Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> fi-FI Terhi.k.mantyla@jyu.fi (Päätoimittajat) Jussi.ikkala@helsinki.fi (Jussi Ikkala) ke, 17 marras 2021 21:28:22 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Historianopetuksen peruskäsitteiden äärellä https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/111463 Jukka Rantala Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/111463 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Lectio praecursoria: Mångvetenskaplig undervisning i klassläraruppdraget: Mellan autonomi och normativitet https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/111989 <p>Inget särskilt abstrakt eftersom manuset är en lectio.</p> Nina Mård Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/111989 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Lukion historian opettajien käsityksiä esseen arviointiin vaikuttavista piirteistä https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/98334 <p>Artikkelissa tarkastellaan lukion historian opettajien käsityksiä aineistopohjaisen esseen arvioinnista ja siihen vaikuttavista piirteistä tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien ryhmähaastatteluista ja lukiolaisten kirjoittamista aineistopohjaisista esseistä. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja esseiden kielellisiä piirteitä systeemis-funktionaalisen kieliteorian avulla. Analyysissä keskityttiin opettajien arvostamiin esseen piirteisiin ja niiden kielellisiin toteumiin. Opettajien arvostamissa piirteissä korostuivat erityisesti sisältötiedon hallinta sekä tehtävänannon noudattaminen. Aineiston käyttöön ja opiskelijan omaan pohdintaan liittyviä odotuksia opettajilla oli vähemmän. Esseiden kielellinen analyysi osoitti, että historian oppiaineen kielen ja sisältötiedon hallinta kietoutuvat toisiinsa: käsitteiden käyttö, informaatiorakenteen sujuvuus ja analysoiva kirjoittajaääni vahvistavat vaikutelmaa sisältötiedon hallinnasta.</p> <p> </p> <p><strong>History teachers’ beliefs about assessment of essays</strong></p> <p>Abstract</p> <p>This article focuses on history teachers’ beliefs about the textual features relevant for assessing essays in general upper secondary school. The data comprise group discussions about essays that were analyzed with content analysis and the essays analyzed with systemic-functional theory. The focus was on linguistic realization of the features teachers valued. The results showed that history teachers particularly valued presenting historical knowledge and answering the task. They had fewer expectations about the use of the source material and students’ own argumentation. The linguistic analysis of the essays showed that language of history and historical knowledge intertwine: e.g. smooth information flow and analytical authorial voice demonstrate mastery.</p> <p>Keywords: assessment, disciplinary literacy, history, essay, systemic-functional theory</p> Hilkka Paldanius, Sari Sulkunen, Minna-Riitta Luukka, Johanna Saario Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/98334 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/101344 <p>Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana yhdeksännellä luokalla (n = 63). Nuoret opiskelivat mittausten välillä lukuvuoden ajan yhteiskuntaoppia ensimmäistä kertaa koulu-urallaan. Tulosten mukaan nuorten poliittinen kiinnostus, tietämys ja itsearvio tietämyksestä olivat 9. luokalla tilastollisesti korkeampia kuin 8. luokalla. Osallistumishalukkuudessa ei havaittu eroja ikäryhmien välillä, ja politiikkaa koskevien käsitysten osalta eroja ilmeni yhden väitteen kohdalla. 8.-luokkalaiset pitivät kotia tärkeimpänä lähteenä oppia tietoja yhteiskunnallisten asioiden ymmärtämiseksi, kun taas 9.-luokkalaisille koulu oli keskeisin tietolähde yhteiskunnallisten asioiden oppimisessa. Tulosten mukaan koulu näyttäisi onnistuvan yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteissaan vain osittain. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten koulussa voitaisiin tukea tiedollisten sisältöjen oppimisen lisäksi nuorten yhteiskunnallista osallistumista edistävien valmiuksien omaksumista.</p> <p> </p> <p><strong>Social studies and political engagement in lower secondary school</strong></p> <p>Abstract</p> <p>In this article, interest is directed at the connection between the teaching of social studies subject at school and young people’s political engagement. In the present study, political engagement is seen as consisting of the following four dimensions: the political interest, political knowledge and self-assessment of political knowledge, willingness to participate, and perceptions of politics. The study data consists of two surveys targeted at lower secondary school students. The study participants were in the 8<sup>th</sup> grade during the first measurement (n = 67), and in the 9<sup>th</sup> grade during the second measurement (n = 63). The participants studied social studies for one school year between the measurements. The results showed that students’ political interest, knowledge and self-assessment of knowledge were statistically higher in the 9<sup>th</sup> grade than they were in the 8<sup>th</sup> grade. No differences were observed between the age groups concerning willingness to participate, and differences in the perceptions of politics were observed for one claim. While among 8<sup>th</sup> graders home circle was seen as the most important source to learn about society and politics, in the responses of the 9<sup>th</sup> graders the most important source of knowledge was school. According to results, it seems that school is successful in its task of civic education only partly. We suggest that in the future it would be important to pay more attention to support not only the gaining of political knowledge, but also to promote the development of the qualities needed in active societal participation.</p> <p>Keywords: social studies, political engagement, youth, civic education</p> <p> </p> Miikka Korventausta, Tero Järvinen, Tomi Jaakkola, Marjaana Veermans Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/101344 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Studiosta steissille – Multimodaaliset kuuntelutehtävät ylioppilastutkinnon pitkien oppimäärien kielikokeissa 2018 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/99186 <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ylioppilastutkinnon kielikokeissa esiintyvien kuullunymmärtämistehtävien reiluutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Keskityimme multimodaalisiin tehtävätyyppeihin, jotka tulivat mahdolliseksi digitaalisen ylioppilastutkinnon myötä. Aineisto käsitti englannin (n = 37086), ruotsin (n = 1626) ja saksan (n = 491) pitkien oppimäärien kokeisiin vuonna 2018 osallistuneiden kokelaiden osiokohtaiset pistemäärät, joita analysoitiin tilastollisin menetelmin. Lisäksi kyseisten kokeiden koetehtäviä ja niiden kuvauksia analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Multimodaaliset tehtävät edellyttävät kielitaidon lisäksi monilukutaitoa eli monimuotoisten tekstien ja niiden yhdistelmien tulkintaa. Eri kohderyhmien välisiä eroja tutkittaessa havaittiin joitakin eroja englannissa poikien ja ruotsinkielisten ja ruotsissa tyttöjen eduksi. Tasa-arvoisimmiksi osoittautuivat saksan kokeet. Tulokset hyödyttävät koetehtävien laatijoiden lisäksi kielten opetuksen parissa työskenteleviä.</p> <p> </p> <p><strong>From Studio to Station – Multimodal Listening Comprehension Task Types in in Long Syllabus of Languages in Finnish Matriculation Examinations in 2018</strong></p> <p>Abstract</p> <p>This study addressed fairness and meaningfulness of listening comprehension tasks in the newly digitalized Finnish Matriculation Examination focusing on multimodal task types. The data comprised item scores of test takers in 2018 in long syllabus English (n = 37086), Swedish (n = 1626) and German (n = 491) and related test tasks together with task description sheets. Item scores were analyzed with statistical methods, and the task content with theory-driven content analysis. Multimodal items prerequisite multiple language-related and general competences and strategies and combinations of them. Group wise differences between investigated groups were detected in English in favour of boys and in Swedish in favor of girls, while all differences were smallest in the German tests. The results contribute to item writing and language education in general.</p> <p>Keywords: listening comprehension, language assessment, high-stakes tests, computer-assisted testing</p> Raili Hildén, Anna von Zansen, Emma Laihanen Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/99186 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Argumentointimallit fysiikan tiedon kuvaamisessa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/100097 <p>Argumentointi on tunnistettu tärkeäksi koulutuksen tavoitteeksi, minkä vuoksi sitä on painotettu luonnontieteiden opetuksessa. Painotus on avannut lupaavia mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia, joiden ymmärtämiseksi tarkastelemme neljää argumentoinnin mallia. Tavoitteena on ymmärtää, millaisella mallilla voitaisiin kattavasti kuvata fysiikan tiedon argumentointia opettajakoulutuksen kontekstissa. Toulmin kuvaa argumentin rakennetta ottamatta kantaa sisältötiedon oikeellisuuteen. Böttcher ja Meisert kuvaavat argumentointia selitysmallien kehittymisen näkökulmasta. Sampson tarkastelee argumentointia koulukokeellisuuden näkökulmasta. Sandoval ja Millwood käsittelevät argumentin käsitteellistä ja episteemistä laatua. Argumentointimallit ovat ansiokkaita, mutta riittämättömiä fysiikan tiedon luonteen kuvaamiseksi. Niistä puuttuu muun muassa fysiikan tiedonmuodostuksen kannalta keskeinen teorialähtöisen päätelmän näkökulma. Fysiikan tiedon argumentointiin tarvitaankin fysiikan tiedon luonteesta kumpuava malli.</p> <p> </p> <p><strong>Argumentation Models in Illustrating Physics Knowledge</strong></p> <p>Abstract</p> <p>Understanding scientific argumentation is an important educational goal. To emphasize argumentation in science class, we need suitable models to illustrate what argumentation is. We review four argumentation models to find perspectives for specifically physics argumentation. Toulmin’s model identifies argumentative moves. Böttcher and Meisert see argumentation as comparing data and explanatory models. Sampson looks at the use of evidence. Sandoval and Millwood study the conceptual and epistemic quality of an argument. Deductive reasoning, which is a relevant part of physics knowledge, is not for example lacking in some argumentation models. Physics argumentation needs a model, which raises from the nature of physics knowledge.</p> <p>Keywords: argumentation, argumentation models, physics</p> Maija Nousiainen, Mikko Kesonen, Karoliina Vuola Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/100097 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Materiaaliosaamisen ydintä etsimässä: Opettajien käsityksiä alakoulun käsityönopetuksen materiaaliosaamisen ydinaineksesta https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/99219 <p>Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tuodaan esille yleisellä tasolla materiaaliosaamisen tärkeys käsityössä, muttei eritellä materiaaliosaamisen sisältöjä tarkasti, joten opettajille jää tilaa itse määritellä ja tarkentaa, mitä sisältöjä he pitävät keskeisinä, ydinaineksena. Tässä tutkimuksessa selvitetään opettajien käsityksiä alakoulun käsityönopetuksen materiaaliosaamisen ydinaineksesta. Aineisto koostuu käsityönopetuksen parissa työskennelleille tehdystä verkkokyselystä. Kyselyyn haluttiin vastaajiksi käsityötä opettavia tai opettaneita, jotka ovat kiinnostuneita alakoulun materiaaliosaamisen sisällöistä. Kyselyyn saivat vastata siis muutkin opettajat kuin vain alakoulussa käsityötä opettavat. Vastaajista 56 % oli tekstiilityön työtapoja opettavia, 22 % teknisen työn työtapoja opettavia ja 13 % opetti molempia. Tärkeimmiksi ydinsisällöiksi nousivat materiaalien käsityöllinen työstäminen, materiaalien tunnistaminen ja nimeäminen sekä materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen ja tutkiminen. Avoimissa vastauksissa tuli esille ajanpuute käsitellä materiaaliasioita sekä oppilaiden halu mieluummin tehdä kuin tarkastella teoreettisia materiaaliasioita. Lopuksi pohditaan materiaalilähtöisen käsityön pedagogiikan mahdollisuuksia materiaaliosaamisen kehittämiseksi.</p> <p> </p> <p><strong>In Search of Core of Material Competence: Teachers’ Perceptions of the Core Material Competence in Primary School Crafts</strong></p> <p>Abstract</p> <p>This article delves into the core of material competence in primary school craft education. The Basic Education Curriculum 2014 states that one of the goals of craft education in grades 3–6 is to “guide the student to identify concepts and to know many different materials and work on them appropriately”. The text of the curriculum leaves room for teachers to define and specify what they consider important. This study examines teachers’ perceptions of the core material competence in primary school crafts. The data consists of an online survey of those who work or have worked in craft education. Thus, other teachers than those who actually teach crafts in primary school were also allowed to answer the survey. 56 % of the respondents taught textile work methods, 22 % taught technical work methods and 13 % taught both. The results reveal that the most important core contents were crafting of materials, identification and naming of materials, and familiarization and research into the properties of materials. The answers to open-ended questions reveal a lack of time to deal with material issues and the students' desire to do crafts rather than deal with theoretical material issues. Finally, the possibilities of material-driven craft pedagogy for the development of material competence are considered.</p> <p>Keywords: crafts, materials, material competence, core content</p> Tarja Kröger, Virpi Turunen Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/99219 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200 Ainedidaktiikka: sateenvarjo vai prisma? https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/109192 Manne Kallio, Terhi Mäntylä, Arto Kallioniemi, Sara Routarinne Copyright (c) 2021 Ainedidaktiikka http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/109192 ke, 17 marras 2021 00:00:00 +0200