Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus: koulutus, johtajuus ja laadukkaat käytännöt

Alila, K., Eskelinen, M., Estola, E., Kahiluoto, T., Kinos, J., Pekuri H-M., Polvinen, M., Laaksonen, R., & Lamberg, K. (2014). Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat: Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12.Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-266-1

Arvola, O., Haanpää, M., Lastikka, A-L., & Kangas, J. (2024). “Kaikki lähtee vuorovaikutuksesta” - Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kieli-, kulttuuri- ja katsomuspedagoginen osaaminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(4), 10–32.

Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (39). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-505-1

Esping-Andersen, G., Garfinkel, I., Han, W. J., Magnuson, K., Wagner, S., & Waldfogel, J. (2012). Child care and school performance in Denmark and the United States. Children and youth services review, 34(3), 576–589. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2011.10.010

Felfe, C., & Lalive, R. (2018). Does early child care affect children’s development? Journal of Public Economics, 159, 33–53. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2018.01.014

Fenech, M., Wong, S., Boyd, W., Gibson, M., Watt, H., & Richardson, P. (2022). Attracting, retaining and sustaining early childhood teachers: an ecological conceptualisation of workforce issues and future research directions. The Australian Educational Researcher, 49(1). 1-19. https://doi.org/10.1007/s13384-020-00424-6

Havnes, T., & Mogstad, M. (2011). No child left behind: Subsidized child care and children’s long-run outcomes. American Economic Journal: Economic Policy, 3(2), 97–129. https://doi.org/10.1257/pol.3.2.97

Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa: Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-829-8

Hurme, T-R., Siklander, S., Kangas, M., & Melasalmi, A. (2023). Pre-service early childhood teachers’ perceptions of their playfulness and inquisitiveness. Frontiers Education, 8. https://doi.org/10.3389/feduc.2023.1102926

Kahila, S., Kuutti, T., Heikka, J., & Sajaniemi, N. (2023). Opettajan pedagogista johtajuutta harjoittelemassa – Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä. Teoksessa S. Havu-Nuutinen, S. Kontkanen, & S. Piispa-Hakala (toim.), Oppimisen muuntuvat maisemat (ss. 29–51). Kasvatusalan tutkimuksia – Research in Educational Sciences -julkaisusarja.

Kangas, J., & Harju-Luukkainen, H. K. (2021). What is the future of ECE teacher profession? Teacher’s agency in Finland through the lenses of policy documents. The Morning Watch: Educational and Social Analysis, 47 (1), 48–75. https://journals.library.mun.ca/ojs/index.php/mwatch/article/view/2261

Koivusalo, E., Alasuutari, M., & Ruutiainen, V. (2024). Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogista asiantuntijuutta rakentamassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(4), 34–53.

Körkkö, M., Kyrönlampi, T., Korhonen, E-M., Ollinen, H. & Isoniemi, S. (2024). Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia hakeutumisestaan alalle ja siirtymisestään opettajiksi toiselle ja korkea-asteelle. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 26(4), 54–70.

Melasalmi, A., Siklander, S., Kangas, M., & Hurme, T-R. (2023). Agentic playful pre-service teachers: Positionings from teacher-initiated playful teacher to community-shared playful teacher. Frontiers Education, 8. https://doi.org/10.3389/feduc.2023.1102901

Melhuish, E., Barnes, J., Gardiner, J., Siraj, I., Sammons, P., Sylva, K., & Taggart, B. (2019). A study of the long-term influence of early childhood education and care on the risk for developing special educational needs. Exceptionality Education International, 29(3), 22– 41. http://dx.doi.org/10.5206/eei. v29i3.9385

Onnismaa, E-L., & Kalliala, M. (2010). Finnish ECEC policy: interpretations, implementations and implications. Early Years 30(3), 267–277. https://doi.org/10.1080/09575146.2010.511604

Perren, S., Herrmann, S., Iljuschin, I., Frei, D., Körner, C., & Sticca, F. (2017). Child-centred educational practice in different early education settings: Associations with professionals’ attitudes, self-efficacy, and professional background. Early Childhood Research Quarterly, 38, 137–148. https://doi.or¬g/10.1016/j.ecresq.2016.07.001

Ranta, S., Kangas, J., Harju-Luukkainen, H., Ukkonen-Mikkola, T., Neitola, M., Kinos, J., Sajaniemi, N., & Kuusisto, A. (2023). Teachers’ Pedagogical Competence in Finnish Early Childhood Education – A Narrative Literature Review. Education Scien¬ces, 13(8), 791. http://dx.doi.org/10.3390/educs-ci13080791

Ranta, S., & Sintonen, S. (2023) Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia alaansa liittyvästä uutisoinnista. Prologi, 19(2), 6–29. https://doi.org/10.33352/prlg.121813

Repo, L., Hjelt, H., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., & Kivistö, A. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Julkaisut 15:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/publication/varhaiskasvatuksen-laatu-arjessa-varhaiskasvatussuunnitelmien-toteutuminen-paivakodeissa-ja-perhepaivahoidossa

Saarinen, A. (2020). Equality in cognitive learning outcomes: the roles of educational practices[Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:IS¬BN:978-951-51-6713-2

Sirvio, K., Ukkonen-Mikkola, T., Kangas, J., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2023). ”Äänestin jaloillani!” Ammatin vaihtaneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia työn ja toimintakulttuurin muutokseen. Työelämän tutkimus, 21(1), 84–108. https://doi.org/10.37455/tt.111478

Thomsen, M. K. (2015). Parental time investments in children: Evidence from Denmark. Acta Sociologica, 58(3), 249–263. https://doi.org/10.1177/0001699315572159

Van Lancker, W., & Ghysels, J. (2016). Explaining patterns of inequality in childcare service use across 31 developed economies: A welfare state perspective. International Journal of Comparative Sociology, 57(5), 310–337. https://doi.org/10.1177/0020715216674252

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi [VKF] (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030 -Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2

Välimäki, S., Lammi-Taskula, J., Mesiäislehto, M., & Närvi, J. (2024, helmikuu 9) Growing inequality and diverging paths in early childhood education and care: Educational disparities in Europe. https://doi.org/10.31235/osf.io/8fbgm