Ajatus
https://journal.fi/ajatus
<p>Suomen Filosofisen Yhdistyksen vuosikirja <em>Ajatus</em> on perustettu 1926. <em>Ajatus </em>julkaisee korkeatasoisia suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita filosofian kaikilta alueilta. <em>Ajatus </em>noudattaa referee-menettelyä: toimitukselle tarjotut artikkelit – väitösluentoja eli <em>lectioita </em>lukuun ottamatta – arvioidaan anonyymisti.</p>Suomen Filosofinen Yhdistysfi-FIAjatus0355-1725Lukijalle
https://journal.fi/ajatus/article/view/125133
<p>Pääkirjoitus</p>Panu Raatikainen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117855Tekniikka ihmisen palveluksessa
https://journal.fi/ajatus/article/view/125152
<p>Kirja-arvio teoksesta Ilkka Niiniluoto, <em>Tekniikan filosofia</em>. Helsinki: Gaudeamus, 2020. 372 sivua.</p>Sami Pihlström
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178269–277269–277Kailalaista deontiikkaa
https://journal.fi/ajatus/article/view/125140
<p><br />Vuonna 1924 Elieser Kaila, myöhempi oikeustieteen professori, julkaisi väitöskirjansa, jonka nimi oli yllättävästi <em>Oikeuslogiikka</em>. Kaila tahtoo soveltaa oikeuslauseisiin Heinrich Maierin oppia ”emotiivisesta ajattelusta”, jonka mukaan normit olisivat imperatiiveja. Toisaalta hän pitää kiinni siitä, että oikeuslause samalla väittää normia ”laillisen” normilähteen asettamaksi. Tästä seuraa kohtalokas epämääräisyys hänen teorialleen – mutta sama ongelma on toistunut muillakin. Kailalla on kiintoisia esimerkkejä loogisista totuuksista, ja tavallaan hän ennakoi deonttista logiikkaa, jonka perusti Ernst Mally 1926. Tämä on kuitenkin vain ennakointia, koska Kaila ymmärtää logiikan vanhalla saksalaisella tavalla. Se koskee lähinnä oikeuslauseiden eri muotoja, ei juuri niiden seuraussuhteita ja päättelyjä.</p>Tuomo Aho
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117831–5231–52Naturalisoitu Hegel ja nuoren Marxin filosofinen antropologia
https://journal.fi/ajatus/article/view/125143
<p>Artikkelissa tarkastellaan lähinnä angloamerikkalaisella kielialueella kehittynyttä uushegeliläisyyttä, joka on pyrkinyt puolustamaan ei-metafyysistä luentaa Hegelin filosofiasta. Tälle luennalle on ominaista pyrkimys naturalisoida ja <em>detranssendentalisoida</em> Hegelin ajattelu. Artikkeli keskittyy erityisesti Robert B. Brandomin versioimaan uushegeliläisyyteen ja siinä perusteltuun maltillisen naturalismin mukaiseen tulkintaan Hegelistä. Artikkelissa osoitetaan, että uushegeliläiset perusargumentit itse asiassa uusintavat jo 1800-luvun puolenvälin nuorhegeliläisyydessä kehkeytyneen filosofisen antropologian, joka toimi virikkeenä nuoren Marxin ajattelulle. Lopuksi tarkastellaan hegeliläisen hengen käsitteen naturalisoimiseen ja laajemminkin maltillisen naturalismin ohjelmaan mahdollisesti liittyviä ongelmia. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, onko hegeliläinen hengen käsite ylipäätään naturalisoitavissa vieläpä niin, että samalla voitaisiin pitää johdonmukaisesti kiinni Hegelille ja laajemminkin saksalaiselle klassiselle filosofialle keskeisistä autonomian, vapauden ja itsemäärittelyn ideoista. </p>Ari Kivelä
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117853–8653–86Kriisihallinnon poliittinen teoria
https://journal.fi/ajatus/article/view/125145
<p>Kriisihallinnon poliittinen teoria</p>Eerik Lagerspetz
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117887–12287–122Menetelmät Erik Ahlmanin filosofiassa
https://journal.fi/ajatus/article/view/125146
<p>Filosofian tutkimusartikkeleissa harvoin eksplikoidaan tutkimuksessa käytettyä metodia, ja jos eksplikoidaan, esitys on usein hyvin suppea. Nykytutkimuksessa kysymykset menetelmien tunnistamisen keinoista ovat jääneet vähälle huomiolle. Kuitenkin on selvää, että jokaisesta filosofisesta tutkimuksesta löytyy tekemisen tapa, metodi. Tämän tutkimuksen lähestymistapa on metafilosofinen, ja sen tavoitteena on tutkia yhtäältä filosofisia metodeja ja toisaalta kuinka niitä voidaan tunnistaa filosofisista teksteistä. Tapausesimerkkinä tutkitaan suomalaisen filosofin, Erik Ahlmanin, tekstejä ja niissä esiintyviä metafilosofisia huomautuksia. Tutkimus osoitti Ahlmanin ajattelusta löytyvän tiettyjä filosofista työtä ohjaavia perusperiaatteita: filosofin kahtalainen asenne, filosofian ero suhteessa tieteeseen sekä intuitiivisen tiedon ja järkeilyn vuorottelu filosofiassa. Lisäksi tutkimus osoitti tarpeen kehittää metafilosofista menetelmien tutkimusta.</p>Tiia-Mari HovilaKatariina Lipsanen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178123–147123–147Teologia, uskonnontutkimus ja (uskonnon)filosofia humanistisina tutkimusaloina
https://journal.fi/ajatus/article/view/125147
<p>Artikkelissa tarkastellaan teologian, uskonnontutkimuksen ja uskonnonfilosofian luonnetta humanistisina tieteenaloina. Teologia on uskonnollisesti sitoutumatonta kriittistä uskonnontutkimusta eikä siten millään periaatteellisella tavalla eroa esimerkiksi uskontotieteestä. Uskonnontutkimuksen eri alat lähestyvät omista näkökulmistaan inhimillistä kulttuuritodellisuutta ja sen historiaa. Metafilosofisesti olennainen ongelma koskee sitä, missä mielessä erityisesti uskonnonfilosofia voi käsitellä myös ihmisestä riippumatonta metafyysistä (transsendenttia) todellisuutta eli esimerkiksi kysymystä Jumalan olemassaolosta tai ei-olemassaolosta. Artikkelissa esitetään transsendentaaliargumentti, jonka nojalla myös uskonnonfilosofia näyttäytyy olennaisesti "ihmisen maailmaan" kohdistuvana humanistisena tutkimuksena. Samalla metafilosofisten kannanottojen todetaan olevan riippuvaisia filosofisista, esimerkiksi realismin ongelmaa koskevista näkemyksistä.</p>Sami Pihlström
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178149–185149–185Kripkenstein semanttista realismia vastaan
https://journal.fi/ajatus/article/view/125148
<p>Artikkeli käsittelee Saul Kripken Ludwig Wittgensteinin myöhemmistä töistä koostamaa merkityskeptistä haastetta, erityisesti niin kutsuttua äärellisyyden ongelmaa. Pääargumentti on, että skeptisen haasteen pääasiallinen vastaaja, semanttinen dispositionalismi, ei uusimmistakaan yrityksistä huolimatta ole kyennyt ratkaisemaan äärellisyyden ongelmaa. Ratkaistakseen ongelman dispositionalistin tulisi selittää, kuinka on mahdollista, että äärellinen puhuja voisi omata disposition käyttää jotain termiä äärettömässä määrässä tapauksia määrätyllä tavalla. Monet dispositionalistit esittävät, että ratkaisu löytyy niin kutsutuista ceteris paribus -ehdoista, joita vastaan Martin Kusch on argumentoinut. Jatkan Kuschin kritiikkiä ja osoitan ceteris paribus -strategian keskeiset ongelmat, minkä lisäksi vastaan myös kahteen näistä ehdoista riippumattomaan dispositionalistiseen strategiaan.</p>Jaakko Reinikainen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178187–219187–219Muistiin palauttaminen ja vieraantuminen: fenomenologinen analyysi toisinolemiseni mahdollisuuksista
https://journal.fi/ajatus/article/view/125149
<p>Artikkelissa tutkin muistamisen ja persoonan ajallisen olemisen ongelmaa fenomenologian näkökulmasta. Analyysini johtolanka on kirjailija Annie Ernaux’n omaelämäkerrallinen romaani <em>Vuodet</em>, jossa hän muistelee mennyttä itseään erityislaatuisella tavalla: hän suhtautuu itseensä kuten toiseen. Myös fenomenologiassa muistaminen ja suhde toiseen eli empatia on nähty analogisina. Edmund Husserlin mukaan sekä ”muistiin palauttamisessa” että empatiassa toinen on viime kädessä oman minän muunnelma: joko muunnelma itsestäni ”menneisyyden moduksessa” tai havainnossa kohdattu toinen ”ikään kuin olisin tuolla”. Ernaux’n teoksessaan esittämää varioimalla muistaminen ja myös persoonan ajallinen oleminen hahmottuu toisin. Mennyt minä ja nykyinen muisteleva itseni eivät jaa samaa mahdollisuushorisonttia. Tämän eron tiedostamisella on lopulta myös eettistä merkitystä.</p>Jaakko Vuori
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178221–261221–261Hyvät tiedolliset tavat
https://journal.fi/ajatus/article/view/125151
<p>Hyvät tiedolliset tavat. Uuden professorin juhlapuhe.<br><br></p>Maria Lasonen-Aarnio
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178263–267263–267S. Albert Kivinen in memoriam
https://journal.fi/ajatus/article/view/125135
<p>In memoriam: S. Albert Kivinen (1933–2021)</p>Ilkka Niiniluoto
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-11787–97–9In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021)
https://journal.fi/ajatus/article/view/125136
<p>In memoriam: Jussi Kotkavirta (1954–2021)</p>Heikki IkäheimoArto LaitinenAnna LiljaJarkko S. Tuusvuori
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117811–1311–13In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021)
https://journal.fi/ajatus/article/view/125137
<p>In memoriam: Lilli Alanen (1941–2021)</p>Leila HaaparantaMartina Reuter
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-117815–2615–26Veli Verronen in memoriam
https://journal.fi/ajatus/article/view/127555
<p>In memoriam: Veli Verronen (1941–2020)</p> <p> </p>Arto Laitinen
Copyright (c) 2023 Ajatus
2023-03-072023-03-07782729Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa
https://journal.fi/ajatus/article/view/125153
<p>Elävää ihmistä kasvattamassa – Miguel de Unamunon ihmiskäsitys ja kasvatusajattelu suomalaisessa kasvatusmaisemassa.</p>Sini Bask
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178279–287279–287Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä
https://journal.fi/ajatus/article/view/125155
<p>Poliittinen köyhyys kokemuksellisen vapauden menettämisenä</p>Joonas Martikainen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178289–299289–299Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin Mietiskelyissä
https://journal.fi/ajatus/article/view/125156
<p>Epäily, skeptisismi ja arvostelmasta pidättäytyminen Descartesin <em>Mietiskelyissä</em>.</p>Jan Forsman
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178301–305301–305Resonoiva ruumis
https://journal.fi/ajatus/article/view/125157
<p>Resonoiva ruumis.</p>Olli Aho
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178307–312307–312Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse?
https://journal.fi/ajatus/article/view/125158
<p>Mistä olennaisesti kiistanalaisissa käsitteissä on kyse?</p>Joonas Pennanen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178313–322313–322Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa
https://journal.fi/ajatus/article/view/125159
<p>Yksilöistä ja yhteisöistä sosiaalisuuden evoluutiossa.</p>Tomi Kokkonen
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178323–330323–330Kantista ja objektiivisuudesta
https://journal.fi/ajatus/article/view/125160
<p>Kantista ja objektiivisuudesta.</p>Matti Saarni
Copyright (c) 2022 Ajatus
2022-12-112022-12-1178331–334331–334