklassikko. Teoksessa käydään perin pohjin läpi abstraktista konkreettisen kohoamisen menetelmä. Kirja kiinnostanee aikuiskasvatustieteen ja kasvatustieteiden tutkijoita ja opiskelijoita sekä laajemmin käytäntötutkimuksesta ja laadullisen tutkimuksen metodologiasta kiinnostuneita.

Tiedejulkaisemisen monimuotoisuutta vahvistetaan vapaaehtoisvoimin

Ulpukka Isopahkala-Bouret — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Suomalainen tiedeyhteisö voi olla ylpeä kotimaisten tiedelehtien monipuolisuudesta ja laadusta. Pelkästään tiedelehtien yhteisellä Journal.fi-julkaisualustalla on toista sataa julkaisua avoimesti saatavilla. Määrällinen runsaus vahvistaa jo sinällään kotimaisen tiedejulkaisemisen bibliodiversiteettia, monimuotoisuutta. Suomessa toteutuu myös julkaisemistraditioiden ja julkaisuformaattien rikkaus, kustantajatahojen moninaisuus sekä julkaisujen monikielisyys. Bibliodiversiteetin vahvistamiseksi kotimainen tiedejulkaiseminen ansaitsee kestävällä pohjalla olevan mallin, jossa huomioidaan sekä tiedejulkaisemiseen eri rooleissa osallistuvien tutkijoiden rahallinen palkitseminen että meritoituminen.

Vertaisryhmätyönohjaus vahvistaa varhaiskasvatuksen opettajien osaamista ja hyvinvointia

Kaisa Pelanteri, Seija Ollila — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Työnohjauksen ja vertaisryhmätoiminnan yhdistävä vertaistyöryhmäohjaus tukee varhaiskasvatuksen opettajia kokonaisvaltaisesti työssään. Menetelmää hyödyntämällä kirkastetaan opettajan perustehtävää sekä vahvistetaan osaamista, työhyvinvointia, johtajuutta ja ammatti-identiteettiä varhaiskasvatuksessa.

”Erilaiset kasvatusalan työkokemukset ovat näyttäneet, kuinka monipuolinen kasvatustieteiden kenttä on”

Mari Korhonen — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Turun yliopiston väitöskirjatutkija Heini Ahonen, 29, tekee tutkimusta yhteisopettajuudesta 2020-luvun peruskoulussa ja koordinoi marraskuisia Kasvatustieteen päiviä. Aikuiskasvatustiedettä tarvitaan hänen mielestään yhteiskunnassa, sillä se painottaa elinikäistä oppimista ja muuttunutta työelämää.

Summaries

Esko Clarke Sario — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Suomenkielisten tiedeartikkeleiden englanninkieliset tiivistelmät.

Vertaisarviointi on tutkimuksen perusta

Terhi Kouvo — Tue, 01 Oct 2024 00:00:00 +0300

Vertaisarviointi on laadukkaan tiedejulkaisemisen perusta – ja tutkijan työhön kuuluva jatkuvan oppimisen paikka. Turussa järjestettävillä Kasvatustieteen päivillä on kahden esiseminaarin täydeltä asiaa arvioinnista. Näin lisätään niin aloittelevan kuin kokeneen tutkijan ja tiedejulkaisun ymmärrystä arvioinnin prosesseista.