Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus taitekohdassa
Avainsanat:
ammatillinen aikuiskoulutus, ammatillisen koulutuksen leikkaukset, oppisopimuskoulutus, apprenticeship training, cuts in vocational education, vocational adult educationAbstrakti
Ammatillisen aikuiskoulutuksen asema osana suomalaista koulutusjärjestelmää on kehittynyt rahoitusjärjestelmän muutosten mukana. Kurssimuotoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta ja samalla ammatillista aikuiskoulutusta ryhdyttiin kehittämään voimakkaasti 1970 luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä ammatillista aikuiskoulutusta alettiin suunnata markkinaohjattuun suuntaan. 1990-luvun alussa myös työvoimapoliittisen koulutuksen rahoitus siirrettiin hankintamenettelyn piiriin. Vuosituhannen vaihtuessa palattiin osittain valtionosuusjärjestelmään ja omaehtoisen aikuiskoulutuksen hankintajärjestelmä lopetettiin. Oppisopimusjärjestelmää alettiin kehittää ja siitä alkoi kasvaa vähitellen merkittävä aikuiskoulutuksen toteuttamis- ja rahoitusmuoto. Työvoimakoulutuksen hankinnassa kilpailuttamismenettelyä tehostettiin. Valtiontalouden kestävyysvajeen seurauksena tullaan lähivuosina leikkaamaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Merkittävimmät leikkaukset koskevat oppilaitosten perustutkintoon valmistavaa koulutusta. Tällä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia aikuisten perustutkintokoulutuksiin. Sitä, mitä vaikutukset ovat, ei voida tässä vaiheessa muuta kuin arvata. Rahoituksen pienentyessä ammatillisen lisäkoulutuksen määrät tulevat pienenemään sekä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa että oppisopimuskoulutuksessa. Hallitus on varautunut korjaamaan leikkausten negatiivisia vaikutuksia erityistoimenpiteillä, kuten nuorten aikuisten osaamisohjelma ja mahdollinen kansalaisten koulutustili. Vaarana on, että näillä toimenpiteillä ei voida taata riittävää ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjontaa. Aikuiskoulutukseen tullee lisää resursseja kuluttavaa byrokratiaa ja aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden tarve kasvaa.
