https://journal.fi/akakk/issue/feed Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2020-04-06T14:08:11+03:00 Toimitus / Editorial Team akakk@ottu.fi Open Journal Systems <p><strong>Ammattikasvatuksen aikakauskirja (AKAKK)</strong> on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä JUFO1-tason tieteellinen, vertaisarvioitu lehtijulkaisu. Aikakauskirjassa julkaistavat tekstit käsittelevät ammattikasvatuksen tutkimusta laaja-alaisesti ammatillisen kasvun, ammattiin johtavan koulutuksen sekä aikuisten työssä oppimisen näkökulmasta.</p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/akakk/article/view/91029 Toimijuus ja ammatillinen kasvu 2020-03-25T11:54:27+02:00 Sonja Niiranen sonja.niiranen@tuni.fi Petri Nokelainen petri.nokelainen@tuni.fi 2020-03-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/akakk/article/view/91030 Kehittämishankkeet korkeakoulutuksen työelämärelevanssin edistäjänä 2020-04-06T14:08:09+03:00 Sanna Brauer sanna.brauer@oulu.fi Eila Pajarre eila.pajarre@tuni.fi Leena Nikander leena.nikander@hamk.fi Reija Häkkinen reija.a.hakkinen@jyu.fi Jaana Kettunen jaana.h.kettunen@jyu.fi <p>Muuttuvan työelämän tarpeet ohjaavat entistä painokkaammin kehittämään yhteistyötä korkeakoulutuksen ja työelämän välillä sekä vahvistamaan jatkuvan oppimisen kulttuuria. Yksilötasolla paremmat yleiset työelämätaidot avaavat uusia työllistymismahdollisuuksia ja tukevat opiskelijaa opitun soveltamisessa. Yhteiskunnan tasolla korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehitystyöllä varmistetaan työvoiman saatavuutta ja nopeutetaan työllistymistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käynnissä olevia ja jo päättyneitä korkeakoulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä kehittämishankkeita (n=12), niissä tunnistettavia erilaisia työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyviä malleja sekä työelämäyhteyksissä tapahtuneita muutoksia 10 viime vuoden aikana. Tutkimusaineisto kerättiin tammi-huhtikuussa 2019 sähköpostikyselyllä sekä puhelin- ja kasvokkaishaastatteluilla. Tutkimusaineistoa täydensivät kehittämishankkeiden hankesuunnitelmat, loppuraportit sekä hankkeiden www-sivut. Aineiston teorialähtöisessä sisällönanalyysissa sovellettiin korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämismallia (spesialisti-, integratiivinen ja verkostoituneen kulttuurin malli). Työelämäläheisille kehittämishankkeille identifioitavista malleista on löydettävissä eroja alkutilanteessa, mutta yhteinen tavoite on kehittää korkeakoulutusta kohti verkostoituneen kulttuurin mallia sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Johtopäätöksenä esitämme, että työelämäyhteyksien kehittämismallien avulla voidaan kuvata korkeakoulutuksen työelämärelevanssin kehittymistä tutkittuna ajanjaksona. Systemaattista kehittämistyötä tarvitaan hankkeiden tulosten jalkauttamiseksi ja toimintojen vakiinnuttamiseksi.</p> 2020-03-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/91031 Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa opettajaksi opiskelevien kokemuksia digitaitojen osaamisesta ja opiskelusta 2020-04-06T14:08:10+03:00 Vilhelmiina Harju vilhelmiina.harju@helsinki.fi Leila Pehkonen leila.pehkonen@helsinki.fi Hannele Niemi hannele.niemi@helsinki.fi Jenny Niu jenny.niu@helsinki.fi <p>Tutkimus käsittelee ammatillisissa opettajakorkeakouluissa opettajaksi opiskelevien kokemuksia omista digitaidoistaan. Tavoitteena on tutkia, miten opiskelijat arvioivat omaa opetustyöhön liittyvää digiosaamistaan. Lisäksi tarkastellaan, millaisia digiosaajaryhmiä opiskelijoiden joukosta on löydettävissä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Määrällisin menetelmin analysoitiin yhteensä 100 vastausta. Avointen kysymysten vastauksia (n=86) analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.</p> <p><br>Suuri osa opiskelijoista arvioi opettamiseen liittyvää digitaitojen osaamistaan keskimäärin melko hyväksi. He kokivat osaavansa käyttää hyvin digiteknologiaa muun muassa yhteistyöskentelyyn toisten kanssa. Vaikeaksi koettiin erityisesti monilukutaidon, kuten erilaisten kirjoitettujen, audiovisuaalisten ja digitaalisten tekstien tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen, opettaminen. Opiskelijat kokivat oppineensa opettajaopintojen aikana yleisesti digitaitoja, mutta ilmoittivat myös toiveestaan kehittyä erityisesti teknologian pedagogisessa hyödyntämisessä. Klusterianalyysin avulla löydettiin neljä opiskelijaryhmää, jotka poikkesivat toisistaan siinä, millaisiksi he arvioivat omat opettajan työhön liittyvät digitaitonsa. Tutkimus auttaa hahmottamaan niitä digitaitojen osa-alueita, jotka opettajaopiskelijat kokevat jo hallitsevansa ja niitä, joissa he kokevat tarvitsevansa vielä harjoitusta ja lisää opiskelua.</p> 2020-03-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/91032 Kohti kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta. Kasvattajat lasten osallisuuden mahdollistajina varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä 2020-04-06T14:08:11+03:00 Outi Arvola oamarv@utu.fi Jyrki Reunamo jyrki.reunamo@helsinki.fi Minna Kyttälä minna.kyttala@utu.fi <p>Kieli- ja kulttuuritietoisen ammatillisen osaamisen kehittämistarve näkyy Suomessa eri kouluasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Oppimisympäristöt muuttuvat kielellisesti ja kulttuurisesti yhä monimuotoisimmiksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kasvattajat voivat mahdollistaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevien oppimisympäristöjen toteutumista varhaiskasvatuksessa.</p> <p>Tutkimusaineisto perustuu Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerättyjen ammattikasvattajien arvioihin ja havaintoihin varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Tutkimusaineistona ovat kasvattajien tekemät 309 lapsiarviota eri kieli- ja kulttuuritaustaisista lapsista, observointiaineisto näiden lasten osallisuuden näyttäytymisestä varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä (N=7428) sekä kasvattajien arvioima varhaiskasvatuksen oppimisympäristön kyselyaineisto (N = 180 päiväkotiryhmää). Kantaväestön vertailuaineistossa lapsia on 1670 ja havaintojen määrä on 37 054.</p> <p>Tutkimuksen tulosten perusteella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä näyttäytyvät keskeisinä tekijöinä kasvattajien luomat, lasten osallisuutta mahdollistavat käytännöt, kuten perheiden huomiointi, vapaan leikin ohjaus, lukemistilanteet ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen. Varhaiskasvattajien tulisikin kiinnittää näihin toimintoihin enemmän huomiota. Ammatillisen osaamisen kehittymisessä keskeistä on kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisen työn reflektoiva tarkastelu. Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää kieli- ja kulttuuritietoisia oppimisympäristöjä ja tarkastella laajemmin niitä mahdollisia osaamistarpeita, joita ammattikasvattajilla työssään on.</p> 2020-03-19T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2020