Ajatus https://journal.fi/ajatus <p>Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja <em>Ajatus</em> on perustettu 1926. <em>Ajatus </em>julkaisee korkeatasoisia suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita filosofian kaikilta alueilta. <em>Ajatus </em>noudattaa referee-menettelyä: toimitukselle tarjotut artikkelit – väitösluentoja eli <em>lectioita </em>lukuun ottamatta – arvioidaan anonyymisti.</p> Suomen Filosofinen Yhdistys fi-FI Ajatus 0355-1725 Lukijalle https://journal.fi/ajatus/article/view/125133 <p>Pääkirjoitus</p> Panu Raatikainen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 5 5 Tekniikka ihmisen palveluksessa https://journal.fi/ajatus/article/view/125152 <p>Kirja-arvio teoksesta Ilkka Niiniluoto, <em>Tekniikan filosofia</em>. Helsinki: Gaudeamus, 2020. 372 sivua.</p> Sami Pihlström Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 269–277 269–277 Kailalaista deontiikkaa https://journal.fi/ajatus/article/view/125140 <p><br />Vuonna 1924 Elieser Kaila, myöhempi oikeustieteen professori, julkaisi väitöskirjansa, jonka nimi oli yllättävästi <em>Oikeuslogiikka</em>. Kaila tahtoo soveltaa oikeuslauseisiin Heinrich Maierin oppia ”emotiivisesta ajattelusta”, jonka mukaan normit olisivat imperatiiveja. Toisaalta hän pitää kiinni siitä, että oikeuslause samalla väittää normia ”laillisen” normilähteen asettamaksi. Tästä seuraa kohtalokas epämääräisyys hänen teorialleen – mutta sama ongelma on toistunut muillakin. Kailalla on kiintoisia esimerkkejä loogisista totuuksista, ja tavallaan hän ennakoi deonttista logiikkaa, jonka perusti Ernst Mally 1926. Tämä on kuitenkin vain ennakointia, koska Kaila ymmärtää logiikan vanhalla saksalaisella tavalla. Se koskee lähinnä oikeuslauseiden eri muotoja, ei juuri niiden seuraussuhteita ja päättelyjä.</p> Tuomo Aho Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 31–52 31–52 Naturalisoitu Hegel ja nuoren Marxin filosofinen antropologia https://journal.fi/ajatus/article/view/125143 <p>Artikkelissa tarkastellaan lähinnä angloamerikkalaisella kielialueella kehittynyttä uushegeliläisyyttä, joka on pyrkinyt puolustamaan ei-metafyysistä luentaa Hegelin filosofiasta. Tälle luennalle on ominaista pyrkimys naturalisoida ja <em>detranssendentalisoida</em> Hegelin ajattelu. Artikkeli keskittyy erityisesti Robert B. Brandomin versioimaan uushegeliläisyyteen ja siinä perusteltuun maltillisen naturalismin mukaiseen tulkintaan Hegelistä. Artikkelissa osoitetaan, että uushegeliläiset perusargumentit itse asiassa uusintavat jo 1800-luvun puolenvälin nuorhegeliläisyydessä kehkeytyneen filosofisen antropologian, joka toimi virikkeenä nuoren Marxin ajattelulle. Lopuksi tarkastellaan hegeliläisen hengen käsitteen naturalisoimiseen ja laajemminkin maltillisen naturalismin ohjelmaan mahdollisesti liittyviä ongelmia. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, onko hegeliläinen hengen käsite ylipäätään naturalisoitavissa vieläpä niin, että samalla voitaisiin pitää johdonmukaisesti kiinni Hegelille ja laajemminkin saksalaiselle klassiselle filosofialle keskeisistä autonomian, vapauden ja itsemäärittelyn ideoista. </p> Ari Kivelä Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 53–86 53–86 Kriisihallinnon poliittinen teoria https://journal.fi/ajatus/article/view/125145 <p>Kriisihallinnon poliittinen teoria</p> Eerik Lagerspetz Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 87–122 87–122 Menetelmät Erik Ahlmanin filosofiassa https://journal.fi/ajatus/article/view/125146 <p>Filosofian tutkimusartikkeleissa harvoin eksplikoidaan tutkimuksessa käytettyä metodia, ja jos eksplikoidaan, esitys on usein hyvin suppea. Nykytutkimuksessa kysymykset menetelmien tunnistamisen keinoista ovat jääneet vähälle huomiolle. Kuitenkin on selvää, että jokaisesta filosofisesta tutkimuksesta löytyy tekemisen tapa, metodi. Tämän tutkimuksen lähestymistapa on metafilosofinen, ja sen tavoitteena on tutkia yhtäältä filosofisia metodeja ja toisaalta kuinka niitä voidaan tunnistaa filosofisista teksteistä. Tapausesimerkkinä tutkitaan suomalaisen filosofin, Erik Ahlmanin, tekstejä ja niissä esiintyviä metafilosofisia huomautuksia. Tutkimus osoitti Ahlmanin ajattelusta löytyvän tiettyjä filosofista työtä ohjaavia perusperiaatteita: filosofin kahtalainen asenne, filosofian ero suhteessa tieteeseen sekä intuitiivisen tiedon ja järkeilyn vuorottelu filosofiassa. Lisäksi tutkimus osoitti tarpeen kehittää metafilosofista menetelmien tutkimusta.</p> Tiia-Mari Hovila Katariina Lipsanen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 123–147 123–147 Teologia, uskonnontutkimus ja (uskonnon)filosofia humanistisina tutkimusaloina https://journal.fi/ajatus/article/view/125147 <p>Artikkelissa tarkastellaan teologian, uskonnontutkimuksen ja uskonnonfilosofian luonnetta humanistisina tieteenaloina. Teologia on uskonnollisesti sitoutumatonta kriittistä uskonnontutkimusta eikä siten millään periaatteellisella tavalla eroa esimerkiksi uskontotieteestä. Uskonnontutkimuksen eri alat lähestyvät omista näkökulmistaan inhimillistä kulttuuritodellisuutta ja sen historiaa. Metafilosofisesti olennainen ongelma koskee sitä, missä mielessä erityisesti uskonnonfilosofia voi käsitellä myös ihmisestä riippumatonta metafyysistä (transsendenttia) todellisuutta eli esimerkiksi kysymystä Jumalan olemassaolosta tai ei-olemassaolosta. Artikkelissa esitetään transsendentaaliargumentti, jonka nojalla myös uskonnonfilosofia näyttäytyy olennaisesti "ihmisen maailmaan" kohdistuvana humanistisena tutkimuksena. Samalla metafilosofisten kannanottojen todetaan olevan riippuvaisia filosofisista, esimerkiksi realismin ongelmaa koskevista näkemyksistä.</p> Sami Pihlström Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 149–185 149–185 Kripkenstein semanttista realismia vastaan https://journal.fi/ajatus/article/view/125148 <p>Artikkeli käsittelee Saul Kripken Ludwig Wittgensteinin myöhemmistä töistä koostamaa merkityskeptistä haastetta, erityisesti niin kutsuttua äärellisyyden ongelmaa. Pääargumentti on, että skeptisen haasteen pääasiallinen vastaaja, semanttinen dispositionalismi, ei uusimmistakaan yrityksistä huolimatta ole kyennyt ratkaisemaan äärellisyyden ongelmaa. Ratkaistakseen ongelman dispositionalistin tulisi selittää, kuinka on mahdollista, että äärellinen puhuja voisi omata disposition käyttää jotain termiä äärettömässä määrässä tapauksia määrätyllä tavalla. Monet dispositionalistit esittävät, että ratkaisu löytyy niin kutsutuista ceteris paribus -ehdoista, joita vastaan Martin Kusch on argumentoinut. Jatkan Kuschin kritiikkiä ja osoitan ceteris paribus -strategian keskeiset ongelmat, minkä lisäksi vastaan myös kahteen näistä ehdoista riippumattomaan dispositionalistiseen strategiaan.</p> Jaakko Reinikainen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 187–219 187–219 Muistiin palauttaminen ja vieraantuminen: fenomenologinen analyysi toisinolemiseni mahdollisuuksista https://journal.fi/ajatus/article/view/125149 <p>Artikkelissa tutkin muistamisen ja persoonan ajallisen olemisen ongelmaa fenomenologian näkökulmasta. Analyysini johtolanka on kirjailija Annie Ernaux’n omaelämäkerrallinen romaani <em>Vuodet</em>, jossa hän muistelee mennyttä itseään erityislaatuisella tavalla: hän suhtautuu itseensä kuten toiseen. Myös fenomenologiassa muistaminen ja suhde toiseen eli empatia on nähty analogisina. Edmund Husserlin mukaan sekä ”muistiin palauttamisessa” että empatiassa toinen on viime kädessä oman minän muunnelma: joko muunnelma itsestäni ”menneisyyden moduksessa” tai havainnossa kohdattu toinen ”ikään kuin olisin tuolla”. Ernaux’n teoksessaan esittämää varioimalla muistaminen ja myös persoonan ajallinen oleminen hahmottuu toisin. Mennyt minä ja nykyinen muisteleva itseni eivät jaa samaa mahdollisuushorisonttia. Tämän eron tiedostamisella on lopulta myös eettistä merkitystä.</p> Jaakko Vuori Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 221–261 221–261 Hyvät tiedolliset tavat https://journal.fi/ajatus/article/view/125151 <p>Hyvät tiedolliset tavat. Uuden professorin juhlapuhe.<br><br></p> Maria Lasonen-Aarnio Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 263–267 263–267 S. Albert Kivinen in memoriam https://journal.fi/ajatus/article/view/125135 <p>In memoriam: S. Albert Kivinen (1933–2021)</p> Ilkka Niiniluoto Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 7–9 7–9 In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021) https://journal.fi/ajatus/article/view/125136 <p>In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021)</p> Heikki Ikäheimo Arto Laitinen Anna Lilja Jarkko S. Tuusvuori Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 11–13 11–13 In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021) https://journal.fi/ajatus/article/view/125137 <p>In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021)</p> Leila Haaparanta Martina Reuter Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 15–26 15–26 Veli Verronen in memoriam https://journal.fi/ajatus/article/view/127555 <p>In memoriam: Veli Verronen (1941–2020)</p> <p>&nbsp;</p> Arto Laitinen Copyright (c) 2023 Ajatus 2023-03-07 2023-03-07 78 27 29 Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa https://journal.fi/ajatus/article/view/125153 <p>Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa.</p> Sini Bask Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 279–287 279–287 Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä https://journal.fi/ajatus/article/view/125155 <p>Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä</p> Joonas Martikainen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 289–299 289–299 Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin Mietiskelyissä https://journal.fi/ajatus/article/view/125156 <p>Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin <em>Mietiskelyissä</em>.</p> Jan Forsman Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 301–305 301–305 Resonoiva ruumis https://journal.fi/ajatus/article/view/125157 <p>Resonoiva ruumis.</p> Olli Aho Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 307–312 307–312 Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse? https://journal.fi/ajatus/article/view/125158 <p>Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse?</p> Joonas Pennanen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 313–322 313–322 Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa https://journal.fi/ajatus/article/view/125159 <p>Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa.</p> Tomi Kokkonen Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 323–330 323–330 Kantista ja objektiivisuudesta https://journal.fi/ajatus/article/view/125160 <p>Kantista ja objektiivisuudesta.</p> Matti Saarni Copyright (c) 2022 Ajatus 2022-12-11 2022-12-11 78 331–334 331–334