Aikuiskasvatus 2/2026 sukeltaa aikuisuuden ilmiöihin tuoreimman tutkimustiedon pohjalta.
PÄÄKIRJOITUKSESSA Anu Järvensivu muistuttaa, että koulutus on muutakin kuin osaamisen kartuttamista: se vahvistaa osallisuutta, yhteiskuntaan kiinnittymistä ja toimijuutta muuttuvassa maailmassa. Aikuiskoulutuksella on laaja sivistystehtävä, jonka kautta rakennetaan mielekästä suhdetta nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Elinikäinen oppiminen tukee sekä yksilön hyvinvointia että yhteisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista.
TIEDEARTIKKELEISSA
Katriina Tapanila ja Päivi Siivonen tarkastelevat työn merkityksellisyyttä ja median sivistyksellistä roolia yhä tehostetummassa media-alan tietotyössä kyselyaineiston pohjalta. Teknologinen kehitys ja työn tehostaminen haastavat perinteisen median asemaa sekä media-alan työn merkityksellisyyden kokemista. Median murroksessa työn merkityksellisyys rakentuu erityisesti median sivistyksellisen roolin, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja ammatillisen kehittymisen varaan.
Jouko Jousea ja Vesa Korhonen vertailevat opiskelijoiden kokemuksia synkronisesta ja asynkronisesta verkkovuorovaikutuksesta. Reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteydellinen verkko-opiskelu tukee usein opiskelijoiden läsnäolon tunnetta, vuorovaikutusta ja motivaatiota paremmin kuin pelkkä tekstipohjainen opiskelu. Tekstipohjainen, ajasta riippumaton opiskelu voi kuitenkin tarjota paremmat edellytykset rauhalliseen, itseohjautuvaan oppimiseen ja tiedon käsittelyyn.
Minja Suomalainen tarkastelee kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista kielitaitoa ja työympäristöön integroitumista koulutusinterventioiden kehyksessä.
Suomen kielen oppiminen ja työyhteisöihin kiinnittyminen vahvistuvat, kun opiskelu kytketään tiiviisti työelämän arkeen. Kohdennetut koulutusinterventiot lisäävät kielellistä ja ammatillista osaamista sekä varmuutta kielen käytössä. Samalla ne tukevat integroitumista työyhteisöihin, erityisesti vuorovaikutuksen, yhteistyön sekä työnantajien ja oppilaitosten yhteistyön kautta.
NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN
Heli Makkonen pohtii elinikäistä oppimista hyvän ikääntymisen ja kestävän kehityksen valossa.
Ikääntyessään ihminen kohtaa uusia kognitiivisia, fyysisiä ja sosiaalisia haasteita, joita digitalisaatio ja elämänmuutokset voivat vaikeuttaa. Elinikäinen oppiminen voi tuoda turvallisuutta, iloa ja uusia ihmissuhteita, joten se tukee sekä hyvinvointia että kestävää kehitystä.
Johanna Muhonen, Paula Kostia, Minna Hautio ja Nina Luostarinen tarkastelevat mikrokursseja osaamisen päivittämisessä. Pienet digitaaliset opintokokonaisuudet tarjoavat erityisesti yrittäjien tarpeisiin nopeasti omaksuttavaa tietoa ja mahdollisuuksia vertaisoppimiseen. Laadukas toteutus edellyttää kohderyhmän tarkkaa tuntemusta ja huolellista pedagogista suunnittelua.
TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Taina Civil-Hirvosen, joka työskentelee tutkijana Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksikössä ja tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon.
KIRJA-ARVIOISSA tutkaillaan nykyisyyden haamuja sekä koulutussosiologian metodologioita ja tutkimusmenetelmiä.
Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys
Aikuiskasvatus on vertaisarvioitu tiedelehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on luettavissa välittömästi ja maksutta numeron ilmestyttyä. Näin lehti linjaa avoimesta julkaisemisesta.
Kirjoittajaohjeissa avataan julkaisuprosessi ja vertaisarvioinnin käytänteet sekä ohjeistetaan lähteiden käytöstä ja kielenhuollosta.
Tutustu Kansanvalistusseuran tietosuojaselosteeseen. Tilaamalla sivistyksen uutiskirjeen pysyt ajan tasalla Aikuiskasvatuksen kuulumisista.
