Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. fi-FI Ainedidaktiikka 2489-5636 Opettajankoulutusfoorumin hankkeet tuottavat kiinnostavia ainedidaktisia ilmiöitä https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/77421 Kalle Juuti Seija Kairavuori Arto Kallioniemi ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 1 1 Opettajien näkemyksiä historian opetussuunnitelmaperusteista https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/74260 <p>Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa historianopetusta suunnataan entistä vahvemmin tiedonalalähtöisyyteen eli historiallisen ajattelun opiskeluun. Lukion opetussuunnitelma puolestaan rakentuu edelleen vahvasti myös sisältöjen opiskelun varaan. Artikkelissa tarkastelemme, miten peruskoulun yläluokkien ja lukion historianopettajat suhtautuvat tuoreisiin opetussuunnitelmalinjauksiin. Aineistomme koostuu keväällä 2017 historian opettajille (N=339) tekemämme kyselyn tuloksista. Sen perusteella peruskoulun yläluokilla työskentelevät opettajat suhtautuvat varsin myönteisesti uuteen opetussuunnitelmaan. Lukio-opettajat puolestaan ovat kriittisempiä oman ohjausdokumenttinsa henkeen. Kumpikin opettajaryhmä toivoi perusteiden ohjaavan selkeämmin arviointia. Artikkelissa nostamme esille opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmissa esitetyistä opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä. Artikkelimme antaa viitteitä siitä, miten uusien opetussuunnitelmien linjaukset toteutuvat opettajien työssä ja mihin opettajat kaipaisivat muutosta, kun lukion opetussuunnitelman uudistaminen ja perusopetuksen arviointikriteerien työstäminen käynnistyvät lukuvuoden 2018–2019 aikana.</p> Jukka Rantala Najat Ouakrim-Soivio ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 2 20 10.23988/ad.74260 Kokemuksellinen oppiminen muotoilupedagogiikan menetelmänä https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/64203 <p>Tarkastelemme tässä artikkelissa kokemuksellisen oppimisen hyödyntämistä osana käsityön aineenopettajaksi opiskelevien muotoilupedagogiikkaa. Tuomme kahden tapauksen avulla näkyviin kokemusten työstämistä ja hyväksikäyttöä erilaisissa käsityön suunnittelu- ja valmistusprosesseissa. Tavoitteina kokemuksellisuutta painottavassa pedagogiikassamme ovat pelkistettynä 1. käyttää kokemusta suunnittelun apuvälineenä sekä 2. ohjata opiskelija tekemään itselleen merkityksellisiä tuotteita ja tiloja sekä 3. vahvistaa omaa ja yhteistä identiteettiä ja opiskelijan pedagogista ajattelua. Tarkastelemme ilmiötä empiiristen aineistojen pohjalta ja kysymme, kuinka opettajaksi opiskelevien omia kokemuksia voitaisiin muuttaa voimavaraksi erilaisissa suunnittelu projekteissa niin yksilön omassa kuin yhteisöllisessä kasvussa? Aineistosta nostamme esimerkkejä, jotka valaisevat tavoitteitamme kokemuksellisen oppimisen hyödyntämiseen.</p> Päivi Fernström Jaana Kärnä-Behm ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 21 37 10.23988/ad.64203 Laulunopettajien yleisimmin käyttämät laulupedagogiset käsitteet https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/73222 <p class="Standard" style="line-height: 150%;"><a name="__DdeLink__5595_471887156"></a>Laulunopetukseen kuuluu lukuisia käsitteitä, jotka perustuvat laulajien subjektiivisiin kokemuksiin. Terminologia ei ole yhtenäistä ja yksiselitteistä, mikä vaikeuttaa niin pedagogien ja opiskelijoiden välistä kuin myös laulajien ja opettajien keskinäistä kommunikaatiota. Tämän kyselytutkimuksen tarkoitus on kartoittaa laulunopettajien<span style="background: white;"> yleisimmin käyttämiä </span>laulupedagogisia käsitteitä ja mielikuvia, <span style="color: black;">jotta jatkotutkimuksella voitaisiin etsiä niiden akustisia ja fysiologisia vasteita. </span>Kyselytutkimus toteutettiin yliopiston e-lomakkeella, jonka palautti 83 laulunopettajaa. Tutkimustulosten mukaan <span style="background: white;">tärkeimpänä pidetty </span>laulupedagoginen käsite<span style="background: white;"> oli </span>hengitystuki. Muita<span style="background: white;"> tärkeinä pidettyjä </span>käsitteitä<span style="background: white;"> olivat </span>nielutila, äänen kärki tai ydin, resonanssi ja inhalare la voce. Laulunopettajien<span style="background: white;"> eniten käyttämät </span>pedagogiset mielikuvat olivat hämmästys ja sisäinen hymy.</p> Maarit Aura Anne-Maria Laukkanen Juha Ojala ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 38 70 10.23988/ad.73222 Historiakasvatusta totuudenjälkeisenä aikana https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/76695 Jukka Rantala ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 71 73 Aidosti akateeminen aineenopettajien koulutus? https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/76459 Mikko Puustinen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-12-26 2018-12-26 2 2 74 80