Ajatus https://journal.fi/ajatus <p>Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja <em>Ajatus</em> on perustettu 1926. <em>Ajatus </em>julkaisee korkeatasoisia suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita filosofian kaikilta alueilta. <em>Ajatus </em>noudattaa referee-menettelyä: toimitukselle tarjotut artikkelit – väitösluentoja eli <em>lectioita </em>lukuun ottamatta – arvioidaan anonyymisti.</p> Suomen Filosofinen Yhdistys fi-FI Ajatus 0355-1725 Syy-seuraussuhteen ajallinen epäsymmetria https://journal.fi/ajatus/article/view/100247 <p>Artikkelissa puolustetaan syy-seuraussuhteen ajallista yksisuuntaisuutta. Positiivinen argumentti perustuu ajanluontoisten tapahtumien ennen–jälkeen-suhteen pysyvyyteen. Olennaiset vastaväitteet, jotka perustuvat samanaikaiseen kausaliteettiin, antikausaaliseen fysiikan filosofiaan ja luonnonlakien symmetrisyyteen, otetaan huomioon. Johtopäätöksenä todetaan, että malliesimerkit kausaliteetista ilmentävät syyn ja seurauksen epäsymmetriaa. Syy alkaa ennen sen seurausta, vaikka ne ovat osittain samanaikaisia.</p> Matias Slavov Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 11–38 11–38 Luonnolliset lajit ja essentialismi https://journal.fi/ajatus/article/view/100249 <p><em><span data-contrast="auto">Argumentoin, että </span></em><em><span data-contrast="auto">kripkeläinen </span></em><em><span data-contrast="auto">essentialistinen teoria luonnollisista lajeista ei tarjoa niille pätevää metafysiikkaa. </span></em><em><span data-contrast="auto">Sen laj</span></em><em><span data-contrast="auto">i</span></em><em><span data-contrast="auto">yksilöinti</span></em><em><span data-contrast="auto"> olettaa osoitettavan </span></em><em><span data-contrast="auto">(</span></em><em><span data-contrast="auto">begs the question</span></em><em><span data-contrast="auto">)</span></em><em><span data-contrast="auto"> sulkemalla pois muut tekijät kuin mikrofysikaaliset tai rakenteelliset</span></em><em><span data-contrast="auto">, </span></em><em><span data-contrast="auto">jopa fysikokemiallisten lajien tapauksessa. Esitän yleistetyn Kaksoismaa-argumentin ja ehdotan, että </span></em><em><span data-contrast="auto">lewislainen</span></em><em><span data-contrast="auto"> vastinyksilöteoria sovellettuna luonno</span></em><em><span data-contrast="auto">llisiin lajeihin selittää</span></em> <em><span data-contrast="auto">muiden yksilöintikriteerien empiirisen </span></em><em><span data-contrast="auto">mahdollisuuden</span></em><em><span data-contrast="auto">.</span></em> <em><span data-contrast="auto">Kaiken kaikkiaan tämä viittaa siihen, että luonnollisilla lajeilla ei ole kiinn</span></em><em><span data-contrast="auto">ostavaa metafyysistä </span></em><em><span data-contrast="auto">a</span></em><em><span data-contrast="auto">semaa.</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:480}">&nbsp;</span></p> <p><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">”</span></em><em><span data-contrast="auto">The pools and rivers wash so clean</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">The trees and clouds and air,</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">The like on earth was never seen,</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <p><em><span data-contrast="auto">And oh that I were there.”</span></em><span data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559740&quot;:360}">&nbsp;</span></p> <ol> <li><span data-contrast="auto"> E. Housman</span></li> </ol> Ari Peuhu Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 39–62 39–62 Vahva valtio ja talouden depolitisaatio. Carl Schmitt, liberalismi ja moderni käsitteellinen erottelu valtion ja yhteiskunnan välillä https://journal.fi/ajatus/article/view/100250 <p>Tärkeä ulottuvuus modernissa tavassa ajatella politiikkaa on erottelu politiikan ja talouden välillä. Tässä artikkelissa käsittelen tätä erottelua konservatiivisen oikeustieteilijä Carl Schmittin (1888–1985) poliittisessa teoriassa ja varsinkin hänen talousliberalismin kritiikissään. Liberalismi rajasi Schmittin mukaan talouden omaksi autonomiseksi alueekseen pyrkimällä rajaamaan valtiovallan oikeutta vaikuttaa siihen. Tämä kuitenkin johti hänen mielestään poliittisen siirtymiseen valtiolta talouteen, eli taloudellisten suhteiden politisointiin. Artikkelini analysoi Schmittin kritiikin ohella myös hänen omaa teoriaansa vahvasta valtiosta. Schmitt vastasi liberalismin heikkouteen argumentoimalla, että vain vahva valtio voi ylläpitää talouden autonomisuutta. Argumenttini on, että toimiessaan näin Schmitt ei lopulta ylitä modernille poliittisella ajattelulle ominaista erottelua valtion ja yhteiskunnan välillä. Päinvastoin, Schmittiä ja liberalismia yhdistää pyrkimys tavalla tai toisella erotella talous politiikasta. Artikkelini avulla voidaan monipuolistaa sitä kuvaa, joka poliittisessa filosofiassa ja teoriassa on talouspolitiikan ja -hallinnon historiasta. Argumenttini vahvistaa ajatusta siitä, että käsitteellinen erottelu talouden ja politiikan välillä on perustavanlaatuinen modernille poliittiselle ajattelulle.</p> Tuukka Brunila Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 63–100 63–100 Kohtuja ja kohtuuttomuuksia: sijaissynnytystyön bioetiikkaa https://journal.fi/ajatus/article/view/100251 <p>Tässä artikkelissa tarkastelen feministisen bioetiikan näkökulmia sijaissynnyttämiseen. Keskityn erityisesti sijaissynnytykseen konstruoimiseen työksi, äitiyden käsitteeseen sekä kaupallisuuden ja sen määrittelemisen pohdintaan. Kysyn, onko sijaissynnyttäjälle maksettava palkkio riittävä tai välttämättä edes moraalisesti keskeisin eettisesti kestämättömän kaupallisuuden määrittäjä. Esitän, että sijaissynnyttämisen mieltäminen työksi voisi auttaa laatimaan eettisesti kestävää säätelyä, jota Suomessa ei tällä hetkellä ole. Sijaissynnyttämisen täyskielto Suomen kaltaisissa korkean reproduktioterveyden, globaalisti verraten pienten tuloerojen maissa ruokkii kolonialistista reproduktioturismia. Katson, että äitiyden käsitteellistä paikkaa sijaissynnytyskonstruktioissa ja sen vaikutuksia sijaissynnytyskäytenteisiin tulisi tarkastella kriittisesti. Nähdäkseni sijaissynnytystä tulisi myös tarkastella suhteessa ammattikasvattamisen ja -hoivaamisen etiikkaan.</p> Tiia Sudenkaarne Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 101–130 101–130 Kuinka ihmismieli vääristää keskustelua tekoälyn riskeistä ja etiikasta. Kognitiotieteellisiä näkökulmia keskusteluun https://journal.fi/ajatus/article/view/100252 <p>Keskustelu tekoälyn soveltamiseen liittyvistä eettisistä ja poliittisista kysymyksistä käy juuri nyt kuumana. Emme halua tässä puheenvuorossa osallistua keskusteluun tarttumalla johonkin tiettyyn eettiseen ongelmaan. Sen sijaan pyrimme sanomaan jotain itsekeskustelusta ja sen vaikeudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, kuinka erilaiset ihmismielen ajattelutaipumukset ja virhepäätelmät voivat huomaamattamme vaikuttaa tapaamme hahmottaa ja ymmärtää tekoälyä ja siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kun ymmärrämme paremmin sen, kuinka hankalaa näiden kysymysten hahmottaminen arkisen mielemme kategorioilla oikein on, ja kun tunnistamme tästä syntyvät virhepäätelmät ja ajattelun vääristymät, kykenemme entistä korkeatasoisempaan eettiseen arviointiin tekoälyyn liittyvissä kysymyksissä. Tarkoituksemme ei ole tarkastella loogisiavirhepäätelmiä, jotka rikkovat formaalin modus tollensin tai modus ponensin sääntöjä. Sen sijaan esittelemme empiirisiä tutkimustuloksia, jotka havainnollistavat ihmismielen taipumustatehdä systemaattisia virhearviointeja erilaisissa tilanteissa.</p> Michael Laakasuo Aku Visala Jussi Palomäki Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 131–168 131–168 Turingin testi, interrogatiivimalli ja tekoäly https://journal.fi/ajatus/article/view/100254 <p>Turingin testi, interrogatiivimalli ja tekoäly</p> Arto Mutanen Ilpo Halonen Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 169–204 169–204 Ohjelmoinnin fenomenologisista lähtökohdista. Fernando Floresin reduktio https://journal.fi/ajatus/article/view/100255 <p>Fernando Floresin ja Terry Winogradin Understanding Computers and Cognition poikkeaa perinteisistä ohjelmoinnin lähtökohtien pohdinnoista. Teoksessa asetetaan syrjään lähtökohta, jota tekijät kutsuvat rationalistiseksi perinteeksi, ja syvennytään sen sijaan fenomenologiaan. Keskeinen tekijä tässä siirtymässä on representaationhypoteesin hylkääminen. Kirjoittajat nojaavat lähinnä Martin Heideggerin, Hans-Georg Gadamerin ja Humberto Maturanan tuotantoon, mutta tässä artikkelissa lähden liikkeelle Edmund Husserlin fenomenologisesta reduktiosta. Tulkitsen Floresin suorittaneen reduktion hänen päätyessään hylkäämään representaatiot.</p> Juha Himanka Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 205–230 205–230 Historian esitysmuodoista https://journal.fi/ajatus/article/view/100270 <p>Historian esitysmuodoista</p> Ilkka Lähteenmäki Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 333–340 333–340 Meritokratia meriitteihin perustuvana ulossulkemisena https://journal.fi/ajatus/article/view/100271 <p>Meritokratia meriitteihin perustuvana ulossulkemisena</p> Heidi Elmgren Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 341–350 341–350 Filosofi, offentlig debatt och cyberrymd. Några observationer https://journal.fi/ajatus/article/view/100272 <p>Filosofi, offentlig debatt och cyberrymd. Några observationer</p> Jan Johansson Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 351–358 351–358 Todellisen rajoilla https://journal.fi/ajatus/article/view/100274 <p>Todellisen rajoilla</p> Petri Turunen Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 359–364 359–364 Yhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaan https://journal.fi/ajatus/article/view/100275 <p>Yhteisöllisyyden rajat koronapandemian aikaan</p> Taina Kalliokoski Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 365–374 365–374 Kysymys biologisesta eksistenssistä Maurice Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiassa https://journal.fi/ajatus/article/view/100276 <p>Kysymys biologisesta eksistenssistä Maurice Merleau-Pontyn havainnonfenomenologiassa</p> Hermanni Yli-Tepsa Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 375–386 375–386 Tunnustuksen kentät, habitukset ja pääomat https://journal.fi/ajatus/article/view/100277 <p>Tunnustuksen kentät, habitukset ja pääomat</p> Corrado Piroddi Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 387–394 387–394 F. H. Bradleyn moraalifilosofia: analyyttinen lähestymistapa https://journal.fi/ajatus/article/view/100279 <p>F. H. Bradleyn moraalifilosofia: analyyttinen lähestymistapa</p> Dina Babushkina Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 395–404 395–404 Laajentunutta mieltä laajentamassa https://journal.fi/ajatus/article/view/100281 <p>Laajentunutta mieltä laajentamassa</p> Pii Telakivi Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 405–412 405–412 Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa https://journal.fi/ajatus/article/view/100282 <p>&nbsp;Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa</p> Julius Telivuo Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 413–422 413–422 Pahan ongelma ja ymmärrettävyyden ongelma https://journal.fi/ajatus/article/view/100283 <p>Pahan ongelma ja ymmärrettävyyden ongelma</p> Lauri Snellman Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 423–428 423–428 Kommunikaatio ja persoonuuden alkuperä https://journal.fi/ajatus/article/view/100285 <p>Kommunikaatio ja persoonuuden alkuperä</p> Duygu Uygun Tunç Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 429–438 429–438 Gödel intuitionismista ja matematiikan konstruktiivisista perusteista https://journal.fi/ajatus/article/view/100286 <p>Gödel intuitionismista ja matematiikan konstruktiivisista perusteista</p> Maria Hämeen-Anttila Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 439–448 439–448 Lukijalle https://journal.fi/ajatus/article/view/100242 <p>Pääkirjoitus</p> Arto Laitinen Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 5–6 5–6 In memoriam: Raimo Tuomela (1940–2020) https://journal.fi/ajatus/article/view/100246 <p>In memoriam:<br>Raimo Tuomela (1940–2020)</p> Ilkka Niiniluoto Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 7–10 7–10 Koronaviruspandemia ja katastrofiajan yhteiskuntafilosofia https://journal.fi/ajatus/article/view/100264 <p>Koronaviruspandemia ja katastrofiajan yhteiskuntafilosofia</p> Teppo Eskelinen Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 231–260 231–260 Pandemian torjunta ja kansalaisten perusoikeudet https://journal.fi/ajatus/article/view/100266 <p>Pandemian torjunta ja kansalaisten perusoikeudet</p> Simo Kyllönen Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 261–290 261–290 Valheita koronan aikaan https://journal.fi/ajatus/article/view/100267 <p>Valheita koronan aikaan</p> Henrik Rydenfelt Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 291–322 291–322 Det modernas kris – förnuftets kraft https://journal.fi/ajatus/article/view/100269 <p>Det modernas kris – förnuftets kraft</p> Thomas Wallgren Copyright (c) 2020 Ajatus 2020-12-07 2020-12-07 77 1 323–332 323–332