Käsityksiä perusopetuksen ruokakasvatuksen merkityksestä ja haasteista

Kirjoittajat

• Janina Ojalainen
• Saila Paavola
• Santtu Mikkonen
• Aija Laitinen Itä-Suomen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-6793-2465

DOI:

https://doi.org/10.23988/8b9hfa90

Avainsanat:

ravitsemuskasvatus, opetushenkilöstö, kyselytutkimus, ruokapalvelut, koulunkäynninohjaajat

Abstrakti

Ruokakasvatus on yksi perusopetuksen tärkeistä kasvatustehtävistä. Perusopetus on otollinen paikka toteuttaa ruokakasvatusta, koska se tavoittaa yhdenvertaisesti lähes kaikki lapset ja nuoret usean vuoden ajan. Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusopetuksen henkilöstön käsityksiä ruokakasvatuksesta, sen toteuttamisesta ja tekijöitä, joiden koetaan haastavan ja mahdollistavan ruokakasvatuksen toteuttamista koulussa. Tutkimusaineisto koostui ala- ja yläkoulun opettajien, koulunkäynninohjaajien sekä ruokapalveluiden työntekijöiden kyselyvastauksista (n=475), jotka kerättiin KOKOAVA-hankkeessa vuosina 2021 ja 2022. Tilastolliset analyysit toteutettiin monimuuttujaisella varianssianalyysillä. Tutkimuksen perusteella perusopetuksen henkilöstö pitää ruokakasvatusta tärkeänä koko kouluyhteisön tehtävänä. Ruokakasvatuksen toteutusta mahdollistavat esihenkilön ja työyhteisön tuki sekä yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimintatavat. Ruokakasvatuksen toteuttamista tukevia tekijöitä esiintyy perusopetuksessa kuitenkin niukasti, ja toteutusta vaikeuttavat ajan ja resurssien puute. Tarvittavia kehityskohteita ovat ruokakasvatuksen tavoitteiden ja toimintatapojen kirjaaminen lukuvuosisuunnitelmiin, yhteistyön vahvistaminen ruokapalveluiden ja opetushenkilöstön välillä, suunnittelu- ja toteutusajan priorisointi sekä valmiiden toimintaideoiden ja tuntisuunnitelmien hyödyntäminen.