Ammattikasvatuksen aikakauskirja

Asiantuntijuuden kehittyminen varhaiskasvatuksen lukuhetkien kysymys–vastaus-vuorovaikutuksessa

Tiia Lindfors — 2025-03-26

Tämä tutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen työntekijöiden pedagogista asiantuntijuutta ja sen kehittymistä. Tutkimuksessa analysoidaan opettajien ja lastenhoitajien sekä 2–5-vuotiaiden lasten kysymys–vastaus-vuorovaikutusta Luetaan jutustellen -intervention lukuhetkissä. Kuusi työntekijää osallistui koulutukseen ja työnohjauksiin. He ohjasivat 6–7 lapsen pienryhmiä, joissa luettiin ja keskusteltiin Onni-poika-kirjojen tapahtumista.

Työntekijöiden esittämiä kysymyksiä, lasten vastauksia ja niiden laadun kehittymistä analysoitiin 20 viikkoa kestäneen intervention viikoilla 1, 4 ja 12 videoiduista lukuhetkistä. Analyysi toteutettiin keskustelujen tasoluokittelulla, joka eteni sanatarkasta tasosta haastavampaan päättelytasoon. Työntekijät esittivät yhteensä 2111 kysymystä ja lapset vastasivat 1378 kysymykseen lukuhetkien (N = 18) aikana. Noin puolet kysymyksistä ja vastauksista osoitti päättelytaitojen harjoittelua lukuhetkissä. Kysymysten ja vastausten laatu sekä kysymys–vastaus-parien vastaavuus kehittyivät myönteisesti intervention aikana. Lasten kehitystasojen huomioiminen eritasoisia kysymyksiä esittämällä ja vuorovaikutuksen haasteellisuuden lisääminen intervention edetessä viittaavat työntekijöiden kouluttamisen ja työnohjausten tukeneen heidän pedagogisen asiantuntijuutensa kehittymistä.

Työntekijöiden asiantuntijuuden kehittämiseksi suositellaan keskustelevaa lukemistapaa ja lasten oppimisen edistämiseksi päättelyä tukevien kysymysten esittämistä, jotta jokainen lapsi pääsisi osalliseksi laadukkaasta lukuvuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksessa.

Tarinoita toiseudesta - Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemuksia koulutuspoluilta

Kati Jokio — 2025-03-26

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaativaa erityistä tukea tarvitsevien ammatillisten opiskelijoiden kokemuksia toiseudesta. Lähtökohtana oli selvittää opiskelijoiden haastatteluissa esiin nousevia elämänteemoja, kun keskustelu kohdentuu heidän koulutuspolkuihinsa. Tutkimusaineiston muodostavat 20 teemahaastattelua, joissa haastateltavina oli päättövaiheen perustutkinto-opiskelijoita ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Tutkimusaihetta käsitellään aineistolähtöisesti, ja aineiston analyysi oli luonteeltaan sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset ovat: Miten opiskelijat kokevat toiseuden, ja millaisia ratkaisuja toiseuteen heillä on elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyen? Haastatellut opiskelijat eivät käyttäneet toiseus -käsitettä, vaan käsite on tulkinnallinen.

Tutkimustuloksena todetaan toiseuden olevan merkityksellinen elämänteema koulutuspolulla, jota kuvailtiin erilaisten koettujen tapahtumien seurauksena ulkopuolisuuden kokemuksina. Jako meihin ja heihin näyttäytyi opiskelijoille yhtenäisenä kokemuksena. Kaikki haastatellut eivät kokeneet varsinaisesti toiseutta, mutta eivät kertoneet olevansa täysin osallisiakaan. Kavereita kerrottiin pääosin olevan vähän tai ei lainkaan.

Siirtymä koulutuksesta työelämään mietitytti opiskelijoita, ja toiseus kuului kokemuksissa edelleen, kun opinnot olivat päättymässä. Tulevaisuus näyttäytyi kuitenkin lopulta valoisana, ja nuorilla oli paljon toiveita. Tärkein toive oli päästä osaksi yhteisöjä.

Ammatillisen opettajan näkemykset työelämäyhteistyön uudistamisen mahdollisuuksista ja haasteista

Riikka Halmevuo — 2025-03-26

Ammatillisten opettajien työelämäyhteistyön käytännöt muuttuivat vuoden 2018 lakiuudistuksessa, kun työpaikoilla oppiminen sai entistä suuremman painoarvon ammatillisessa koulutuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee ammatillisen opettajan näkemyksiä rajatoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista koulutusuudistuksen edellyttämässä työelämäyhteistyössä. Tutkimuksessa analysoitiin ammatillisilta opettajilta kerätyn verkkokyselyn avoimia vastauksia kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian viitekehyksessä. Tulosten mukaan ammatillisen opettajan rajatoiminnan ekspansiiviset mahdollisuudet ilmenivät opettajan uusina työelämärooleina, työelämälähtöisyyden pedagogisena toteutuksena, työelämäyhteistyökäytäntöjen ja -välineiden vakiinnuttamisena, reformin opiskelijalähtöisyyden vahvistamisena, koulun ja työpaikan yhteisöllisten käytäntöjen luomisena sekä työnjaon rajanylityksinä. Toisaalta rajatoiminnan jännitteisinä haasteina nähtiin opettajien osaamisen ylläpitäminen, ohjausresurssien niukkuus, työnjako yhteistyön rajapinnalla ja työelämän pedagoginen uudelleen orientoituminen. Toiminnanteoreettinen tarkastelu mahdollistaa aiempaa tutkimusta systeemisemmän lähestymistavan työelämäyhteistyön uudistamiseen. Tutkimuksen osoittamat toiminnan ekspansiot ja jännitteet vahvistavat ja laajentavat käsitystä ammatillisen opettajuuden kehittämishaasteista 2020-luvulla.

Approaches to teaching and wellbeing among European higher education teachers

Taina Civil — 2025-03-26

Viime vuosina kiinnostus korkeakouluopettajien hyvinvointiin on lisääntynyt korkeakoulupedagogiikan tutkimuskentällä. Erityisesti opetuksellisia lähestymistapoja on käytetty teoreettisena ja analyyttisena viitekehyksenä korkeakouluopettajien pedagogisia käytänteitä ja intentioita tarkastelevassa tutkimuksessa. Opetuksellisten lähestymistapojen ja opettajan hyvinvoinnin suhteesta tiedetään kuitenkin edelleen melko vähän. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa tarkasteltiin opetuksellisten lähestymistapojen, opettajien hyvinvoinnin sekä opetuskokemuksen ja pedagogisen pätevyyden välisiä suhteita. Tutkimuksen konteksti kiinnittyy Regional University Network - European University (RUN-EU) -verkostoon, joka kattoi mittaushetkellä seitsemän eurooppalaista korkeakoulua. Tutkimusaineisto muodostui 244 korkeakouluopettajan opetuksellisia lähestymistapoja, minäpystyvyyttä ja itsemyötätuntoa mittaavan kyselyn vastauksista. Tulokset osoittivat, että vuorovaikutteinen ja tiedon siirtämistä painottava lähestymistapa olivat positiivisesti, kun taas ei-reflektiivinen lähestymistapa oli negatiivisesti yhteydessä opettajien minäpystyvyyteen ja itsemyötätuntoon. Suunnitelmallisen lähestymistavan havaittiin myös ennustavan opettajan minäpystyvyyttä. Pedagogisen pätevyyden omaavat opettajat hyödynsivät opetuksessaan enemmän vuorovaikutteista lähestymistapaa ja vastavuoroisesti vähemmän tiedon siirtämiseen keskittyvää lähestymistapaa. Tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on tukea opettajien vuorovaikutteisia lähestymistapoja ja heidän kykyään reflektoida opetustaan pedagogista koulutusta tarjoamalla.

Työn monipaikkaisuus vaikuttaa oppimiseen

Eija Lehtonen — 2025-03-26

Covid-pandemian myötä monipaikkainen työ on yleisempää kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka pandemian aikaiset kohtaamisen rajoitukset on poistettu, työntekijät eivät ole palanneet työpaikoille samassa mittakaavassa kuin ennen pandemiaa. Työ on irtautunut perinteisistä ajan ja paikan rajoitteista erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Tiedämmekö, millaisia vaikutuksia tällä on työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen?