Aikuiskasvatus 1/2026 sisältää tuoretta tutkimustietoa kansainvälistyvästä työelämästä, johtajan ammatti-identiteetin kehittymisestä kasvatuksen organisaatioissa sekä oppimisvaikeuksien ja tuen merkityksestä opintojen sujumiseen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.

Liity keskusteluun avoimen tutkimustiedon pohjalta!

PÄÄKIRJOITUKSESSA Anu Järvensivu kutsuu aikuiskasvatustieteilijöitä tutkimaan työn murroksessa syntynyttä mosaiikkityötä ja sen vaikutuksia uraohjaukseen, koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen – sekä vaikuttamaan yhteiskunnassa: ”Juuri nyt voimme vaikuttaa siihen, millaisia työn, talouden, kehittymisen ja kasvun malleja yhteiskuntaamme rakentuu. Vaikuttamisen selkänojaksi tarvitsemme tutkimustietoa. Aikuiskasvatus-lehti on luonteva foorumi julkaista tutkimuksia näistäkin teemoista.”

TIEDEARTIKKELEISSA

Hanna Kosonen ja Salla-Maaria Suurniemi tarkastelevat monikielisen työyhteisön jännitteitä ja ratkaisuja. Korkeakoulujen kielikäytännöt ovat muuttuneet kansainvälistymisen ja digitalisaation myötä. Selkeyttä ja yhteistä ymmärrystä korostetaan, mutta myös monikielisyyttä ja toimijuutta arvostetaan: ”Tuloksemme korostavat, että monikielisissä työyhteisöissä ei tarvitse – eikä pidäkään – pyrkiä poistamaan jännitteitä, vaan niiden kanssa on opittava elämään. Reflektiivinen, kehitysmyönteinen ja joustava asenne kielivalintoihin voi luoda tilaa moniäänisyydelle ja uusille monikielisille käytänteille, mikä vahvistaa yhteisön kykyä tukea kielellistä moninaisuutta ja kaikkien osallistujien toimijuutta.”

Kirsi-Marja Heikkinen, Lauri Heikonen, Elina Fonsén, Arto Kallioniemi ja Raisa Carpelan analysoivat päiväkodin johtajien ja rehtorien ammatti-identiteettejä neljän tyyppikertomuksen avulla: ”Muodostamiemme tyyppikertomusten avulla on mahdollista tehdä näkyväksi johtajuuden uusia vaatimuksia ja muutostarpeita. Näin voidaan kehittää rehtorien ja päiväkodin johtajien perus- ja täydennyskoulutuksia, joilla tuetaan niin yksiköiden toimintakulttuuria kuin pedagogisen toiminnan laatua.”

Hanna Rinne, Johanna Korkeamäki, Johanna Nukari ja Jukka-Pekka Jänkälä tutkivat Amisbarometri 2022 -kyselyvastausten pohjalta oppimisvaikeuksien, tuen ja opintojen sujumisen yhteyksiä ammatillisessa koulutuksessa: ”Jotta jatkuva oppiminen toteutuisi kaikilla työikäisillä, elinikäisiä koulutusmahdollisuuksia on kehitettävä erityisesti niille, joille kouluttautuminen on vaikeaa. Pelkkä koulutukseen pääsy ei vielä takaa mahdollisuuksia kouluttautua, vaan riittävien tuki- ja ohjauspalveluiden saatavuus on olennaista.” Aineistona on

NÄKÖKULMISSA KÄYTÄNTÖÖN

Petter Korkman käsittelee tekoälyn vastuullista käyttöä tietotyössä: ”Tekoäly muuttaa tapojamme hakea, tuottaa ja jäsentää tietoa. Se nopeuttaa ja helpottaa prosesseja, mutta pohjimmiltaan laadukas tietotyö vaatii yhtä paljon ajattelua ja vaivannäköä kuin ennen, ellei enemmänkin. Vain jakamalla käytännön kokemuksia ja ratkaisuja voimme rakentaa kollegiaalista ymmärrystä siitä, mihin ja miten tekoälyä kannattaa käyttää.”

Jelena Santalainen tarkastelee opettajankoulutuksen vientihanketta Liberiaan: ”Suomalainen koulutusvienti ei ole vain pedagogisten mallien siirtämistä vaan myös arvojen ja käsitysten välittämistä. Opiskelijakeskeisyys, kriittinen ajattelu ja opettajan valmentava rooli kumpuavat suomalaisesta matalahierarkkisesta kulttuurista ja luottamukseen perustuvasta järjestelmästä. Tällaiset lähtökohdat eivät ole yksiselitteisesti siirrettävissä ympäristöön, jossa opettajuus rakentuu auktoriteetille.”

TUTKIJA LIIKKEESSÄ esittelee Panu Forsmanin, joka toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa ja innostuu sukupolvien välisestä oppimisesta.

KIRJA-ARVIOISSA tarkastellaan psyykkisen haavoittuvuuden roolia työelämässä sekä sitä, miten rajat ohjaavat elämää työssä ja vapaalla.

Sometunnisteet: #aikuiskasvatus #arkisivistys