Lauseenjäsenet suomen kielen ja kirjallisuuden perusopetuksen oppikirjoissa

Authors

• Jenni Marjokorpi Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23988/ad.111064

Keywords:

suomen kieli ja kirjallisuus, ainedidaktiikka, kielioppi, kielitieto, lauseenjäsenet, äidinkieli ja kirjallisuus

Abstract

Tutkimus tarkastelee aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, miten lauseenjäseniä opetetaan vuosiluokkien 5, 6 ja 8 suomen kielen ja kirjallisuuden oppi- ja tehtäväkirjoissa. Lisäksi kirjojen lauseenjäsentehtäviä luokitellaan teoriajohtoisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa havaitaan alakoulun lauseenjäsenjaksot tiiviiksi ja käsittelytavaltaan tutustuviksi, käsitteiden prototyyppisiä ominaisuuksia korostaviksi ja tunnistamispainotteisiksi. Käsiteltäviksi nousevat predikaatti, subjekti ja objekti. Adverbiaalia ei käsitellä alakoulun kirjoissa lainkaan ja predikatiivi vain yhdessä maininnanomaisesti. Yläkoulussa opetetaan lausekkeen käsite sekä tutustutaan lauseenjäseniin hieman aiempaa laajemmin. Soveltavia tehtäviä on kuitenkin edelleen selvästi tunnistus- ja tuottamistehtäviä vähemmän. Oppikirjojen mukaan jäsentyvä kielioppiopetus on enimmäkseen deskriptiivistä, ja opetussuunnitelman (POPS 2014) funktionaalinen orientaatio ja kielitiedon sitominen tekstitaitoihin näkyvät niissä paikoitellen. Tutkimuksessa pohditaan opetuksen jatkumoa ja sitä, kannattaisiko sisältöjen ja tehtävätyyppien toisteisuutta vähentää tutustumalla kaikkiin lauseenjäsenkäsitteisiin jo alakoulussa sekä painottamalla yläkoulussa soveltavia ja kielenkäyttötaitoihin sidottuja harjoituksia.

 

Clause constituents in comprehensive school Finnish language and literature textbooks

Abstract

The study applies data-based content analysis to examine how clause constituents are presented in nine Finnish language and literature textbook series for schoolyears 5, 6, and 8.  The analysis of the grammar exercises builds on a theoretical framework by Rättyä and Kulju (2018) in which exercise types are classified according to their level of cognitive processes. The results indicate that year 5 and 6 textbooks mainly present the most prototypical features of the clause constituents, focusing on familiarizing the students with the subject, the predicate, and the object (in one book also the predicative), and identifying them in simple clause types. Year 8 textbooks reintroduce the previous concepts, and also teach the adverbial and the concept of phrase. While grammatical description becomes more comprehensive, the exercises still focus on identification and production. Some application and analysis exercises are included. The textbooks teach grammar mainly descriptively, and the functional and contextual orientations of the National Core Curriculum (2014) are present to some extent. The study discusses the continuum of grammar teaching during basic education as well as the possibility of introducing all clause constituents already in years 5 and 6. During years 7 through 9, grammar teaching could focus on cognitively more complex exercises in a functional way that could also benefit the students’ text interpretation and production skills.

Keywords: Finnish language and literature, L1, grammar teaching, clause constituents, syntactic functions