Ajatus

Lukijalle

Panu Raatikainen — 2022-12-11

Pääkirjoitus

Tekniikka ihmisen palveluksessa

Sami Pihlström — 2022-12-11

Kirja-arvio teoksesta Ilkka Niiniluoto, Tekniikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2020. 372 sivua.

Kailalaista deontiikkaa

Tuomo Aho — 2022-12-11

Vuonna 1924 Elieser Kaila, myöhempi oikeustieteen professori, julkaisi väitöskirjansa, jonka nimi oli yllättävästi Oikeuslogiikka. Kaila tahtoo soveltaa oikeuslauseisiin Heinrich Maierin oppia ”emotiivisesta ajattelusta”, jonka mukaan normit olisivat imperatiiveja. Toisaalta hän pitää kiinni siitä, että oikeuslause samalla väittää normia ”laillisen” normilähteen asettamaksi. Tästä seuraa kohtalokas epämääräisyys hänen teorialleen – mutta sama ongelma on toistunut muillakin. Kailalla on kiintoisia esimerkkejä loogisista totuuksista, ja tavallaan hän ennakoi deonttista logiikkaa, jonka perusti Ernst Mally 1926. Tämä on kuitenkin vain ennakointia, koska Kaila ymmärtää logiikan vanhalla saksalaisella tavalla. Se koskee lähinnä oikeuslauseiden eri muotoja, ei juuri niiden seuraussuhteita ja päättelyjä.

Naturalisoitu Hegel ja nuoren Marxin filosofinen antropologia

Ari Kivelä — 2022-12-11

Artikkelissa tarkastellaan lähinnä angloamerikkalaisella kielialueella kehittynyttä uushegeliläisyyttä, joka on pyrkinyt puolustamaan ei-metafyysistä luentaa Hegelin filosofiasta. Tälle luennalle on ominaista pyrkimys naturalisoida ja detranssendentalisoida Hegelin ajattelu. Artikkeli keskittyy erityisesti Robert B. Brandomin versioimaan uushegeliläisyyteen ja siinä perusteltuun maltillisen naturalismin mukaiseen tulkintaan Hegelistä. Artikkelissa osoitetaan, että uushegeliläiset perusargumentit itse asiassa uusintavat jo 1800-luvun puolenvälin nuorhegeliläisyydessä kehkeytyneen filosofisen antropologian, joka toimi virikkeenä nuoren Marxin ajattelulle. Lopuksi tarkastellaan hegeliläisen hengen käsitteen naturalisoimiseen ja laajemminkin maltillisen naturalismin ohjelmaan mahdollisesti liittyviä ongelmia. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, onko hegeliläinen hengen käsite ylipäätään naturalisoitavissa vieläpä niin, että samalla voitaisiin pitää johdonmukaisesti kiinni Hegelille ja laajemminkin saksalaiselle klassiselle filosofialle keskeisistä autonomian, vapauden ja itsemäärittelyn ideoista.

Kriisihallinnon poliittinen teoria

Eerik Lagerspetz — 2022-12-11

Kriisihallinnon poliittinen teoria

Menetelmät Erik Ahlmanin filosofiassa

Tiia-Mari Hovila — 2022-12-11

Filosofian tutkimusartikkeleissa harvoin eksplikoidaan tutkimuksessa käytettyä metodia, ja jos eksplikoidaan, esitys on usein hyvin suppea. Nykytutkimuksessa kysymykset menetelmien tunnistamisen keinoista ovat jääneet vähälle huomiolle. Kuitenkin on selvää, että jokaisesta filosofisesta tutkimuksesta löytyy tekemisen tapa, metodi. Tämän tutkimuksen lähestymistapa on metafilosofinen, ja sen tavoitteena on tutkia yhtäältä filosofisia metodeja ja toisaalta kuinka niitä voidaan tunnistaa filosofisista teksteistä. Tapausesimerkkinä tutkitaan suomalaisen filosofin, Erik Ahlmanin, tekstejä ja niissä esiintyviä metafilosofisia huomautuksia. Tutkimus osoitti Ahlmanin ajattelusta löytyvän tiettyjä filosofista työtä ohjaavia perusperiaatteita: filosofin kahtalainen asenne, filosofian ero suhteessa tieteeseen sekä intuitiivisen tiedon ja järkeilyn vuorottelu filosofiassa. Lisäksi tutkimus osoitti tarpeen kehittää metafilosofista menetelmien tutkimusta.

Teologia, uskonnontutkimus ja (uskonnon)filosofia humanistisina tutkimusaloina

Sami Pihlström — 2022-12-11

Artikkelissa tarkastellaan teologian, uskonnontutkimuksen ja uskonnonfilosofian luonnetta humanistisina tieteenaloina. Teologia on uskonnollisesti sitoutumatonta kriittistä uskonnontutkimusta eikä siten millään periaatteellisella tavalla eroa esimerkiksi uskontotieteestä. Uskonnontutkimuksen eri alat lähestyvät omista näkökulmistaan inhimillistä kulttuuritodellisuutta ja sen historiaa. Metafilosofisesti olennainen ongelma koskee sitä, missä mielessä erityisesti uskonnonfilosofia voi käsitellä myös ihmisestä riippumatonta metafyysistä (transsendenttia) todellisuutta eli esimerkiksi kysymystä Jumalan olemassaolosta tai ei-olemassaolosta. Artikkelissa esitetään transsendentaaliargumentti, jonka nojalla myös uskonnonfilosofia näyttäytyy olennaisesti "ihmisen maailmaan" kohdistuvana humanistisena tutkimuksena. Samalla metafilosofisten kannanottojen todetaan olevan riippuvaisia filosofisista, esimerkiksi realismin ongelmaa koskevista näkemyksistä.

Kripkenstein semanttista realismia vastaan

Jaakko Reinikainen — 2022-12-11

Artikkeli käsittelee Saul Kripken Ludwig Wittgensteinin myöhemmistä töistä koostamaa merkityskeptistä haastetta, erityisesti niin kutsuttua äärellisyyden ongelmaa. Pääargumentti on, että skeptisen haasteen pääasiallinen vastaaja, semanttinen dispositionalismi, ei uusimmistakaan yrityksistä huolimatta ole kyennyt ratkaisemaan äärellisyyden ongelmaa. Ratkaistakseen ongelman dispositionalistin tulisi selittää, kuinka on mahdollista, että äärellinen puhuja voisi omata disposition käyttää jotain termiä äärettömässä määrässä tapauksia määrätyllä tavalla. Monet dispositionalistit esittävät, että ratkaisu löytyy niin kutsutuista ceteris paribus -ehdoista, joita vastaan Martin Kusch on argumentoinut. Jatkan Kuschin kritiikkiä ja osoitan ceteris paribus -strategian keskeiset ongelmat, minkä lisäksi vastaan myös kahteen näistä ehdoista riippumattomaan dispositionalistiseen strategiaan.

Muistiin palauttaminen ja vieraantuminen: fenomenologinen analyysi toisinolemiseni mahdollisuuksista

Jaakko Vuori — 2022-12-11

Artikkelissa tutkin muistamisen ja persoonan ajallisen olemisen ongelmaa fenomenologian näkökulmasta. Analyysini johtolanka on kirjailija Annie Ernaux’n omaelämäkerrallinen romaani Vuodet, jossa hän muistelee mennyttä itseään erityislaatuisella tavalla: hän suhtautuu itseensä kuten toiseen. Myös fenomenologiassa muistaminen ja suhde toiseen eli empatia on nähty analogisina. Edmund Husserlin mukaan sekä ”muistiin palauttamisessa” että empatiassa toinen on viime kädessä oman minän muunnelma: joko muunnelma itsestäni ”menneisyyden moduksessa” tai havainnossa kohdattu toinen ”ikään kuin olisin tuolla”. Ernaux’n teoksessaan esittämää varioimalla muistaminen ja myös persoonan ajallinen oleminen hahmottuu toisin. Mennyt minä ja nykyinen muisteleva itseni eivät jaa samaa mahdollisuushorisonttia. Tämän eron tiedostamisella on lopulta myös eettistä merkitystä.

Hyvät tiedolliset tavat

Maria Lasonen-Aarnio — 2022-12-11

Hyvät tiedolliset tavat. Uuden professorin juhlapuhe.

S. Albert Kivinen in memoriam

Ilkka Niiniluoto — 2022-12-11

In memoriam: S. Albert Kivinen (1933–2021)

In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021)

Heikki Ikäheimo — 2022-12-11

In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021)

In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021)

Leila Haaparanta — 2022-12-11

In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021)

Veli Verronen in memoriam

Arto Laitinen — 2023-03-07

In memoriam: Veli Verronen (1941–2020)

Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa

Sini Bask — 2022-12-11

Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa.

Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä

Joonas Martikainen — 2022-12-11

Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä

Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin Mietiskelyissä

Jan Forsman — 2022-12-11

Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin Mietiskelyissä.

Resonoiva ruumis

Olli Aho — 2022-12-11

Resonoiva ruumis.

Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse?

Joonas Pennanen — 2022-12-11

Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse?

Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa

Tomi Kokkonen — 2022-12-11

Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa.

Kantista ja objektiivisuudesta

Matti Saarni — 2022-12-11

Kantista ja objektiivisuudesta.