Sosiaaliset robotit, kone-etiikka ja protomoraali
Avainsanat:
kone-etiikka, sosiaaliset robotit, moraalin evoluutio, moraalipsykologiaAbstrakti
Artikkeli liittyy kone-etiikan keskusteluihin siitä, millä tavoin robotiesta voisi rakentaa eettisesti toimivia onko keinotekoinen moraali mahdollista. Esitän artikkelissa, että moraalin lähestyminen sääntökokoelmana ei ole todennäköisesti toimiva tapa luoda kehittyneille koneille eettisiä käyttäytymistaipumuksia tai rakentaa keinotekoisia moraalitoimijoita, jos sellaiset ovat ylipäätään mahdollisia. Sen sijaan meidän tulisi keskittyä sellaisiin vakaisiin käyttäytymistaipumuksiin ja kykyihin, jotka tuottavat oikeanlaisia reaktioita konkreettisissa tilanteissa. Väitän myös, että tällaiset kyvyt ovat välttämätön ensiaskel silloinkin, jos pitkän tähtäimen tavoitteena olisivatkin aidot moraalikoneet. Malliksi näille kyvyille ehdotan protomoraalisia kapasiteetteja: niitä kykyjä ja taipumuksia, joita ihmisen moraalipsykologia soveltaa mutta jotka ovat evolutiivisesti vanhempia kuin moraali ja löytyvät myös muilta eläimiltä.
Aloitan artikkelin muutamalla huomiolla keinotekoisesta ja luonnollisesta moraalisuudesta sekä moraalisen toimijuuden ja moraalisen kognition suhteesta. Ajatus on, että vaikka eettisesti toimivien robottien suunnittelun tavoitteena olisi robotti, joka jäljittelee toiminnallisen kuvauksen tasolla inhimillistä moraalista toimijaa, keino tämän toteuttamiseksi on replikoida relevantteja osia ihmisen moraalisesta kognitiosta – ja tämä on eri asia. Tämän jälkeen siirryn käsittelemään tarkemmin protomoraalisuuden ideaa ja luonnollisten moraalikykyjen evoluutiota. Ajatukseni tässä on, että luonnollisen moraalin evoluution tarkastelu auttaa meitä selvittämään moraalikognition funktionaalisen rakenteen ja erityisesti sen, mitkä kyvyt edellyttävät mitäkin muita kykyjä kehittyäkseen – ja tätä voi käyttää mallina eettisten valmiuksien rakentamisessa roboteille. Esitän tämän jälkeen perusteita sille, miksi protomoraali, eli moraalikognitioon osallistuvat mutta varsinaista moraalisuutta edeltävät kyvyt ja taipumukset ovat välttämätön välietappi ja miksi niihin tulisi kiinnittää huomiota jo nyt.
Käsittelyn kohteena on siis empiirisen moraalitutkimuksen soveltaminen insinööritieteisiin, mutta näkökulmani aiheeseen on filosofinen: yhdistän tieteen- ja tekniikan filosofiaa selvittääkseni, mistä moraalin evoluutiota ja keinotekoisen moraalin rakentamista koskevissa tutkimuksista on kyse ja miksi niiden yhdistäminen on tärkeää. Viimeinen osio käsittelee eroa moraalisten kykyjen replikaation ja simuloimisen välillä ja sitä, onko tämä ongelma keinotekoiselle moraalille.
