Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. fi-FI Ainedidaktiikka 2489-5636 Lukion yleissivistys rakentuu oppiaineissa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/87519 Kalle Juuti Seija Kairavuori Arto Kallioniemi Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-25 2019-11-25 3 2 1 1 10.23988/ad.87519 Monilukutaito lukion historian opetuksessa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/76111 <p>Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2015) on sisällytetty Monilukutaidot ja media -aihekokonaisuus, jossa monilukutaito määritellään taitoina tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Jokaisen opettajan odotetaan opettavan oman tiedonalansa tekstitaitoja, joiden alakohtaisuus pohjaa tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tällä korostetaan eri oppiaineiden sisältötiedon hallinnan lisäksi myös tekstitaitojen kehittymistä kaikissa oppiaineissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena monilukutaito ja erityisesti tiedonalan tekstitaitojen opetus näyttäytyvät lukion historian opetuksessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty suomenkielisten lukioiden historian opettajille suunnatun kyselyn avulla syksyllä 2016, kun nykyiset opetussuunnitelmaperusteet olivat vasta astuneet voimaan. Selvitämme, millaisia tekstejä ja tekstikäytänteitä opettajat sisällyttävät opetukseensa sekä millaisia opettajaryhmiä aineistosta hahmottuu näiden tekijöiden perusteella. Analyysimenetelmänä oli ryhmittelyanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa monilukutaidon ja historian tekstitaitojen asemasta opetuksessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää historian opetuksen kehittämisessä kohti nykyisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaista entistä vahvempaa taitopainotteisuutta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Multiliteracy in general upper secondary school history teaching</strong></p> <p>Abstract</p> <p>National curriculum for general upper secondary schools (National Agency for Education, 2015) includes a cross-curricular theme 'Multiliteracies and media'. Multiliteracies are defined as an ability to interpret and produce different kinds of texts. Thus, each teacher is expected to teach disciplinary literacy, deriving from knowledge production practices of the field, emphasizing procedural teaching in addition to the content orientation. In this study, we examine what kind of role multiliteracies and disciplinary literacy have in upper secondary school history classrooms. The data consists of a questionnaire data collected in fall 2016 when the current curriculum was new. We study which texts and literacy practices history teachers use and what kinds of teacher profiles can be found in the data. The method of analysis was cluster analysis. The aim is to describe the role of disciplinary literacy in history teaching in order to develop history teaching towards procedural teaching required in the curriculum.</p> <p>Keywords: multiliteracy, disciplinary literacy, history</p> Sari Sulkunen Minna-Riitta Luukka Johanna Saario Tommi Veistämö Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-14 2019-11-14 3 2 2 23 10.23988/ad.76111 Mitä opin? Monilukutaitoa ja tutkivaa oppimista monialaisessa oppimiskokonaisuudessa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/81941 <p>Tarkastelemme tässä artikkelissa, mitä oppilaat, opettajat ja opettajaopiskelijat raportoivat oppineensa yhdessä toteuttamassaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa, johon osallistuivat erään yhtenäiskoulun kaikki 5.–8. luokan oppilaat. Oppimiskokonaisuuden aihe oli terve elämä ja sitä opiskeltiin viikon ajan ikäsekoitteisissa ryhmissä tutkivan oppimisen keinoin ja monilukutaitoa harjaannuttaen. Tutkimusaineisto koostuu 250 oppilaan, 25 opettajan ja 23 opettajaopiskelijan laadullisista itsearvioinneista, ja se analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan oppilaat kertoivat oppineensa vuorovaikutustaitoja ja monimuotoisten tekstien tuottamisen ja tulkitsemisen taitoja. Opettajat ja opettajaopiskelijat oppivat tiimityötaitojen ja vuorovaikutustaitojen ohjaamista, joskin niiden ohjaaminen koettiin myös haasteelliseksi. Tulokset implikoivat, että näiden taitojen kehittämistä tukevaa pedagogiikkaa tulisi kehittää niin kouluissa kuin opettajien perustutkinto- ja täydennyskoulutuksessa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>What did I learn? Multiliteracy and inquiry-based learning in an interdisciplinary learning module</strong></p> <p>Abstract</p> <p>This paper reports a study on self-reported learning experiences of 250 students (from 5th to 8th graders), 25 teachers and 23 teacher students when implementing an interdisciplinary learning module promoting inquiry-based learning and multiliteracy skills. The qualitative data were analyzed using data-driven and theory-informed content analysis. The findings indicate that the participants saw benefits to integration including team working, communication and multiliteracy skills. However, also the challenges relating to these skills and learning material were reported by teachers and teacher students. Based on the findings, the pedagogy of interdisciplinary learning should be developed in both pre- and in-service teacher education to enhance the expertise of teachers.</p> <p>Keywords: interdisciplinary learning, inquiry-based learning, multiliteracy</p> Mirja Johanna Tarnanen Vili Kaukonen Emma Kostiainen Teppo Toikka Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-15 2019-11-15 3 2 24 46 10.23988/ad.81941 Katsomuksellinen yleissivistys uskonnon ja elämänkatsomustiedon perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) perusteissa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/78078 <p class="AD-tiivistelm">Tutkimuksessa vastataan kysymykseen siitä, millaista katsomuksellista yleissivistystä eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus tarjoaa sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä niiden välillä on. Tutkimusaineistona on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (vuodelta 2014) viiden eri uskonto-oppiaineen sekä elämänkatsomustiedon sisältöalueet, jotka analysoidaan aineistolähtöisesti. Vastaavaa vertailevaa tutkimusta oppiaineiden sisällöistä ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että opetussuunnitelman perusteiden sisällöistä on tunnistettavissa yhteisesti jaettuja näkökulmia mutta myös selviä eroja. Keskeisin jännitteinen kysymys liittyy siihen, miten katsomusaineisiin sisäänrakennettu olettama lapsen omasta taustatraditiosta ja katsomusten keskinäinen erilaisuus vaikuttavat tavoiteltavaan yleissivistykseen. Kysymys liittyy yksittäisiä oppiainesisältöjä laajempaan kysymykseen siitä, millä perustein ja kenen näkökulmista katsomuksellisen yleissivistyksen kriteerit julkisessa koululaitoksessa tulisi määritellä.</p> <p class="AD-tiivistelm">&nbsp;</p> <p><strong>Comprehensive general knowledge and literacy of religions and worldviews in national core curricula (2014) of religious education and secular ethics education in Finnish basic education<br></strong></p> <p>Abstract</p> <p>In the Finnish context, the teaching and learning of religions and worldviews are carried out mainly in the disciplines of religious education or secular ethics education. However, even though these school subjects are parallel to each other, previous studies have not focused on investigating how and in what ways these two school subjects are both similar and different in their approaches to providing the students with comprehensive general knowledge and literacy about religions and worldviews. For filling this gap in knowledge, this study analyses the curricular content areas of five different religious education curricula and the secular ethics curriculum with thematic content analysis. The findings of this study are relevant for developing the role that religious and secular ethics education has within Finnish basic education.</p> <p>Keywords: secular ethics education, comprehensive general knowledge and literacy of religions and worldviews, worldview education, curriculum, basic education, religious education</p> Pia Koirikivi Saila Poulter Eero Salmenkivi Arto Kallioniemi Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-14 2019-11-14 3 2 47 68 10.23988/ad.78078 What’s the name of the game? https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/79670 <p>Historian opetuksen yhteydessä on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana puhuttu erityisesti opetuksen suuntaamisesta sisältöjen opettamisesta historian taitojen ja demokraattisena kansalaisena toimimisen suuntaan. Tavoitteet edellyttävät myös käytäntöjen muuttumista. Tässä artikkelissa tarkastellaan lukion historian opetusta opetuskokeilun kautta. Kokeilussa hyödynnettiin pelillisyyttä sekä historiallista empatiaa. Kahdeksan tuntia kestäneen pelin aikana opiskelijoiden tehtävänä oli konstruoida tietoa vuonna 1957 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Aineisto kerättiin opetuskokeilun yhteydessä (N = 30 lukiolaista) kyselylomakkeen ja haastattelun avulla. Aineisto analysoitiin James Endacottin ja Sarah Brooksin historiallisen empatian määritelmän avulla. Tulosten mukaan opiskelijat pitäytyivät historian tulkinnassa vahvasti kognitiivisessa prosessissa, vaikka historiallisen empatian perustaan ja näin historian ymmärtämiseen kuuluu Endacottin ja Brooksin mukaan myös affektiivisuus eli kyky ymmärtää historiassa toimineen ihmisen kokemuksia omien, samankaltaisten kokemusten avulla. Tämä ulottuvuus näyttää kuitenkin lähes kokonaan puuttuvan lähestymistapana historian kouluopetuksesta. Sen vahvempi mukaan tuominen osaksi historian opetusta vahvistaisi myös opiskelijoiden tulokulmia historian ymmärtämiseen.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>What’s the name of the game? Historical empathy and gamification in history teaching</strong></p> <p>Abstract</p> <p>Objectives of history teaching has been under changes in curricula of basic education and general upper secondary school during the past two decades in Finland. Alongside with history contents, history skills and active, democratic citizenship are emphasized in the curricula. In addition, new teaching methods have been implemented. In this article we study history teaching in general upper secondary school based on a teaching experiment, in which historical empathy and gamification were used. In an eight-hour game students solved the mystery of Kultaranta shootings in 1957. Data was collected via on-line questionaire and interviews. Data was analysed from the viewpoint of James Endacott and Sarah Brooks' definition for historical empathy. According to the results, students’ interpretations were based on cognitive process, and perspective taking as well as affective connection were in margin.</p> <p>Keywords: gamification, historical empathy, history learning, history teaching, upper secondary school</p> Matti Rautiainen Anna Veijola Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-15 2019-11-15 3 2 69 86 10.23988/ad.79670 Oppiaineyhteistyö opetusharjoittelussa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/85403 Silpa Maria Pöntinen Copyright (c) 2019 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2019-11-14 2019-11-14 3 2 87 91 10.23988/ad.85403