https://journal.fi/ajatus/issue/feed Ajatus 2020-12-08T18:32:13+02:00 Arto Laitinen arto.laitinen@tuni.fi Open Journal Systems <p>Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja <em>Ajatus</em> on perustettu 1926. <em>Ajatus </em>julkaisee korkeatasoisia suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita filosofian kaikilta alueilta. <em>Ajatus </em>noudattaa referee-menettelyä: toimitukselle tarjotut artikkelit – väitösluentoja eli <em>lectioita </em>lukuun ottamatta – arvioidaan anonyymisti.</p> https://journal.fi/ajatus/article/view/100242 Lukijalle 2020-12-08T10:50:21+02:00 Arto Laitinen arto.laitinen@tuni.fi <p>Pääkirjoitus</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100246 In memoriam: Raimo Tuomela (1940–2020) 2020-12-08T10:50:22+02:00 Ilkka Niiniluoto ilkka.niiniluoto@helsinki.fi <p>In memoriam:<br>Raimo Tuomela (1940–2020)</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100247 Syy-seuraussuhteen ajallinen epäsymmetria 2020-12-08T12:08:42+02:00 Matias Slavov matias.slavov@tuni.fi <p>Artikkelissa puolustetaan syy-seuraussuhteen ajallista yksisuuntaisuutta. Positiivinen argumentti perustuu ajanluontoisten tapahtumien ennen–jälkeen-suhteen pysyvyyteen. Olennaiset vastaväitteet, jotka perustuvat samanaikaiseen kausaliteettiin, antikausaaliseen fysiikan filosofiaan ja luonnonlakien symmetrisyyteen, otetaan huomioon. Johtopäätöksenä todetaan, että malliesimerkit kausaliteetista ilmentävät syyn ja seurauksen epäsymmetriaa. Syy alkaa ennen sen seurausta, vaikka ne ovat osittain samanaikaisia.</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100249 Luonnolliset lajit ja essentialismi 2020-12-08T12:10:31+02:00 Ari Peuhu peuhu.ari@gmail.com <p><em><span data-contrast="auto">Argumentoin, että </span></em><em><span data-contrast="auto">kripkeläinen </span></em><em><span data-contrast="auto">essentialistinen teoria luonnollisista lajeista ei tarjoa niille pätevää metafysiikkaa. </span></em><em><span data-contrast="auto">Sen laj</span></em><em><span data-contrast="auto">i</span></em><em><span data-contrast="auto">yksilöinti</span></em><em><span data-contrast="auto"> olettaa osoitettavan </span></em><em><span data-contrast="auto">(</span></em><em><span data-contrast="auto">begs the question</span></em><em><span data-contrast="auto">)</span></em><em><span data-contrast="auto"> sulkemalla pois muut tekijät kuin mikrofysikaaliset tai rakenteelliset</span></em><em><span data-contrast="auto">, </span></em><em><span data-contrast="auto">jopa fysikokemiallisten lajien tapauksessa. Esitän yleistetyn Kaksoismaa-argumentin ja ehdotan, että </span></em><em><span data-contrast="auto">lewislainen</span></em><em><span data-contrast="auto"> vastinyksilöteoria sovellettuna luonno</span></em><em><span data-contrast="auto">llisiin lajeihin selittää</span></em> <em><span data-contrast="auto">muiden yksilöintikriteerien empiirisen </span></em><em><span data-contrast="auto">mahdollisuuden</span></em><em><span data-contrast="auto">.</span></em> <em><span data-contrast="auto">Kaiken kaikkiaan tämä viittaa siihen, että luonnollisilla lajeilla ei ole kiinn</span></em><em><span data-contrast="auto">ostavaa metafyysistä </span></em><em><span data-contrast="auto">a</span></em><em><span data-contrast="auto">semaa.</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:480}">&nbsp;</span></p> <p><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">”</span></em><em><span data-contrast="auto">The pools and rivers wash so clean</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">The trees and clouds and air,</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">The like on earth was never seen,</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">And oh that I were there.”</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <ol> <li><span data-contrast="auto"> E. Housman</span></li> </ol> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100250 Vahva valtio ja talouden depolitisaatio. Carl Schmitt, liberalismi ja moderni käsitteellinen erottelu valtion ja yhteiskunnan välillä 2020-12-08T14:27:48+02:00 Tuukka Brunila tuukka.brunila@helsinki.fi <p>Tärkeä ulottuvuus modernissa tavassa ajatella politiikkaa on erottelu politiikan ja talouden välillä. Tässä artikkelissa käsittelen tätä erottelua konservatiivisen oikeustieteilijä Carl Schmittin (1888–1985) poliittisessa teoriassa ja varsinkin hänen talousliberalismin kritiikissään. Liberalismi rajasi Schmittin mukaan talouden omaksi autonomiseksi alueekseen pyrkimällä rajaamaan valtiovallan oikeutta vaikuttaa siihen. Tämä kuitenkin johti hänen mielestään poliittisen siirtymiseen valtiolta talouteen, eli taloudellisten suhteiden politisointiin. Artikkelini analysoi Schmittin kritiikin ohella myös hänen omaa teoriaansa vahvasta valtiosta. Schmitt vastasi liberalismin heikkouteen argumentoimalla, että vain vahva valtio voi ylläpitää talouden autonomisuutta. Argumenttini on, että toimiessaan näin Schmitt ei lopulta ylitä modernille poliittisella ajattelulle ominaista erottelua valtion ja yhteiskunnan välillä. Päinvastoin, Schmittiä ja liberalismia yhdistää pyrkimys tavalla tai toisella erotella talous politiikasta. Artikkelini avulla voidaan monipuolistaa sitä kuvaa, joka poliittisessa filosofiassa ja teoriassa on talouspolitiikan ja -hallinnon historiasta. Argumenttini vahvistaa ajatusta siitä, että käsitteellinen erottelu talouden ja politiikan välillä on perustavanlaatuinen modernille poliittiselle ajattelulle.</p> 2020-12-07T10:32:30+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100251 Kohtuja ja kohtuuttomuuksia: sijaissynnytystyön bioetiikkaa 2020-12-08T12:12:52+02:00 Tiia Sudenkaarne tiijun@utu.fi <p>Tässä artikkelissa tarkastelen feministisen bioetiikan näkökulmia sijaissynnyttämiseen. Keskityn erityisesti sijaissynnytykseen konstruoimiseen työksi, äitiyden käsitteeseen sekä kaupallisuuden ja sen määrittelemisen pohdintaan. Kysyn, onko sijaissynnyttäjälle maksettava palkkio riittävä tai välttämättä edes moraalisesti keskeisin eettisesti kestämättömän kaupallisuuden määrittäjä. Esitän, että sijaissynnyttämisen mieltäminen työksi voisi auttaa laatimaan eettisesti kestävää säätelyä, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole. Sijaissynnyttämisen täyskielto Suomen kaltaisissa korkean reproduktioterveyden, globaalisti verraten pienten tuloerojen maissa ruokkii kolonialistista reproduktioturismia. Katson, että äitiyden käsitteellistä paikkaa sijaissynnytyskonstruktioissa ja sen vaikutuksia sijaissynnytyskäytenteisiin tulisi tarkastella kriittisesti. Nähdäkseni sijaissynnytystä tulisi myös tarkastella suhteessa ammattikasvattamisen ja -hoivaamisen etiikkaan.</p> 2020-12-07T10:36:11+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100252 Kuinka ihmismieli vääristää keskustelua tekoälyn riskeistä ja etiikasta. Kognitiotieteellisiä näkökulmia keskusteluun 2020-12-08T12:13:20+02:00 Michael Laakasuo michael.laakasuo@protonmail.com Aku Visala aku.visala@helsinki.fi Jussi Palomäki jussi.palomaki@helsinki.fi <p>Keskustelu tekoälyn soveltamiseen liittyvistä eettisistä ja poliittisista kysymyksistä käy juuri nyt kuumana. Emme halua tässä puheenvuorossa osallistua keskusteluun tarttumalla johonkin tiettyyn eettiseen ongelmaan. Sen sijaan pyrimme sanomaan jotain itsekeskustelusta ja sen vaikeudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, kuinka erilaiset ihmismielen ajattelutaipumukset ja virhepäätelmät voivat huomaamattamme vaikuttaa tapaamme hahmottaa ja ymmärtää tekoälyä ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kun ymmärrämme paremmin sen, kuinka hankalaa näiden kysymysten hahmottaminen arkisen mielemme kategorioilla oikein on, ja kun tunnistamme tästä syntyvät virhepäätelmät ja ajattelun vääristymät, kykenemme entistä korkeatasoisempaan eettiseen arviointiin tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä. Tarkoituksemme ei ole tarkastella loogisiavirhepäätelmiä, jotka rikkovat formaalin modus tollensin tai modus ponensin sääntöjä. Sen sijaan esittelemme empiirisiä tutkimustuloksia, jotka havainnollistavat ihmismielen taipumustatehdä systemaattisia virhearviointeja erilaisissa tilanteissa.</p> 2020-12-07T10:43:08+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100254 Turingin testi, interrogatiivimalli ja tekoäly 2020-12-08T10:50:24+02:00 Arto Mutanen arto.mutanen@gmail.com Ilpo Halonen ilpo.halonen@gmail.com <p>Turingin testi, interrogatiivimalli ja tekoäly</p> 2020-12-07T10:46:35+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100255 Ohjelmoinnin fenomenologisista lähtökohdista. Fernando Floresin reduktio 2020-12-08T12:06:53+02:00 Juha Himanka juhathimanka@gmail.com <p>Fernando Floresin ja Terry Winogradin Understanding Computers and Cognition poikkeaa perinteisistä ohjelmoinnin lähtökohtien pohdinnoista. Teoksessa asetetaan syrjään lähtökohta, jota tekijät kutsuvat rationalistiseksi perinteeksi, ja syvennytään sen sijaan fenomenologiaan. Keskeinen tekijä tässä siirtymässä on representaationhypoteesin hylkääminen. Kirjoittajat nojaavat lähinnä Martin Heideggerin, Hans-Georg Gadamerin ja Humberto Maturanan tuotantoon, mutta tässä artikkelissa lähden liikkeelle Edmund Husserlin fenomenologisesta reduktiosta. Tulkitsen Floresin suorittaneen reduktion hänen päätyessään hylkäämään representaatiot.</p> 2020-12-07T10:50:15+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100264 Koronaviruspandemia ja katastrofiajan yhteiskuntafilosofia 2020-12-08T10:50:25+02:00 Teppo Eskelinen teppo.h.i.eskelinen@jyu.fi <p>Koronaviruspandemia ja katastrofiajan yhteiskuntafilosofia</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100266 Pandemian torjunta ja kansalaisten perusoikeudet 2020-12-08T10:50:25+02:00 Simo Kyllönen simo.kyllonen@helsinki.fi <p>Pandemian torjunta ja kansalaisten perusoikeudet</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100267 Valheita koronan aikaan 2020-12-08T10:50:26+02:00 Henrik Rydenfelt henrik.rydenfelt@gmail.com <p>Valheita koronan aikaan</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100269 Det modernas kris – förnuftets kraft 2020-12-08T18:32:13+02:00 Thomas Wallgren Thomas.Wallgren@helsinki.fi <p>Det modernas kris – förnuftets kraft</p> 2020-12-07T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100270 Historian esitysmuodoista 2020-12-08T10:50:26+02:00 Ilkka Lähteenmäki ilkka.o.lahteenmaki@oulu.fi <p>Historian esitysmuodoista</p> 2020-12-07T11:48:45+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100271 Meritokratia meriitteihin perustuvana ulossulkemisena 2020-12-08T10:50:27+02:00 Heidi Elmgren heidi.elmgren@jyu.fi <p>Meritokratia meriitteihin perustuvana ulossulkemisena</p> 2020-12-07T11:51:22+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100272 Filosofi, offentlig debatt och cyberrymd. Några observationer 2020-12-08T10:50:27+02:00 Jan Johansson jarijo@utu.fi <p>Filosofi, offentlig debatt och cyberrymd. Några observationer</p> 2020-12-07T11:54:08+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100274 Todellisen rajoilla 2020-12-08T10:50:28+02:00 Petri Turunen petri.n.turunen@helsinki.fi <p>Todellisen rajoilla</p> 2020-12-07T11:57:41+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100275 Yhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaan 2020-12-08T10:50:28+02:00 Taina Kalliokoski taina.kalliokoski@helsinki.fi <p>Yhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaan</p> 2020-12-07T12:00:16+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100276 Kysymys biologisesta eksistenssistä Maurice Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiassa 2020-12-08T10:50:28+02:00 Hermanni Yli-Tepsa hermanni.ylitepsa@gmail.com <p>Kysymys biologisesta eksistenssistä Maurice Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiassa</p> 2020-12-07T12:03:39+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100277 Tunnustuksen kentät, habitukset ja pääomat 2020-12-08T10:50:29+02:00 Corrado Piroddi Corrado.piroddi@tuni.fi <p>Tunnustuksen kentät, habitukset ja pääomat</p> 2020-12-07T12:06:09+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100279 F. H. Bradleyn moraalifilosofia: analyyttinen lähestymistapa 2020-12-08T10:50:29+02:00 Dina Babushkina dina.babushkina@helsinki.fi <p>F. H. Bradleyn moraalifilosofia: analyyttinen lähestymistapa</p> 2020-12-07T12:10:10+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100281 Laajentunutta mieltä laajentamassa 2020-12-08T10:50:30+02:00 Pii Telakivi pii.telakivi@helsinki.fi <p>Laajentunutta mieltä laajentamassa</p> 2020-12-07T12:14:16+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100282 Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa 2020-12-08T10:50:30+02:00 Julius Telivuo julius.telivuo@gmail.com <p>&nbsp;Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa</p> 2020-12-07T13:41:28+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100283 Pahan ongelma ja ymmärrettävyyden ongelma 2020-12-08T10:50:31+02:00 Lauri Snellman lauri.jo.snellman@helsinki.fi <p>Pahan ongelma ja ymmärrettävyyden ongelma</p> 2020-12-07T12:19:47+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100285 Kommunikaatio ja persoonuuden alkuperä 2020-12-08T10:50:31+02:00 Duygu Uygun Tunç duygu.uygun@outlook.com <p>Kommunikaatio ja persoonuuden alkuperä</p> 2020-12-07T12:24:02+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus https://journal.fi/ajatus/article/view/100286 Gödel intuitionismista ja matematiikan konstruktiivisista perusteista 2020-12-08T10:50:32+02:00 Maria Hämeen-Anttila maria.hameen-anttila@helsinki.fi <p>Gödel intuitionismista ja matematiikan konstruktiivisista perusteista</p> 2020-12-07T12:26:35+02:00 Copyright (c) 2020 Ajatus