Ammattikasvatuksen aikakauskirja

Smart Campus - Digitalisaatio ja kehittyvät teknologiat työssä ja oppimisessa

2023-09-29T15:01:48+03:00

Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut vahvistavat työ- ja elinkeinoelämälähtöistä koulutuksen kehittämistä uusimalla opetuksessa käytettäviä laitteita ja sovelluksia sekä lisäämällä modernia teknologiaa opetukseen. Investoinnit eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös uusiin oppimisympäristöihin soveltuvaa käsitystä oppimisesta ja pedagogisista menetelmistä, jotta opinto- ja työuran aikainen koulutus innostaa osallistumaan ja tukee laadukasta oppimista. Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Tarkastelemme artikkelissa korkeakoulutuksen työelämärelevanssia ja työelämäyhteyttä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäkumppanien näkökulmista uusissa korkean teknologian oppimisympäristöissä, joita on tutkittu vasta vähän.

Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2021 ja 2022 kolmessa ryhmähaastattelussa. Tutkimus sijoittuu Oulun ammattikorkeakoulun kyberfyysisten, hybridimallisten oppimisympäristöjen monialaiseen kokonaisuuteen. Teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla kartoitamme digitalisaation esiintuomia osaamistarpeita ja tapoja vahvistaa korkeakoulutuksen työelämärelevanssia ja työelämätaitojen kehittämistä ammattikorkeakoulutuksen aikana. Tuloksena kuvaamme neljä keskeistä kehitysnäkökulmaa: 1) digitalisaatio ja kehittyvät teknologiat oppimisessa 2) opetussuunnitelmat 3) tunnistetut työelämätaidot ja 4) osaamisen kehittäminen. Tuloksemme täydentävät aiempaa tutkimusta jatkuvasta oppimisesta ja digitaalisista oppimisympäristöistä sekä ohjaavat suunnittelemaan tulevaisuuden koulutustarjontaa.

Toimiva monikielinen korkeakouluympäristö edistää kansainvälisten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta: tapaustutkimus Lapin ammattikorkeakoulussa

2023-09-29T15:09:14+03:00

Artikkelissa tarkastellaan kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä. Korkeakouluista on tullut monimuotoisia ja monikielisiä toimintaympäristöjä, joissa on mahdollista edistää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta kielitietoisilla toimintatavoilla. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan yhdenvertaisuutta monikielisyyden, osallisuuden ja toimijuuden kautta. Kyse on tapaustutkimuksesta, jonka tutkimusaineisto kerättiin Lapin ammattikorkeakoulun kansainvälisiltä tutkinto-opiskelijoilta sähköisellä kyselyllä ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksena havaittiin, että kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta yhdenvertaisuutta korkeakouluympäristössä voitaisiin edistää kielitietoisilla käytänteillä. Esimerkiksi kielitietoisten työpaikkojen puute vähentää kansainvälisten opiskelijoiden halua jäädä Lappiin opintojen jälkeen, yksikielinen viestintä ei edistä kansainvälisten opiskelijoiden toimijuutta korkeakouluympäristössä ja verkostojen puute vähentää heidän osallisuuttaan korkeakouluympäristössä.

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien digitaalinen syrjäytyminen sosiaali- ja terveysalan osaamisen haasteena

2023-09-29T14:36:15+03:00

Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä on syntynyt uudenlaisia yhteiskunnallisia kahtiajakoja, jotka ovat seurausta kansalaisten digitaalisten taitojen puutteista ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden esteistä. Tämä kehitys luo haasteita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamiselle. Heillä tulee olla digitaalista osaamista, mutta myös sellaista osaamista, jonka avulla he pystyvät ehkäisemään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden digitaalista syrjäytymistä. Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, miten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien digitaalisen syrjäytymisen luoma haaste muuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen osaamisvaatimuksia. Tätä kysymystä lähestytään kahden laadullisen aineiston avulla. Digitaalisen osallisuuden ja syrjäytymisen osatekijöitä tarkastellaan rikostaustaisten henkilöiden haastattelujen kautta ja digituen osaamisvaatimuksia tutkitaan digituen asiantuntijoiden haastattelujen kautta. Tuloksia jäsennetään Delamare Le Deistin ja Wintertonin (2005) kompetenssitypologian avulla. Tulosten mukaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten digitaalisen osallisuuden edistäminen ja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta monenlaista osaamista. Heiltä edellytetään digitaalisen syrjäytymisen prosessien ymmärtämistä, mutta myös kohtaamisosaamista, kykyä opastaa digiasioissa sekä motivoivan ohjauksen taitoja.

Tulevaisuuden taidot ja osaaminen – yhdenvertaisuus digitalisaation ajassa

2023-09-29T14:29:38+03:00