Valehtelu ja salailu politiikan välineinä
Abstrakti
Salailuun ja valehteluun liittyvät filosofiset kysymykset sijoittuvat sille veteen piirretylle viivalle, joka erottaa toisistaan etiikan ja poliittisen filosofian. Tarkastelen tässä esityksessä salailua ja valehtelua (tai petoksellisuutta) nimenomaan poliittisissa konteksteissa. Pääpaino on salailussa: pohdin sitä, milloin ja millä ehdoin politiikassa voidaan asioita salata, ja miten salaaminen eroaa valehtelusta. Filosofian klassikoista Immanuel Kant kiinnitti erityistä huomiota salailuun, joten tarkastelen hänen argumenttejaan yksityiskohtaisemmin. Silti, tämä esitys ei ole ensisijaisesti Kantin tekstien tulkintayritys, enkä liioin ole tiukasti sitoutunut Kantin näkemyksiin, vaan poikkean niistä, kun näen sen perustelluksi. Aloitan määrittelemällä peruskäsitteet. Sen jälkeen tarkastelen lyhyesti Kantin näkemyksiä valehtelusta ja salailusta politiikan välineinä. Tarkastelen Kantin argumentteja yksityiskohtaisemmin, ja pohdin niiden keskinäisiä suhteita. Esitykseni jälkimmäisessä osassa käyn läpi joitakin asioiden salassa pitämisen perusteita. Kiinnitän erityistä huomiota näistä perusteista ehkä painavimpaan, turvallisuuteen, ja pyrin valaisemaan tätä aihetta esimerkein.
