Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. fi-FI Ainedidaktiikka 2489-5636 Ainedidaktiikan moninaisuus ja erityisyys https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/95945 Kalle Juuti Seija Kairavuori Arto Kallioniemi Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2020-06-19 2020-06-19 4 2 1 2 10.23988/ad.95945 Ilmastonmuutos lukion opetussuunnitelmissa ja maantieteen oppikirjoissa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/88063 <p>Oppikirjan merkitys suomalaisessa koulussa on perinteisesti ollut – ja yhä edelleen usein on – suuri: se, millaisia sisältöjä ja millaisia painotuksia oppikirjoissa esitetään, vaikuttaa vahvasti opetuksen etenemiseen. Tästä huolimatta oppikirjojen asiasisältöjä on tutkittu verrattain vähän. Ilmastonmuutoksen vakavuus on tunnustettu viime vuosina kansainvälisesti, ja tämä huoli on välittynyt myös koulutuksen ja kasvatuksen kentälle. On pohdittu sitä, mitä ilmastonmuutoksesta tulisi tietää, ja kenen vastuulla ilmastonmuutokseen liittyvien aiheiden opettaminen on. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten ilmastonmuutosta käsitellään kahdessa suomalaisessa lukion pakollisen maantieteen kurssin oppikirjassa (GEOS ja Manner). Tulosten mukaan oppikirjat eroavat selvästi siinä, millaista tietoa ilmastonmuutoksesta ne sisältävät, millaisia havainnollistamisen keinoja niissä käytetään ja millaisen painoarvon ne antavat yksilölle ja yhteiskunnalle ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Oppikirjojen yksi suurimmista puutteista on se, että ne eivät esittele riittävästi helposti toteutettavia ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoja. Tulevissa lukion opetussuunnitelman perusteissa (2019) ilmastonmuutos mainitaan lähes kuusinkertaisesti aiempaan opetussuunnitelmaan (2015) verrattuna. Tämä voi vaikuttaa lukion maantieteen pakollisen kurssin oppikirjojen sisältöihin lähitulevaisuudessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Climate change in upper secondary school curricula and geography textbooks</strong></p> <p>Abstract</p> <p>The role of textbooks has traditionally been – and still very often is – very important in the Finnish education system: the content of textbooks and the emphasis put on them strongly influence the progress of teaching. Nonetheless, relatively little research has been conducted about the content of Finnish textbooks and especially about how climate change is presented in textbooks. In recent years, the seriousness of climate change has been recognized internationally and this concern has also been transmitted to the field of education. Questions such as what is needed to know about climate change and who is responsible for teaching the topics of climate change have already been asked. In this article, we therefore examine how climate change is presented in two Finnish upper secondary school geography textbooks (GEOS and Manner). According to the results, the textbooks clearly differ in the types of information they contain on climate change, the ways that are used to illustrate climate change, and the importance they place on individuals and society in mitigating and adapting to climate change. One of the major shortcomings of the textbooks is that they do not provide enough easy-to-implement ways of mitigating climate change. On the other hand, climate change is mentioned six times more in the forthcoming upper secondary school curriculum (2019) compared to the previous curriculum (2015). This may affect the content of textbooks for the mandatory upper secondary school geography in the near future.</p> <p>Keywords: climate change, upper secondary school geography, curriculum, textbook</p> <p>&nbsp;</p> Sirpa Tani Markus Hilander Julia Leivo Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2020-05-19 2020-05-19 4 2 3 24 10.23988/ad.88063 Lukiolaisten kirjoittajaidentiteetit ja itsen ymmärtämisen prosessi https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/84774 <p><span id="cell-64612-contents" class="gridCellContainer"><span class="label">Pohdin artikkelissani reflektiivistä kirjoittamista lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa: tarkastelen, miten reflektio näkyy lukiolaisten omaa kirjoittamista pohtivissa teksteissä. Liitän reflektion kirjoittajaidentiteetteihin, jotka hahmotan jatkuvina itsen ymmärtämisen prosesseina ja joihin ympäristöllä on suuri vaikutus. Käsitykseni taustalla vaikuttaa narratiivisen identiteetin teoria (Ricœur 1991, 1992), joka hahmottaa itsen ymmärtämisen hermeneuttisena kehänä. Tutkimusaineistoni koostuu 50:stä lukiolaisen omaa kirjoittamista reflektoivasta tekstistä. Kirjoitelma-aineiston lingvistisen analyysin perusteella reflektio näkyy pohdiskelevissa teksteissä etenkin omien valintojen ymmärtämisenä ja lukijan puoleen kurkottamisena. Kirjoittajat jakavat omaa kokemustaan ja toisaalta asettuvat keskustelemaan vaihtoehtoisten näkemysten kanssa.</span></span></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong><span class="gridCellContainer"><span id="cell-64612-contents" class="gridCellContainer"><span class="label">Upper secondary school students’ writer identities and the process of self-understanding – reflective writing in the teaching of mother tongue and literature</span></span></span></strong></p> <p><span class="gridCellContainer"><span id="cell-64612-contents" class="gridCellContainer"><span class="label">Abstract</span></span></span><strong><span class="gridCellContainer"><span class="gridCellContainer"><span class="label"><br></span></span></span></strong></p> <p>In my article I discuss reflective writing in the teaching of mother tongue and literature at the upper secondary school level. I associate reflection with writer identities, which I perceive as processes of self-understanding, influenced by the environment. This view is based on the theory of narrative identity (Ricœur 1991, 1992), which outlines self-understanding as a hermeneutic circle. The research material consists of 50 reflective texts written by upper secondary school students. According to the linguistic analysis of the texts, reflection is manifested as understanding about personal choices and reaching out to the reader. The writers present their own experiences as shared and, on the other hand, discuss alternative views within their texts.</p> <p>Keywords: writing, reflection, upper secondary school, mother tongue education, writer identity</p> <p>&nbsp;</p> Satu Erra Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2020-06-03 2020-06-03 4 2 25 43 10.23988/ad.84774 Pedagogisen Haltijan kuiskaus -materiaalin soveltaminen varhaiskasvatuksessa J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelun luentana https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/79782 <p class="AD-tiivistelm">Artikkeli liittyy kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Tarkastelemme, kuinka sivistyskasvatus heijastuu varhaiskasvatuksen opettajien erilaisissa tavoissa soveltaa erästä suomalaisiin luontouskomuksiin ja myytteihin liittyvää pedagogista materiaalia. Sivistyskasvatuksella viittaamme J. A. Hollon (1895–1967) ajatuksiin kasvatuksesta. Hollon sivistyskasvatusajattelun ytimessä ovat muun muassa luovuus, mielikuvittelu ja ilo, jotka kiteytyvät älyllisen, eettisen, esteettisen ja toiminnallisen kasvatuksen toteuttamisessa. Kulttuuri, sivistys ja taiteet olivat Hollolle tärkeitä kasvatusta ohjaavia seikkoja; myös tarinoiden merkitys ja voima korostuvat Hollon ajattelussa. Nämä näyttäytyvät tutkimuksessamme tärkeinä varhaiskasvatukseen liittyvän kulttuurikasvatuksen ja pedagogisen kehittämisen taustoittajina.</p> <p class="AD-tiivistelm">&nbsp;</p> <p class="AD-tiivistelm"><strong><span id="cell-65248-contents" class="gridCellContainer"><span class="label">The adaptation of pedagogical material Whisper of the Spirit in early childhood education as a reading of J. A. Hollo's educational thinking</span></span></strong></p> <p class="AD-tiivistelm"><span class="gridCellContainer"><span class="label">Abstract<br></span></span></p> <p>This article is related to implementing cultural education in early childhood education. We consider how early childhood education teachers' various ways of adapting a pedagogical material about Finnish nature beliefs and myths are reflecting the idea of Bildung. We are especially focusing on Juho August Hollo's (1895–1967) educational thinking. Hollo emphasized creativity, imagination and joy, together with intellectual, ethical, aesthetic and experiential education. In his educational thinking, culture, education and arts were influential, as well as the meaning and power of stories. In our research, these are important bases of cultural education and pedagogical development in early childhood education.</p> <p>Keywords: Juho August Hollo, culture education, nature beliefs, Bildung, early childhood education</p> <p class="AD-tiivistelm">&nbsp;</p> Sara Sintonen Alexandra Nordström Heidi Sairanen Kristiina Kumpulainen Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2020-06-09 2020-06-09 4 2 44 62 10.23988/ad.79782