Ajatus https://journal.fi/ajatus Suomen filosofinen yhdistys fi-FI Ajatus 0355-1725 Lukijalle https://journal.fi/ajatus/article/view/67637 <p>Ajatus 73:n esipuhe.</p> Arto Laitinen ##submission.copyrightStatement## 73 5 7 Olettama tasa-arvosta https://journal.fi/ajatus/article/view/66752 <p>Niin kutsutun tasa-arvo-olettaman (engl. presumption of equality) mukaan tapauksia on kohdeltava aina samalla tavalla, ellei tiedossa ole riittävää perustetta kohdella niitä eri tavalla. Tapausten samanlaisuus tulee lähtökohtaisesti olettaa. Tämä periaate ohjaa päätöksentekoa ja on informatiivinen myös tilanteissa, joissa (1) emme tunne samanlaisuuden kriteeriä tai joissa (2) emme tiedä, ovatko tapaukset tuon kriteerin valossa samanlaisia (tai joissa emme tiedä kumpaakaan asiaa). Tasa-arvo-olettama kehottaa meitä kohtelemaan tapauksia joka tapauksessa samalla tavalla, mikäli tietoa ei ole. Jos esimerkiksi työnantaja ei tiedä, millä kriteerillä palkan suuruus määräytyy tai jos hän ei tiedä, kuinka ansioituneita hänen työntekijänsä tuon kriteerin valossa ovat, hänen tulee maksaa kaikille samaa palkkaa – mikäli tietoa ei ole saatavilla eikä tietämättömyys ole hänen omaa syytään. Kirjoituksessani teen katsauksen filosofiseen keskusteluun tasa-arvo-olettaman hyväksyttävyydestä ja luonteesta. Argumentoin, että olettamaa tasa-arvosta voidaan tietyissä olosuhteissa pitää hyväksyttävänä ja että olettaman käyttämiseen on itse asiassa useita perusteita – toisin kuin keskustelussa on joskus implisiittisesti oletettu.</p> Juha Räikkä ##submission.copyrightStatement## 73 9 31 Hegel ja antiikin dialektiikka https://journal.fi/ajatus/article/view/67663 <p>Tarkastelen artikkelissani Hegelin dialektisen ajattelun taustoja antiikin filosofiassa. Kiinnitän erityisesti huomiota ns. positiivisen dialektiikan (tai ”spekulaation”) juuriin antiikin perinteessä ja jätän Hegelin suhteen antiikin negatiiviseen dialektiikkaan, etenkin Elealaisen koulukunnan Zenoniin ja pyrrhonilaiseen skeptisismiin, tarkastelun ulkopuolelle. Korostan artikkelissani erityisesti antiikin dialektiikan ontologista merkitystä.</p> Kari Väyrynen ##submission.copyrightStatement## 73 33 66 Att veta vad som är bra eller illa för en – Georg Henrik von Wright om värderationalitet https://journal.fi/ajatus/article/view/66754 <p>I Georg Henrik von Wrights bok Vetenskapen och förnuftet (1986) beskrivs den tekniska rationalitetens dominans som en ödesfråga för den västerländska kulturen. Hoppet står i stället till ett annat sätt att tänka, som von Wright benämner värderationalitet. Mot bakgrunden av detta framstår analysen av vad värderationalitet egentligen är och hur människan skall lära sig – eller återfå – förmågan att tänka i sådana termer som överraskande knapp i boken. 24 år tidigare behandlade von Wright däremot utförligt den snarlika frågan om våra målsättningars förnuftighet eller oförnuftighet i sen serie artiklar om människans förhållande till naturen, som senare kom att ingå in essäsamlingen Humanismen som livshållning (1978). Men handlar det fortfarande om samma teori i Vetenskapen och förnuftet?</p> <p>I min artikel försöker jag påvisa att det finns flera viktiga skillnader mellan hur von Wright tänkte om människans goda 1962 och 1986. Från en uppfattning som är starkt förankrad i individens subjektiva preferensen rör sig von Wright mot en närmast objektiv standard för när människan ”har det bra”. Samtidigt blir tanken om att den tekniska rationaliteten och värderationaliteten faktiskt representerar olika former av förnuft också tydligare.</p> Bernt Österman ##submission.copyrightStatement## 73 67 92 Autiomaa leviää - Heideggerin kansallissosialismi ja juutalaisvastaisuus Mustien vihkojen valossa https://journal.fi/ajatus/article/view/66864 <p>Mustien vihkojen (Schwarze Hefte) nimellä julkaistut Heideggerin "ajatuspäiväkirjat" ovat nostaneet hänen ajattelunsa ja sen poliittiset ulottuvuudet jälleen kiivaan keskustelun kohteeksi. Tällä kertaa syynä on niihin sisältyvät yksiselitteisen selvät juutalaisvastaiset huomautukset samoin kuin aikaisempaa selvemmät viittaukset Heideggerin sitoutumisesta kansallissosialistiseen liikkeeseen. Ottaen lähtökohdaksi Heideggerin natsiyhteyksiä koskevan keskustelun nykyistä edeltävät vaiheet aina 1950-luvulta lähtien artikkelissa tarkastellaan Heideggerin 1920-luvun lopun filosofisesta kriisistä alkanutta filosofis-poliittista radikalisoitumista ja sen seurauksia hänen myöhemmälle ajattelulleen. Tarkastelu tuo tässä suhteessa esiin Heideggerin omalaatuisen "olemishistoriallisen antisemitismin" (Peter Trawny) ja sen taustana olevan, Heideggerin modernille ominaiseen tieteellis-tekniseen rationalismiin eli "laskennallisuuteen" kohdistaman kritiikin hänen luomansa Machenschaft-käsitteen yhteydessä. Erityistä huomiota artikkelissa kiinnitetään Heideggerin poetisoivaan kielen politiikkaan.</p> Hannu Eerikäinen ##submission.copyrightStatement## 73 93 138 Avaussanat: Ilkka Niiniluodon juhlaseminaari 28.9.2016 https://journal.fi/ajatus/article/view/67639 <p>Avaussanat toimivat johdatuksena samassa niteessä julkaistaviin Ilkka Niiniluodon juhlasymposiumin esitelmiin ja Niiniluodon vastauspuheenvuoroon. Kirjoituksessa tarkastellaan lyhyesti Niiniluodon merkittävää uraa suomalaisena filosofina ja hänen keskeisimpiä filosofisia näkemyksiään, erityisesti kriittistä tieteellistä realismia.</p> Sami Pihlström ##submission.copyrightStatement## 73 139 144 Ilkka Niiniluoto tieteen popularisoijana https://journal.fi/ajatus/article/view/67640 <p>Artikkelissa tarkastellaan teoreettisen filosofian professorin Ilkka Niiniluodon puhetta, jonka hän piti Säätytalolla kansalaisen ominaisuudessa vuonna 1993 Suomen henkinen tila ja tulevaisuus -ryhmän raportin julkistamistilaisuudessa. Silloinen pääministeri Esko Aho oli kutsunut Niiniluodon kokoamaan työryhmän tästä teemasta. Ryhmä ei päätynyt yhteiseen raporttiin, vaan artikkelikokoelmaan, joka julkaistiin seuraavana vuonna. Julkistamistilaisuuden yleisönä oli keskeisiä poliittisia vaikuttajia ja median edustajia. Analysoin yksityiskohtaisesti Niiniluodon puheeseen sisältyvää monitasoista näkemystä tiedon ja poliittisen toiminnan suhteesta. Analyysin käsitteellisinä välineinä esittelen Niiniluodon oman näkemyksen taitojen tieteellistymisestä ja osoitan, että se vastaa Aristoteleen taidon (tekhnê) käsitystä.</p> Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila ##submission.copyrightStatement## 73 145 180 Tiede, totuus, viisaus: Huomioita Ilkka Niiniluodon filosofiakäsityksestä https://journal.fi/ajatus/article/view/67641 <p>Otsikon sanoihin ”tiede”, ”totuus” ja ”viisaus” kiteytyy Ilkka Niiniluodon filosofian keskeisiä teemoja. Niiniluoto on koko uransa ajan ollut kiinnostunut tieteestä ja tieteellisestä maailmankatsomuksesta. Hänelle tiede on paras tapa muodostaa uskomuksia. Hänet tunnetaan myös loogikkona: hän on sekä käyttänyt että kehittänyt formaaleja menetelmiä ja myös puolustanut niiden käyttöä filosofiassa. Tässä kirjoituksessa tutkitaan Niiniluodon filosofiakäsitystä. Siinä tarkastellaan sekä sitä, mitä Niiniluoto on kirjoittanut filosofian tehtävästä, että sitä, kuinka hän käytännössä harjoittaa filosofiaa. Artikkelissa pyritään selvittämään, millaisia menetelmiä hän suosii filosofiassa, mikä on hänen suhteensa filosofian historiaan ja filosofian koulukuntiin ja kuinka hän näkee filosofian ja erityistieteiden suhteet sekä logiikan ja metafysiikan paikan filosofiassa. Niiniluodolle filosofia on myös elämäntaitoa. Hänen filosofiakäsityksensä ei ole muuttunut jyrkästi vuosien kuluessa, vaikka pieniä painotuseroja voi havaita. Sanat ”tiede”, ”totuus” ja ”viisaus”, jotka luonnehtivat Niiniluodon filosofiaa, tavoittavat myös olennaisia piirteitä hänen filosofiakäsityksestään.</p> Leila Haaparanta ##submission.copyrightStatement## 73 181 199 Filosofia ammattina ja kutsumuksena https://journal.fi/ajatus/article/view/67642 <p>Kirjoitus on kommentti Leila Haaparannalle ja Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilalle, jotka tarkastelivat Suomen Filosofisen Yhdistyksen seminaarissa Ilkka Niiniluodon filosofiakäsitystä. Filosofiaa ammattina edustaa Eino Kailan ja hänen oppilaittensa looginen käsite- ja katsomusanalyysi. Filosofiaa kutsumuksena edustavat G. H. von Wrightin aikalaiskritiikki ja osallistuvan filosofian erilaiset muodot. Kirjoitus esittää, miten nämä lähestymistavat heijastuvat myös Niiniluodon suorittamassa perustutkimuksessa ja soveltavassa filosofiassa.</p> Ilkka Niiniluoto ##submission.copyrightStatement## 73 201 218 An Introduction to Metametaphysics -kirjan esittely https://journal.fi/ajatus/article/view/67643 <p>Esittelen tässä lyhyesti joitakin kirjani pääteemoja ja selvennän seikkoja kuten metametafysiikan ja metaontologian suhde. Esittely pitää sisällään myös lyhyet kuvaukset kirjan luvuista.</p> Tuomas E. Tahko ##submission.copyrightStatement## 73 219 225 Metametafysiikkaa kategorioilla ja ilman https://journal.fi/ajatus/article/view/67644 <p>Kommentoin artikkelissa Tuomas Tahkon oppikirjaa An Introduction to Metametaphysics. Kritisoin sitä, että Tahko on jättänyt kirjastaan pois kategoria-lähestymistavan metafysiikkaan. Tämän lähestymistavan mukaan metafysiikassa on oleellista, että se tutkii ontologisia eli olevan kategorioita. Argumentoin artikkelissa, että ontologisen kategorian käsite on hyvä ymmärtää olemisen muodon käsitteen avulla. Sekä kategorioista että olemisen muodosta puolustan relationaalista käsitystä: olion kategorian ja olemisen muodon määräävät formaaliontologiset relaatiot, joissa olio on. Formaaliontologiset relaatiot ovat sisäisiä relaatioita, joiden predikaatiot eivät kerro mitään relaation jäseniensä ei-relationaalisesta luonteesta. Esitän tältä perustalta huomioita metafyysisestä fundamentaalisuudesta, metafysiikan tutkimuskohteista, osa-alueista ja metafyysisestä selittämisestä, joista on käyty viime vuosina innokasta keskustelua. Nämä ovat vaihtoehtoisia ehdotuksia nykykeskustelua hallitseville metaontologisille ja perustamis- tai fundamentaalisuus-käsityksille.</p> Jani Hakkarainen ##submission.copyrightStatement## 73 227 255 Tahko metafysiikan ja tieteen suhteesta https://journal.fi/ajatus/article/view/67664 <p>Pyrin tässä artikkelissa selvittämään, missä määrin Tuomas Tahkon kirjan An Introduction to Metametaphysics luvussa 9 esittämä käsitys tieteen ja metafysiikan suhteesta tuo selvyyttä metafysiikan luonteeseen itsenäisenä tutkimusalana. Analyyttinen metafysiikka on joutunut viimeisten viidentoista vuoden aikana kasvavan kritiikin kohteeksi. James Ladymanin (2012) mukaan viime aikoina suosittu käsitys metafyysisen teorian valinnasta teoreettisten hyveiden perusteella kohtaa niin sanotun vahvan globaalin alimääräytyneisyyden ongelman. Tahko pyrkii vastaamaan näihin huoliin esittämällä synteesiin E.J. Lowen metafysiikkakäsityksen ja Laurie Paulin (2002) esittämien ideoiden välillä. Argumentoin, että Tahkon vastaus on sikäli puutteellinen, että se jättää avoimeksi kysymyksen parhaan ontologisen kategoriajärjestelmän valinnasta. Teen ehdotuksia siitä, miten voimme välttää alimääräytyneisyyshuolen myös tässä tapauksessa.</p> Markku Keinänen ##submission.copyrightStatement## 73 257 269 Kategorioiden metametafysiikka: vastaus Hakkaraiselle ja Keinäselle https://journal.fi/ajatus/article/view/67645 <p>Tässä artikkelissa vastaan lyhyesti Jani Hakkaraisen ja Markku Keinäsen esittämiin huomioihin kirjastani An Introduction to Metametaphysics. Keskeisessä asemassa ovat erityisesti kategorioiden metafysiikka ja sen rooli metametafysiikassa, ontologinen perustaminen, teoreettiset hyveet metafysiikassa, sekä tieteen ja metafysiikan suhde.</p> Tuomas E. Tahko ##submission.copyrightStatement## 73 271 280 Huumorin dynaaminen käsite. Erich Fromm ja humaanin huumorin mahdollisuus https://journal.fi/ajatus/article/view/67646 <p>Lectio praecursoria Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa&nbsp;13.5.2016.</p> Jarno Hietalahti ##submission.copyrightStatement## 73 281 287 Tieteen objektiivisuuden ehdoista https://journal.fi/ajatus/article/view/67647 <p>Jyväskylässä 5.9.2015 pidetty Lectio Praecursoria.</p> Saana Jukola ##submission.copyrightStatement## 73 289 297 Esseitä Humen luonnonfilosofiasta https://journal.fi/ajatus/article/view/67648 <p>Väitöstilaisuuden lektio pidetty 17.9.2016, klo 12 Ruusupuiston Helena-salissa, Jyväskylän yliopistossa.</p> Matias Slavov ##submission.copyrightStatement## 73 299 308 Descartesin ajattelun metafysiikka https://journal.fi/ajatus/article/view/67649 <p>Turun yliopistossa 22.2.2016 pidetty lectio praecursoria.</p> Jani Sinokki ##submission.copyrightStatement## 73 309 316 Addiktio toiminnassa https://journal.fi/ajatus/article/view/67650 <p>Addiktio on kaikille tuttu ilmiö, mutta sitä selitetään hyvin eri tavoin. Se voidaan nähdä esimerkiksi sairautena, rationaalisena toimintana tai tahdonheikkoutena. Tällaiset tyypilliset näkemykset addiktiosta antavat helposti yksinkertaistavan kuvan addiktiivisesta toiminnasta. Ehdotan, että voimakas halu, lyhytnäköisyys, tahdonheikkous ja värittynyt päätöksenteko ovat piirteitä, jotka yhdessä muodostavat riittävän ehdon sille, että jotain toistuvaa toimintaa pidetään addiktiivisena. Kirjoitus on käytännöllisen filosofian väitöskirjani lectio praecursoria, joka esitettiin Turun yliopistossa joulukuun 3. päivä vuonna 2015.</p> Susanne Uusitalo ##submission.copyrightStatement## 73 317 322 Ludwig Wittgensteinin mielenfilosofiassa toisten mielet eivät ole tavoittamattomia https://journal.fi/ajatus/article/view/67651 <p>Jyväskylän yliopistossa 19.9.2015 pidetty lectio praecursoria.</p> Tero Vaaja ##submission.copyrightStatement## 73 323 331