Aikuiskasvatus 4/2025 kokoaa ajankohtaista tutkimustietoa ammatillisten alanvaihtajien teknologiakäsityksistä, yliopisto-opiskelijoiden työllistettävyyttä koskevista selonteoista ja siitä, miten viestintäalan opiskelijat suhtautuvat tieteelliseen ajatteluun.
Lue uutuustiedote Kvs-säätiön sivuilla tästä.
PÄÄKIRJOITUKSESSA Anu Järvensivu suuntaa katseensa luovien avausten vuoteen 2026: ”Visuaaliset abstraktit ovat yleistyneet maailmalla, joten toimituskunta innostui pohtimaan, voisiko niitä ottaa jollain tavalla osaksi julkaisua. Tuotamme toukokuussa kansainvälisessä Nordic Adult Education -konferenssiin Suomen tiedekustantajien liiton rahoituksella Abstrakti kuvaksi -työpajan. Tutkijat saavat sparrausta tekoälyn hyödyntämisestä visuaalisten abstraktien koostamisessa ja pääsevät kokeilemaan niiden tekemistä itse omista, jo julkaisuista abstrakteistaan. Näin edistämme tieteen yleistajuistamista ja saavutettavuutta.”
TIEDEARTIKKELEISSA
Hanna Nygren, Maarit Virolainen, Kirsi Syynimaa ja Raija Hämäläinen tarkastelevat haastattelututkimuksessaan ammatillisesti koulutettujen alanvaihtajien käsityksiä teknologiasta työelämässä ja vapaa-ajalla: ”He näkevät teknologian sekä työn mahdollistajana että arjen kuormittajana. Työssä tarvittavat taidot vaativat jatkuvaa kehittämistä, kun taas vapaa-ajalla perustaitojen koetaan usein riittävän.” Tutkimuksessa hyödynnettiin tietojärjestelmätieteen tutkijan Fred Davisin teknologian hyväksymismallia (TAM) sekä sen laajennuksia.
Inka Hirvonen, Päivi Siivonen ja Katri Komulainen selvittävät, miten yliopisto-opiskelijat asemoivat itsensä suhteessa työllistettävyyden ideaaleihin: ”Yliopisto-opiskelijoiden työllistettävyyttä ohjaa kulttuurinen mallitarina, joka korostaa nopeaa valmistumista, oman alan kokemusta, monitaitoisuutta, verkostoja ja joustavaa työntekijyyttä. Ihanteista poikkeaminen saa opiskelijat tuottamaan selontekoja, jotka heijastavat koulutukseen sisältyviä paineita.”
Mitra Raappana ja Leena Mikkola osoittavat viestintäalojen opiskelijoita koskevassa tutkimuksessaan, että tieteellinen ajattelu on sekä geneeristä että alakohtaista osaamista: ”Opiskelijat määrittävät tieteellisen ajattelun vuorovaikutteiseksi ja suhtautuvat tietoon relativistisesti, minkä takia he kokevat ajattelunsa eroavan muiden alojen asiantuntijoiden ajattelusta. Tieteellisen ajattelun kehittyminen jää kuitenkin joillakin opiskelijoilla kesken, ja he ovat epävarmoja esimerkiksi tieteellisessä kirjoittamisessa ja määrällisissä menetelmissä.”
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjauksen määräaikaisen professorin Anne-Mari Souton, joka tutkii ohjauksen ja koulutuksen yhdenvertaisuutta.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Näin lehti linjaa avoimesta julkaisemisesta.
Kirjoittajaohjeissa avataan julkaisuprosessi ja vertaisarvioinnin käytänteet sekä ohjeistetaan lähteiden käytöstä ja kielenhuollosta.
Tutustu Kansanvalistusseuran tietosuojaselosteeseen. Tilaamalla sivistyksen uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Aikuiskasvatuksen kuulumisista.
