https://journal.fi/ainedidaktiikka/issue/feed Ainedidaktiikka 2019-03-22T09:36:30+02:00 Kalle Juuti kalle.juuti@helsinki.fi Open Journal Systems <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/77421 Opettajankoulutusfoorumin hankkeet tuottavat kiinnostavia ainedidaktisia ilmiöitä 2018-12-28T17:09:33+02:00 Kalle Juuti kalle.juuti@helsinki.fi Seija Kairavuori seija.kairavuori@helsinki.fi Arto Kallioniemi arto.kallioniemi@helsinki.fi 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/74260 Opettajien näkemyksiä historian opetussuunnitelmaperusteista 2019-03-22T09:36:25+02:00 Jukka Rantala jukka.rantala@helsinki.fi Najat Ouakrim-Soivio najat@arviointi.fi <p>Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa historianopetusta suunnataan entistä vahvemmin tiedonalalähtöisyyteen eli historiallisen ajattelun opiskeluun. Lukion opetussuunnitelma puolestaan rakentuu edelleen vahvasti myös sisältöjen opiskelun varaan. Artikkelissa tarkastelemme, miten peruskoulun yläluokkien ja lukion historianopettajat suhtautuvat tuoreisiin opetussuunnitelmalinjauksiin. Aineistomme koostuu keväällä 2017 historian opettajille (N=339) tekemämme kyselyn tuloksista. Sen perusteella peruskoulun yläluokilla työskentelevät opettajat suhtautuvat varsin myönteisesti uuteen opetussuunnitelmaan. Lukio-opettajat puolestaan ovat kriittisempiä oman ohjausdokumenttinsa henkeen. Kumpikin opettajaryhmä toivoi perusteiden ohjaavan selkeämmin arviointia. Artikkelissa nostamme esille opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmissa esitetyistä opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä. Artikkelimme antaa viitteitä siitä, miten uusien opetussuunnitelmien linjaukset toteutuvat opettajien työssä ja mihin opettajat kaipaisivat muutosta, kun lukion opetussuunnitelman uudistaminen ja perusopetuksen arviointikriteerien työstäminen käynnistyvät lukuvuoden 2018–2019 aikana.</p> 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/64203 Kokemuksellinen oppiminen muotoilupedagogiikan menetelmänä 2019-03-22T09:36:30+02:00 Päivi Fernström paivi.fernstrom@helsinki.fi Jaana Kärnä-Behm jaana.karna-behm@helsinki.fi <p>Tarkastelemme tässä artikkelissa kokemuksellisen oppimisen hyödyntämistä osana käsityön aineenopettajaksi opiskelevien muotoilupedagogiikkaa. Tuomme kahden tapauksen avulla näkyviin kokemusten työstämistä ja hyväksikäyttöä erilaisissa käsityön suunnittelu- ja valmistusprosesseissa. Tavoitteina kokemuksellisuutta painottavassa pedagogiikassamme ovat pelkistettynä 1. käyttää kokemusta suunnittelun apuvälineenä sekä 2. ohjata opiskelija tekemään itselleen merkityksellisiä tuotteita ja tiloja sekä 3. vahvistaa omaa ja yhteistä identiteettiä ja opiskelijan pedagogista ajattelua. Tarkastelemme ilmiötä empiiristen aineistojen pohjalta ja kysymme, kuinka opettajaksi opiskelevien omia kokemuksia voitaisiin muuttaa voimavaraksi erilaisissa suunnittelu projekteissa niin yksilön omassa kuin yhteisöllisessä kasvussa? Aineistosta nostamme esimerkkejä, jotka valaisevat tavoitteitamme kokemuksellisen oppimisen hyödyntämiseen.</p> 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/73222 Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet 2019-03-22T09:36:28+02:00 Maarit Aura aura.maarit@gmail.com Anne-Maria Laukkanen anne-maria.laukkanen@uta.fi Juha Ojala juha.ojala@oulu.fi <p class="Standard" style="line-height: 150%;"><a name="__DdeLink__5595_471887156"></a>Laulunopetukseen kuuluu lukuisia käsitteitä, jotka perustuvat laulajien subjektiivisiin kokemuksiin. Terminologia ei ole yhtenäistä ja yksiselitteistä, mikä vaikeuttaa niin pedagogien ja opiskelijoiden välistä kuin myös laulajien ja opettajien keskinäistä kommunikaatiota. Tämän kyselytutkimuksen tarkoitus on kartoittaa laulunopettajien<span style="background: white;"> yleisimmin käyttämiä </span>laulupedagogisia käsitteitä ja mielikuvia, <span style="color: black;">jotta jatkotutkimuksella voitaisiin etsiä niiden akustisia ja fysiologisia vasteita. </span>Kyselytutkimus toteutettiin yliopiston e-lomakkeella, jonka palautti 83 laulunopettajaa. Tutkimustulosten mukaan <span style="background: white;">tärkeimpänä pidetty </span>laulupedagoginen käsite<span style="background: white;"> oli </span>hengitystuki. Muita<span style="background: white;"> tärkeinä pidettyjä </span>käsitteitä<span style="background: white;"> olivat </span>nielutila, äänen kärki tai ydin, resonanssi ja inhalare la voce. Laulunopettajien<span style="background: white;"> eniten käyttämät </span>pedagogiset mielikuvat olivat hämmästys ja sisäinen hymy.</p> 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/76695 Historiakasvatusta totuudenjälkeisenä aikana 2018-12-28T17:09:34+02:00 Jukka Rantala jukka.rantala@helsinki.fi 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/76459 Aidosti akateeminen aineenopettajien koulutus? 2019-01-02T18:15:31+02:00 Mikko Puustinen mikko.puustinen@helsinki.fi 2018-12-26T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement##