Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> fi-FI Terhi.k.mantyla@jyu.fi (Päätoimittajat) Jussi.ikkala@helsinki.fi (Jussi Ikkala) ke, 23 joulu 2020 13:49:36 +0200 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Ympäristö- ja kestävyyskasvatus osana ainedidaktiikkaa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/100118 Sirpa Tani, Essi Aarnio-Linnanvuori Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/100118 ma, 14 joulu 2020 22:58:29 +0200 Alakoulun oppilaiden kokemuksia ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen toteutuksesta: havaintoja oppimisesta ja tunteista https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/91575 <p>Ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen tavoitteena on oppia tietoja ja taitoja, joiden avulla opitaan vähentämään ilmastopäästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaatii onnistuessaan myös tunteiden huomioon ottamista. Ilmastokasvatuksessa toivon ylläpitäminen on mahdollista merkityksiä luovien toimintastrategioiden avulla. Oleellista on, että oppija pohtii tekojensa merkityksellisyyttä, minkä avulla voidaan välttää toiveajattelua. Alakoulussa ilmastokasvatus perustuu tutkivaan oppimiseen ja dialogiseen, oppijan arkikäsityksen huomioon ottavaan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksellinen opetus sitouttaa oppijat opetukseen. Artikkelissa pohditaan ilmastokasvatuksen toteutumista alakoulun oppilaiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella kahdeksasta alakoulun luokasta, viidestä eri koulusta. Tutkimusaineisto koostuu 152 oppilaan vastauksista. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja teemoitettiin fenomenografisesti eri käsitekategorioihin. Käsitekategoriat muodostuivat neljästä teemasta: 1) Uuden oppimisesta, 2) kiinnostuksen lisääntymisestä, 3) ilmaston-muutokseen liittyvästä toivosta ja 4) ilmastonmuutokseen liittyvästä surusta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Primary school pupils' experiences on the implementation of intentional climate change education: observations on learning and emotions<br></strong></p> <p>Abstract</p> <p>The goal of intentional climate change education is to learn the knowledge and skills to reduce climate emissions and adapt to climate change in the best possible way. Mitigating and adapting to climate change also requires taking emotions into account. In climate change education hope is possible to maintain through meaningful coping strategies. It is essential that the learner reflects on the significance of his or her actions and thus avoids unnecessary wishful thinking. In primary school, climate education is based on inquiry-based learning and dialogical interaction that considers the learner's everyday thinking. Interactive learning process helps to engage learners.</p> <p>This article considers the implementation of climate education from the perspective of primary school pupils. The research material was collected with an open questionnaire from eight primary school classes from five different schools. The research material consists of 152 pupils’ answers. The responses were analysed by qualitative content analysis and were phenomenographically themed into different concept categories. The concept categories consisted of four themes: 1) learning from the new, 2) increasing interest, 3) hope related to climate change, and 4) grief related to climate change.</p> <p>Keywords: intentional climate change education, hope, primary school<strong><br></strong></p> Ilkka Ratinen, Reetta Pahtaja Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/91575 su, 13 joulu 2020 23:12:03 +0200 Social hållbarhet och scientific literacy i flerspråkiga naturvetenskapsklassrum https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/97377 <p><strong>Sosiaalinen kestävyys ja scientific literacy monikielisissä luonnontieteiden opetustilanteissa</strong></p> <p>Tämä artikkeli keskittyy sosiaaliseen kestävyyteen opetuskäytäntönä, ei opetussisältönä. Tarkemmin sanottuna artikkeli käsittelee sitä, kuinka luonnontieteellinen opetus voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tutkimuskysymyksenä on, kuinka luonnontieteiden opettajat voivat tarjota oppilaille yhdenvertaisempia edellytyksiä <em>scientific literacyn</em> kehittämiseen. Vastauksen selvittämisen tukena käytettiin havaintoja opetustilanteista Suomessa ja Ruotsissa. Tuloksissa korostui erityisesti neljä kategoriaa, jotka ovat sosiaalisen kestävyyden kannalta merkityksellisiä opetuksessa: kielenkäyttö, havainnollistaminen, ajankäyttö ja oppilaiden kannustaminen oma-aloitteisuuteen. Yhdenvertaiseen oppimiseen luonnontieteissä tarvitaan didaktiikkaa, jossa tavoitteellinen kielenkäyttö nivoutuu konkreettisiin opetustilanteisiin ilman aikapainetta. Tämänkaltaisessa opetuksessa myös oppilaiden aloitteellisuus on prioriteettina.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Social hållbarhet och scientific literacy i flerspråkiga naturvetenskapsklassrum</strong></p> <p>Abstrakt</p> <p>Den här artikeln fokuserar på social hållbarhet som undervisningspraxis, inte som undervisningsinnehåll, närmare bestämt hur den naturvetenskapliga undervisningen kan förverkligas på ett socialt hållbart sätt. Forskningsfrågan är hur lärare som undervisar i naturvetenskaper kan erbjuda elever mer likvärdiga förutsättningar att utveckla scientific literacy. Vi sökte svaret med stöd av klassrumsobservationer i Finland och Sverige. I resultatet utkristalliserade sig särskilt fyra kategorier med relevans för social hållbarhet i undervisningen: språkanvändning, konkretisering, tidsanvändning och uppmuntran till elevinitiativ. Ett likvärdigt lärande i naturvetenskaper kräver en didaktik där målmedvetet språkbruk sammanflätas med konkreta lärandesituationer utan tidspress. Det är även ett lärande där elevinitiativ tillvaratas.</p> <p>Nyckelord: Social hållbarhet, hållbarhetspedagogik, ämnesspråk, scientific literacy, <br>naturvetenskapernas didaktik</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Social sustainability and scientific literacy in multilingual science classrooms</strong></p> <p>Abstract</p> <p>The focus of this article is social sustainability as a teaching practice, not as teaching content. Specifically, the concern is how to realize science teaching in a socially sustainable way. The research question is how science teachers could offer students equal opportunities to develop scientific literacy. We have searched for answers through classroom observations in Finland and Sweden. The analysis revealed four categories with relevance to social sustainability teaching practice: language use, tangibility, time use, and encouragement of student initiatives. Equal science learning requires teaching methods that include purposeful use of language in practical learning situations without time pressure. It is also the teaching that supports student initiatives.</p> <p>Keywords: social sustainability, sustainability education, subject language, scientific literacy, science education</p> Sari Vuorenpää, Lili-Ann Wolff, Pia Sjöblom Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/97377 ti, 22 joulu 2020 12:49:30 +0200 Luonnontiedekasvatuksen muuttuvat tavoitteet: luonnontieteellisestä lukutaidosta kestävyyskasvatukseen, toimijuuteen ja tulevaisuusajatteluun https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/91998 <p>Globaalit ympäristö- ja kestävyyskriisit muuttavat luonnontiedekasvatuksen tavoitteita, didaktiikkaa ja tutkimusta. Luonnontieteellisen lukutaidon (engl. scientific literacy) merkitys kytketään yhä useammin transformatiiviseen kestävyyskasvatukseen. Siinä ei riitä, että koulussa opitaan luonnontieteen sisältötietoa tai sen käyttämistä arjessa, vaan luonnontiedekasvatuksen pitää lisäksi tukea vastuullista toimijuutta ja arvopohjaista muutosta sekä yksilöissä että yhteiskunnassa. Artikkelissa argumentoidaan, että tulevaisuudentutkimuksen ajattelutapoja hyödyntämällä on mahdollista tukea vaihtoehtojen ja vaikutusmahdollisuuksien näkemistä ja niihin tarttumista. Luonnontieteiden opetus tarjoaa hyvän alustan skenaarioajattelulle, tulevaisuuden epävarmuuden kohtaamiselle ja uudistavan toimijuusorientaation rakentamiselle. Ehdotuksia konkretisoidaan esittelemällä I SEE -projektissa kehitettyä tulevaisuusorientoitunutta luonnontiedeopetusta. Lopuksi pohditaan ehdotusten ajankohtaista merkitystä kestävyysongelmien ja COVID19-pandemiankin aikoina.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Changing Goals of Science Education: From Scientific Literacy to Education for Sustainable Development, Agency, and Futures thinking</strong></p> <p>Abstract</p> <p>Global sustainability crises are changing the aims, pedagogies and research in science education. The field is increasingly oriented towards transformative education for sustainable development. School science should now support responsible agency and value-based transformation. This article argues that the thinking in the field of Futures Studies can help students to see alternative futures and take action. Science education provides excellent opportunities for scenario building activities, addressing the uncertainty, and shaping transformative agentic orientations. Future-oriented activities developed in the I SEE project are presented as an example. The suggestions are discussed with relation to the topical sustainability crises and the COVID19 pandemic.</p> <p>Keywords: science education, education for sustainable development, futures thinking, agency</p> Antti Laherto Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/91998 to, 17 joulu 2020 00:00:00 +0200 Ajattelun taidon tasot maantieteen ylioppilaskokeessa taloudellisen kestävän kehityksen koekysymyksissä ja vastauksissa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/92201 <p>Tutkimme artikkelissamme sitä, miten ajattelun taidon tasot ilmenevät maantieteen ylioppilaskokeen taloudellista kestävää kehitystä käsittelevissä kysymyksissä sekä esseevastauksissa. Kestävään kehitykseen liittyvät ylioppilaskoekysymykset ovat usein vaativia, koska ne ovat tietoa laajasti soveltavia ja niissä yhdistetään useiden maantieteen kurssien ja muiden oppi-aineiden sisältöjä. Luokittelimme kahden ylioppilaskoekysymyksen tehtävänannot ja niissä vaadittavat ajattelun taidon tasot Bloomin taksonomian mukaan ja vastaukset SOLO-taksonomian mukaan. Tehtävänannot edellyttivät pääasiassa ymmärtämistä, soveltamista, analysointia ja arvioimista. Keskimäärin vastausten ajattelun taidon tasot jäivät tehtävänantojen vaatimuksista noin puoliväliin. Harvat parhaista ylsivät vaaditulle tasolle vastauksissaan. Sisällönanalyysin perusteella opiskelijat hallitsivat hyvin reiluun kauppaan ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä sisältöjä, mutta osasivat heikosti taloudellisen kestävän kehityksen perimmäisen ajatuksen. Vastauksista puuttui myös pohdintaa tulojen epätasaisesta jakautumisesta lähde- ja kohdemaan välillä. Tulosten perusteella suosittelemme lukion maantieteen opettajia keskittymään entistä enemmän sen varmistamiseen, että opiskelijat ymmärtävät teemojen syvemmän luonteen ja problematiikan. Vastaustekniikkaa, esseevastausten jäsentelyä ja syy-seuraussuhteiden perustelemista tulisi harjoitella entistä enemmän.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong><span id="cell-76002-contents" class="gridCellContainer"><span class="label before_actions">Geography matriculation examination and levels of thinking skills in questions and answers on economic sustainability</span></span><br></strong></p> <p>Abstract</p> <p>In this study, we have researched how the complexity in students’ understanding can be seen in the Finnish matriculation examination at the end of upper secondary school. We concentrated on exam questions related to economic sustainable development because it is the common subject in several disciplines taught in the Finnish upper secondary school. In addition, economic sustainable development as a study content demands complex understanding. We analyzed two matriculation examination questions according to Bloom’s taxonomy. Similarly, we analyzed the essay answers according to the SOLO taxonomy. Those questions required comprehension, application, analysis, and evaluation. On average, students’ essay answers reached the middle level. Only rarely students reached the highest levels of complexity in understanding. According to the content analysis, students knew well the contents of the fair trade and the unsustainable use of natural resources. However, they did not manage so well the core idea of the economic sustainable development. Moreover, students did not know so well the unequal distribution of incomes between the source and destination countries. We suggest that teachers in the upper secondary school should secure that students have adopted the core of the economic sustainable development. Teachers should also emphasize answering techniques, structuring essay answers, and reasoning causal relationships. These will enhance the complexity in understanding seen in the students’ essay answers.</p> <p>Keywords<em>:</em> Bloom’s taxonomy, upper secondary school, student assessment, SOLO taxonomy, economic sustainable development, matriculation examination</p> Julia Leivo, Olli Ruth, Petteri Muukkonen Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/92201 to, 17 joulu 2020 04:07:11 +0200 Biologian ja maantieteen opetuksessa käytettävät ilmastonmuutoksen opetusmenetelmät https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/98284 <p>Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin biologian ja maantieteen opetuksessa käytettyjä ilmastonmuutosta koskevia opetusmenetelmiä ja niiden tukemista tiedon ja ajattelun tasoista. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Mitä ilmastonmuutoksen oppimista edistäviä opetusmenetelmiä biologiassa ja maantieteessä käytetään? 2) Millaisia oppilaiden tiedon ja ajattelun tasoja ilmastonmuutoksen opetuksessa käytetyt opetusmenetelmät tukevat? Tutkimukseen valikoitui 14 kansainvälistä tieteellistä artikkelia (N=159). Valinnan kriteereinä olivat: oppisisältö, julkaisuvuodet 2000–2019 sekä kohderyhminä peruskoululaiset ja lukiolaiset. Lisäksi artikkelissa tuli olla ainakin yksi opetusmenetelmä. Opetusmenetelmät tutkittiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opetusmenetelmien tukemia tiedon ja ajattelun tasoja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Sekä biologiassa että maantieteessä yleisimpiä opetusmenetelmiä olivat tutkiva oppiminen, ongelmanratkaisu, ryhmätyöt ja opettajakeskeiset opetusmenetelmät. Maantieteessä käytettiin biologiaa monipuolisemmin erilaisia ilmastonmuutoksen opiskelua edistäviä opetusmenetelmiä. Opetusmenetelmät tukivat korkeampia tiedon ja ajattelun tasoja harvemmin kuin alempia. Osa käytetyistä opetusmenetelmistä mahdollistaa omien kokemusten jakamisen ja päättelyn ryhmässä, mikä tukee opiskelijoiden oman ajattelun ymmärtämistä ja kriittistä ajattelua.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Teaching methods used in biology and geography concerning climate change education</strong></p> <p>Abstract</p> <p>The aim of this study was to investigate the teaching methods used in biology and geography concerning climate change education (CCE) and about their level of knowledge and thinking skills. The research questions were: (1) What kind of teaching methods were used in biology and geography to enhance CCE and (2) How do teaching methods support the levels of knowledge and thinking skills of students. This qualitative study focused on articles of biology and geography teaching and CC. Articles for the analyses were sourced from scientific databases using search terms e.g. CC, and teaching methods. All searches were based on the following criteria: international peer reviewed articles published 2000–2019; articles concerning teaching methods regarding CC; and the target group being 12-18-year-old students. 14 articles (N=159) filled the criteria. Teaching methods were analyzed by material-based content analysis and the levels of knowledge and thinking supported by the teaching methods by theory-guided content analysis. The levels of knowledge and thinking supported by these teaching methods were analyzed using theory-guided content analysis. Results show that both in biology and geography, enquiry-based learning, problem-based learning, group work and teacher-centred methods were used most often. In geography, the methods supporting CCE varied more than in biology teaching. The higher levels of the knowledge and thinking skills were supported more seldom than the lower ones. The results of this study are meant to be implicated in supporting teaching of the CC. Some of the teaching methods used allow for the sharing of individual’s own experiences and reasoning in the group, which in turn support students’ understanding of their own thinking and critical thinking and which are the key features in discussing problems such as climate change.</p> <p>Keywords: climate change, level of knowledge, level of thinking skills, teaching method</p> Eija Yli-Panula, Eila Jeronen, Salla Koskinen, Sofia Vesterkvist Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/98284 ti, 22 joulu 2020 13:32:53 +0200 Miten roskan lukeminen laajentaa kirjallisuuden opetuksen mahdollisuuksia? https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/97366 <p>Vaikka kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeinen osa nykyisiä opetussuunnitelmauudistuksia, hakevat ympäristöpedagogiset käytännöt yhä monessa oppiaineessa muotoaan. Tarkastelen peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisällä tapahtuvan kirjallisuuden opetuksen ympäristöpedagogisia mahdollisuuksia. Tuon 2000-luvun filosofisen ja ihmistieteellisen tutkimuksen materiaalisen käänteen vuoropuheluun monilukutaidon pedagogiikan kanssa. Aineistonani luen Rachel Hope Allisonin "mykkää” sarjakuvaromaania <em>I’m not a plastic bag</em>, joka kuvaa ihmisperäisen jätteen päätymistä Tyyneen valtamereen. Alkaa ekologisten muutosten ketju, jossa pelkästään ihmisen toiminta ei ole maailmaa muuttavaa; myös ei-inhimillinen toimii ja tuottaa toimijuutta. Tavoitteenani on tuoda kirjallisuuden opetuksen käyttöön tietoa siitä, miten ei-inhimillistä, materiaalista ja vaikeasti kielen tasolla tulkittavaa toimijuutta on mahdollista lukea. Tuloksia on mahdollista hyödyntää ympäristöpedagogisen kirjallisuuden opetuksen kehittämisessä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><span id="cell-76766-contents" class="gridCellContainer"><span class="label"><strong>How reading waste expands the possibilities of literature teaching? “Non-interpretable” matter and its reading in the development of environmental pedagogy literature teaching</strong></span></span></p> <p><span class="gridCellContainer">Abstract</span></p> <p>Although education for sustainable development is a key part of current curriculum reforms, many subjects do not yet have enough environmental pedagogy practices. I study how environmental pedagogy can be put into practice in compulsory basic education and general upper secondary school literature teaching within the subject of Finnish language and literature. I want to bring the material turn within 21st century philosophical and humanistic research into a dialogue with multiliteracy/multiliteracies pedagogy. I read Rachel Hope Allison’s “mute” graphic novel <em>I’m not a plastic bag</em>, which represents human waste ending up in the Pacific Ocean. A chain of ecological changes begins, in which human activity alone is not changing the world; also non-human acts and produces agency. My aim is to bring forth an understanding of how non-human, material and linguistically difficult-to-interpret agency can be read within literature teaching. The results can be used in developing environmental pedagogy literature teaching.</p> <p>Keywords: Material turn, multiliteracy/multiliteracies, environmental pedagogy literature teaching</p> Päivi Koponen Copyright (c) 2020 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/97366 ke, 23 joulu 2020 13:10:39 +0200