Ainedidaktiikka

Perheissä esiintyvät lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamana

Kati Huldén, Juli-Anna Aerila, Marko Lähteenmäki, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann — ti, 15 loka 2024 00:00:00 +0300

Artikkelissa tarkastellaan perheiden lukukulttuureja ja niihin vaikuttavia tekijöitä vanhempien kuvaamana. Lukukulttuuri on yhdistelmä kodin lukutavoista ja perheenjäsenten lukutaidosta, ja se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi lapsen lukutaito ja kiinnostus lukemista kohtaan myöhemmin muotoutuvat. Artikkelin tutkimusaineisto kerättiin varsinaissuomalaisen kunnan perusopetusikäisten lasten vanhemmilta (N=209) vuonna 2022 tarkoituksena selvittää vanhempien ajatuksia vapaa-ajan lukemisen merkityksestä lapsilleen sekä perheiden lukukulttuuriin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Vanhempien mukaan perheiden lukeminen merkitsi lapselle rentoutumista, nautintoa ja yhdessäoloa. Lisäksi vapaa-ajan lukemisen uskottiin tukevan opiskeluissa menestymistä. Lapsen vapaa-ajan lukemista kotona edistivät muun muassa säännöllinen lukeminen, vanhempien esimerkki sekä kirjastokäynnit. Lukemista estivät älylaitteiden käyttö, kiire ja lukutaidon haasteet. Lisäksi näytti siltä, että mitä vanhempia lapset olivat, sitä haastavampaa lukemisen edistäminen kotona oli. Vanhempien kuvaamien lukemista edistävien ja estävien tekijöiden pohjalta muodostettiin neljä perheiden lukukulttuuria: puuttuva, haavoittuva, koulun edistämä ja perheen edistämä lukukulttuuri. Huomattavaa on, että suurin osa perheistä toivoo, että koulu osallistuisi perheiden lukukulttuurin rakentamiseen aktiivisemmin.

In the study parents´ views about their children´s leisure reading and what kinds of children´s reading cultures there are in families are investigated. Children´s reading culture is a combination of their reading habits and an environment that supports reading at home, and it has an influence on child's reading skills and interest in reading. The research material was collected from parents of primary school (N=209) in a Finnish municipality in 2022 with the aim of finding out parents' thoughts about the importance of leisure reading for their children and the factors affecting the children´s reading culture. The data was collected using an electronic questionnaire and was analyzed with qualitative content analysis. According to the parents, children´s leisure reading meant relaxation, enjoyment and time together. In addition, families believed that leisure reading supports success in studies. The child's leisure reading at home was promoted by, among other things, regular reading, the parents' own example, and visits to the library. Reading was hindered by the use of smart devices, busyness and reading difficulties. It seemed that the older the children were, the more challenging it was to promote reading at home. Based on the factors that promote and prevent leisure reading, four children´s reading cultures were found: missing, vulnerable, school-promoted and family-promoted. It is remarkable that the most of these families wish that the school would participate more actively in supporting the children´s reading culture.

Mitä aika on? Podcastit lukiolaisten kriittisen ajattelun kuvaajina

Anna Veijola, Tuukka Tomperi — ti, 15 loka 2024 00:00:00 +0300

Kriittisen ajattelun oppiminen ja oman ajattelun metakognitiivinen itsearviointi ovat olleet jo vuosikymmenten ajan koulukasvatuksessa arvostettuja päämääriä. Tutkimuksessamme tarkastelemme neljää lukiolaisten tekemää podcastia niissä ilmaistujen ajattelutaitojen kannalta. Lukion filosofian opintokokonaisuuden (FI1) oppitunnilla tallennettujen podcastien teemana oli ”Mitä aika on?”. Analysoimme podcastit sekä niiden narratiivisen ja retorisen muodon osalta että ajattelutaitojen ja itsereflektion ilmentäjinä. Analyyttisena viitekehyksenä ajattelutaitojen tarkastelussa käytimme Roger Sutcliffen ym. (2021) kehittämää metakognitiivista Ajattelun perusaskeleet -mallia, jota lukiolaisille oli esitelty filosofian oppitunneilla. Lukiolaisten podcastit sisälsivät paljon kysymyksiä ja pohdintaa, mutta varsin vähän johtopäätöksiä. Keskustelu oli myös hyvin konsensushakuista, joten yksimielisyyden tavoittelu ja toisten näkemysten myötäily oli keskustelijoille luontevampaa kuin debatointi. Podcasteissa ilmaistaan ajattelutaitoja monipuolisesti. Reflektio kohdistuu erityisesti tehtävän toteuttamiseen ja sen edistymiseen. Sen sijaan varsinaiseen kriittiseen ajatteluun olennaisesti kuuluva pyrkimys omien käsitysten reflektiivisestä ja itsekriittisestä kyseenalaistamisesta tai uudelleenarvioinnista ilmenee podcasteissa hyvin harvakseltaan. Filosofianopetuksen ja ainedidaktiikan kannalta tulokset korostavat sitä, että on syytä kiinnittää huomio ajattelutaitojen monitasoisuuteen: kaikki ajattelutaidot eivät ole metakognitiivisia taitoja eivätkä kriittistä ajattelua, eikä kaikki kriittinen ajattelu ole kriittistä itsereflektiota.

What is time? Critical thinking in podcasts created by upper secondary school students

Learning critical thinking and metacognitive self-evaluation of one’s own thinking have been valued goals in school education for decades. In our study, we examine four podcasts made by general upper secondary school students in terms of the expressed thinking skills. The podcasts were recorded during a philosophy course (FI1) with the theme “What is time?”. We understand “critical thinking” according to the Dewey-Lipman pragmatist theory as the reflective evaluation of the origins, foundations and consequences of one’s own thinking. We examine how the metacognitive thinking moves model, developed by Roger Sutcliffe and his colleagues, and critical thinking appear in podcasts made by students. Podcasts demonstrated a wide range of thinking skills, including a lot of questioning and speculation, but relatively few conclusions. The discussions also tended towards consensus-seeking, with participants more comfortable seeking agreement and echoing others’ viewpoints than engaging in debate. Reflection primarily focused on task execution and progress. In contrast, the attempt to reflectively and self-critically question or re-evaluate one’s own beliefs, which is an essential part of critical thinking proper, was rarely evident in the podcasts. For philosophy teaching and subject didactics, the results underline the need to pay attention to the multifaceted nature of thinking skills: not all thinking skills are metacognitive skills or critical thinking, and not all critical thinking is critical philosophical self-reflection.

Tiedon harharetkiä? Opettajat tiedonalatiedon rekontekstualisoijina

Mikko Puustinen, Amna Khawaja, Jenni Marjokorpi, Janne Säntti — ti, 15 loka 2024 00:00:00 +0300

Tässä artikkelissa esitämme suomenkieliselle lukijakunnalle brittiläisen koulutussosiologin Basil Bernsteinin ajatteluun perustuvan tavan hahmottaa koulun oppiaineiden tietoon liittyviä kysymyksiä. Artikkelin polttopisteessä on Bernsteinin pedagogic device, josta käytämme suomennosta pedagoginen muunnin. Muuntimen avulla kuvaamme prosesseja, joissa tiedonalojen tieto siirtyy eli rekontekstualisoituu opetustilanteisiin. Kehitämme Bernsteinin ajattelua opettajien roolin osalta yhdistämällä pedagogisen muuntimen pohjoiseurooppalaiseen didaktiseen perinteeseen. Tarkastelemme millaista tietoa mielekäs rekontekstualisointi edellyttää opettajilta ja pohdimme eri opettajaryhmien välisiä eroja. Lopuksi pohdimme tiedon ja ainedidaktiikan merkitystä koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa.

Is knowledge getting lost? Teachers as recontextualisers of subject knowledge

In this article, we present to the Finnish-speaking audience the idea of Basil Bernstein’s pedagogical device. We use the device to analyse questions related to the knowledge of school subjects. By using the pedagogical device, we describe processes through which the knowledge produced by academic disciplines is transferred, i.e. recontextualized to educational contexts. We develop Bernstein's thinking regarding the role of teachers by connecting it to the Northern European didactic tradition. We outline what kind of knowledge recontextualization requires from teachers in order to be meaningful and consider the differences between different teacher groups. Finally, we consider the importance of knowledge and subjects didactics in education and teacher training.

Ainedidaktisesta tutkimuksesta voimaa oppijoiden perustaitojen vahvistamisen työlle

Pilvi Heinonen, Manne Kallio, Terhi Mäntylä, Saila Poulter — ti, 15 loka 2024 00:00:00 +0300

Suomalaiset opettajat koulun katsomusopetuksen ja -kasvatuksen keskellä

Tuuli Lipiäinen — ti, 15 loka 2024 00:00:00 +0300