Ainedidaktiikka

Ainedidaktiikan monimuotoisuus näkyy terminologian kirjossa

Terhi Mäntylä, Manne Kallio, Saila Poulter, Sara Routarinne — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Kohti notkeaa ja yhdenvertaista varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta

Susanna Itäkare — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa tutkitaan kriittisen diskurssianalyysin menetelmällä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) ja Ohjeen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa (2018) katsomuskasvatuspuhetta. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia diskursseja kyseisistä asiakirjateksteistä on tuotettavissa, miten niitä tuotetaan ja millaiseen käytännön varhaiskasvatukseen ne ohjaavat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on paitsi varhaiskasvatustiede ja katsomusaineiden didaktiikka, myös uskontotiede ja siinä erityisesti Tairan kehittämä notkean uskonnon teoria.

Päätutkimustulos on, että varhaiskasvatuksen asiakirjaohjaus tuottaa yhä katsomuskasvatusta, joka piiloisesti suosii yhtä uskonnollista traditiota, nimittäin yleensä kristinuskoa ja erityisesti luterilaisuutta. Artikkelissa esitellään useita kehittämisehdotuksia, jotta niin varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen asiakirjaohjaus kuin sen käytännön toteutuskin voivat muuttua inklusiivisemmaksi, yhdenvertaisemmaksi ja moninaisuutta edistävämmäksi.

Abstract

In this article, the method of critical discourse analysis is used to examine discourses on worldview education in the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care (2018) and the “Instructions for Implementation of Worldview Education and Religious Ceremonies in Early Childhood Education and Care” (2018) by the Finnish National Agency for Education. The research questions are: what kind of discourses can be produced within the documents, how the discourses are produced, and what kind of practice in ECEC the discourses direct to. The theoretical context in the study is not only educational sciences and the didactics of religious and worldview education, but also the study of religions and in particular the theory of so called liquid religion developed by Taira.

The main result of the study is that the steering documents in ECEC still produce worldview education that favors one religious tradition, namely Christianity in general and Lutheranism in particular. The article presents several development proposals so that both the steering documents and their practical implementation in ECEC can become more inclusive, more equal and more open to diversity in the future.

Key words: early childhood education and care, worldview education, curriculum, critical discourse analysis

Rehtorien näkemykset osittain integroituneen katsomusaineiden opetukseen siirtymisen taustalla vaikuttavista tekijöistä

Miklas Machreich, Arto Kallioniemi — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan osittain integroidun katsomusaineiden -uskonnon ja elämänkatsomustiedon- opetuksen toteuttamistapoja pääkaupunkiseudulla sekä rehtorien näkökulmia siitä, miksi opetus on toteutettu osittain integroidusti perusastella. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Millä tavalla koulut ovat järjestäneet ja suunnitelleet osittain integroidun katsomusaineiden opetuksen kouluissaan? ja 2) Mitkä olivat rehtorien mukaan suurimmat syyt ja tekijät siihen, miksi kouluissa on siirrytty osittain integroituun katsomusaineiden opetukseen? Tutkimukseen valikoitui kuusi rehtoria pääkaupunkiseudulta, jotka työskentelivät kouluissa, missä katsomusaineiden opetus toteutetaan integroidusti. Rehtoreita haastateltiin teemahaastattelun avulla ja haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Rehtoreiden kuvaamana integroitua katsomusaineiden opetusta toteutetaan kolmella eri tavalla 1 vuosiluokalle, 2-4 vuosiluokalla tai koko perusasteella. Siirtymän taustalla oleviksi tekijöiksi muodostettiin haastattelujen pohjalta neljä kategoriaa. Nämä kategoriat kuvaavat osittain integroituun katsomusopetukseen siirtymisen taustalla olevia tekijöitä. Kategoriat olivat: 1. ideologiset tekijät ja katsomusaineiden luonne oppiaineina, 2. kulttuurisen moninaisuus kasvu, 3. mahdollisuus rakentaa opetus uudella, tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ja 4. opetuksen organisointiin liittyvät tekijät. Yhdessäkään tutkimuksen koulussa siirtymän takana ei ollut vain yksi näistä tekijöistä, vaan eri tekijät toimivat yhdessä siirtymän syynä.

Principals’ Descriptions of Reasons for Transition to Partially Integrated Worldview Education at the Comprehensive Level

This article examines how the teaching of partially integrated worldview education (religious education and secular worldview and ethics) is implemented in comprehensive schools in the Helsinki metropolitan area. The focus is on principals’ approaches concerning the principles of why teaching is actualized in a partially integrated way. The two main research questions are: 1. How and in what ways have schools planned and organized partially integrated worldview education? 2. What are the major reasons and factors why transmission to partially integrated worldview education has taken place in schools? Six principals were selected from schools where worldview education was organized in an integrated way. The principals were interviewed with a focused interview and the interviews were examined using content-based analysis. According to the principals’ descriptions, partially integrated worldview education was organized in three different ways: 1. for classes 1-2; 2. for classes 2-4-a; and 3. for all school classes. Four categories were constructed as factors of transmission: 1. Views of worldview education’s character as a school subject, 2. the increasing of cultural diversity, 3. the possibility of developing education in a new and more suitable way and 4. organizational factors. In all schools, several reasons were found which together were influential as a source of transmission.

Kew words: worldview education, religious education, worldview and ethics education, partially integrated worldview education, Finnish model of worldview education

Alakoululaiset yhteisöllisinä oppijoina– Tapaustutkimus 4. luokkalaisten STEAM-projektin kontekstissa

Essi Vuopala, Sari Harmoinen, Jari Laru, Jussi Näykki — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogiikan vaikutuksista oppimiseen. Tapaustutkimuksessa keskitytään kuvaamaan alakouluikäisten oppilaiden yhteisöllistä työskentelyä sekä siihen liittyviä taitoja ja asenteita seitsemän viikkoa kestäneen STEAM-projektin aikana. Tutkimukseen osallistui 21 neljännen luokan oppilasta. Aineisto koostuu kyselylomakkeista sekä ryhmäpäiväkirjoista, jotka on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä ja kuvailevia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että pienryhmien työskentelyn fokus säilyi hyvin STEAM-projektin aikana, ja pääsääntöisesti ryhmät olivat tyytyväisiä työskentelyynsä. Haasteeksi mainittiin ryhmän jäsenten epätasainen osallistuminen ryhmän työskentelyyn. Tulokset osoittavat, että oppilaat arvioivat yhteisöllisen oppimisen taitonsa hieman heikommiksi projektin lopuksi kuin aluksi. Asenteiden osalta hienoista muutosta tapahtui sekä positiivisempaan että negatiivisempaan suuntaan. Tulokset osoittavat myös, että ryhmänsä työskentelyä positiivisimmin ja negatiivisimmin arvioineet ryhmät erosivat toisistaan niin työskentelyntapojen kuin arvioitujen yhteisöllisen oppimisen taitojen ja asenteiden suhteen. Tuloksista hyötyvät opettajat, jotka haluavat hyödyntää STEAM-pedagogiikkaa tulevaisuuden oppimisen taitojen tukemisessa.

Primary school students as collaborative learners – A case study in the contexts of STEAM-project among 4^th graders

The aim of this study is to deepen our understanding of the impact of STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogy on learning. The case study focuses on describing primary school students’ collaborative learning as well as related skills and attitudes during the STEAM project. Participants were 21 fourth-graders. The STEAM -project lasted seven weeks. The data consists of questionnaires and group diaries. Qualitative content analysis and descriptive statistical methods have been applied in the analysis. The results show that the focus of the small group work was well maintained during the STEAM project, and the groups were generally satisfied with their work. Group members’ unequal participation was mentioned as a main challenge. The results also show that students evaluate their collaborative learning skills as slightly weaker at the end of the project than at the beginning. In terms of attitudes, there was a slight change for both a more positive and a negative direction. The results also show that the groups that rated their group work the most positively and negatively differed in terms of both work habits and assessed collaborative learning skills and attitudes. The results will benefit teachers who want to apply STEAM -pedagogy to enhance future learning skills of their students.

Keywords: Collaborative learning, STEAM, problem solving, learning skills

6.- ja 7. -luokkalaisten informaatiokäyttäytyminen harrastuneisuudessa

Tuomo Koho — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Tutkimus selvittää suomalaisten lasten ja nuorten harrastuneisuudessa ilmenevää informaatiokäyttäytymistä keskittyen sosiaaliseen mediaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret integroivat teknologiaa vapaa-aikaansa, myös harrastuksiinsa, yhä kasvavissa määrin. Tämä tutkimus osoittaa kuudesluokkalaisten ja seitsemäsluokkalaisten eroja harrastus- ja teknologiakäyttäytymisessä, tutkii teknologian integrointia eri harrastuksiin sekä eri harrastemuotojen välisiä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että erityisesti luovat harrastukset (esimerkiksi kuvataide, kuvaaminen, kirjoittaminen ja musiikki) ovat yhteydessä toisiinsa ja että tietokonepelaaminen rajoittaa muuta harrastelua. Lisäksi 12- ja 13-vuotiaiden sosiaalisen median käyttö on vielä melko vähäistä, mutta vaikuttaa kasvavan iän myötä. Sosiaalisen median sovellukset kuitenkin korreloivat useiden harrasteiden kanssa.

Information behaviour in leisure time activities among 6th and 7th graders

Abstract

This pilot study explores the information behaviour, more specifically the use of social media, occurring in the leisure time activities of Finnish children and adolescents. It highlights leisure time activities as well as information behaviour in leisure time activities. Earlier studies have shown that young people integrate technology into their leisure time elements, including hobbies, with an increasing rate. This study illuminates differences between 6th and 7th graders in both their leisure time activities as well as in their information behaviour related to these activities, demonstrates the integration of information technology to leisure time activities and portrays correlations between leisure time activities. The results illustrate, for example, that there is a correlation between creative activities (such as arts, photography, writing and music), and that computer gaming hinders participation in other leisure time activities. In addition, twelve- and thirteen-year-olds do not seem to use social media markedly although the usage is increasing with older participants. Social media applications do, however, correlate with various leisure time activities.

Keywords: Leisure time, information technology, hobbies

"Nehän puhuu mulle venäjää!" Tapaustutkimus venäjänkielisen CLIL-alkuopetusluokan vuorovaikutuksesta

Maarit Kaunisto — to, 08 kesä 2023 00:00:00 +0300

Maarit Kauniston kasvatustieteen väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 10.12.2022. Vastaväittäjänä toimi FT Leila Kääntä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Raili Hilden (Helsingin yliopisto)