Ammattikasvatuksen aikakauskirja

“Uuden näkemistä ja kykyä ajatella uudella tavalla asioista” – Oppilaitoksen pedagoginen johtaminen muutoksessa

Riia Palmqvist — 2024-11-03

Tässä artikkelissa tarkastellaan oppilaitoksen johtajien kokemuksia tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) suunnittelusta ja johtamisesta muutosprosessissa. Viitekehyksenä käytetään Kovalaisen (2020) mallia muutoksen toteutumisesta pedagogisesti johdetussa yhteisössä. Artikkelia varten haastateltiin yhtätoista koulutusalan johtajaa, jotka johtivat omassa oppilaitoksessaan tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suunnittelua. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Haastateltujen johtajien tavoitteena oli yhteisen ymmärryksen ja tahtotilan synnyttäminen, jotta muutos mahdollistuu. Johtajat pyrkivät luomaan raamit ja alustan yhteistyölle, minkä jälkeen vastuu koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta annettaisiin opettajille. Uuden valmentavan koulutuksen nähtiin onnistuessaan tuovan uusia, laajempia mahdollisuuksia valmentavan koulutuksen opiskelijoille. Kokemus muutosjohtajuudesta vahvistaa parhaimmillaan organisaation osaamista muutoksen johtamisessa.

“Tutorit on ihan valtava resurssi ja siitä pitäis saada se kaikki potentiaali irti” – Tutortoiminnan kehittäminen korkeakoulussa

Taina Civil — 2024-11-03

Korkeakouluopintojen ensimmäisellä vuodella on suuri merkitys uusien opiskelijoiden sosiaaliselle integroitumiselle osaksi uutta korkeakouluyhteisöä. Opintoihin kiinnittymiseksi ja siirtymävaiheen sujuvoittamiseksi korkeakouluissa hyödynnetään tutorointia eräänä keskeisenä alku- ja vertaisohjauksen muotona. Tutorina toimii yleensä saman koulutusohjelman ylemmän vuosikurssin opiskelija, joka tarjoaa psykososiaalista tukea, perehdyttää uudet opiskelijat korkeakoulun käytäntöihin ja luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta tutoroitavan opiskelijaryhmän sisällä. Korkeakouluopiskelijoiden määrän jatkuvan lisääntymisen ja heterogeenistymisen vuoksi tutortoiminnan kehittäminen on entistä keskeisemmässä asemassa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten korkeakoulun tutortoimintaa tulisi kehittää vertaisohjausta antavien tutorien ja tutortoimintaa ohjaavien opinto-ohjaajien näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto muodostui 14 tutorin ja 11 opinto-ohjaajan yksilöhaastatteluista, jotka analysoitiin sisällönanalyyttisesti ja teemoitellen. Tutkimustulokset osoittivat tutortoiminnan tärkeimpien kehittämiskohteiden olevan 1) Yhteistyön lisääminen tutoroinnin toimijoiden kanssa, 2) Tutortoiminnan selkeys ja tiedonjako, 3) Tutoroitavien opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen ja 4) Tutortoiminnan markkinointi ja tutorien rekrytointi. Tutkimustulokset tarjoavat tärkeitä näkökulmia ja konkreettisia työkaluja korkeakoulun tutortoiminnan kehitystyöhön tutoroinnin laadun, vaikuttavuuden ja kattavuuden parantamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen opettajat ja inkluusio

Minna Seppälä — 2024-11-03

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten inkluusio toteutuu ammatillisessa oppilaitoksessa opettajien näkökulmasta. Aineistonkeruussa ja analyysissä hyödynnettiin Boothin ja Ainscow’n (2002) Index for Inclusion -mallia ja siitä suomalaiseen kulttuuriin ja kouluun soveltuvaksi käännettyä mallia (Booth ja muut, 2005). Malli avaa inkluusion osa alueita laajentaen inkluusiokäsitystä koskemaan koulukulttuuria, osallistuvan opetuksen periaatteita sekä inklusiivisia käytäntöjä. Tutkimukseen osallistui 15 ammatillisen koulutuksen opettajaa, jotka olivat iältään 32–64-vuotiaita. Haastatteluaineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimus osoitti, että inkluusion toteutumisessa oli sekä vahvuuksia että haasteita kaikilla inkluusiomallin osa-alueilla. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen inklusiivisemmaksi vaatii tuekseen arvokeskustelua ja yhteistä ymmärrystä inkluusiota tukevasta toimintakulttuurista, periaatteista ja käytännöistä. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä ammatillisen koulutuksen inkluusion ja ammatillisten opettajankoulutusten kehittämisessä.

Opiskelumotivaatio ja VALMA-nuorten hakeutuminen jatkokoulutukseen

Terhi Maczulskij — 2024-11-03

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ammatilliseen koulutukseen valmentavissa (VALMA) opinnoissa opiskelevien keskisuomalaisten nuorten opiskelumotivaation, kouluhyvinvoinnin ja heidän saamansa sosiaalisen tuen yhteyttä toisen asteen koulutukseen hakeutumiseen. Analyyseissa hyödynnettiin vuosina 2016 ja 2017 kerättyjä kyselyaineistoja, jotka yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoihin opiskelijoiden päätoimesta ja valtionveronalaisista tuloista vuosi kyselyyn osallistumisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että suomenkielisillä opiskelijoilla oli heikompi opiskelumotivaatio vieraskielisiin opiskelijoihin verrattuna, mikä voi johtua suomalaisten opiskelijoiden nuoremmasta iästä. Kun tilastollisissa malleissa vakioitiin opiskelijoiden väliset erot demografisissa taustaominaisuuksissa, erityisesti tehtävää välttelevä suoritusstrategia (epäonnistumisen ennakointi ja tehtävien välttely) ennusti NEET-ryhmään kuulumista vuosi kyselyyn osallistumisen jälkeen, erityisesti miehillä. Opiskelu- ja työuran suunnittelumotivaatio oli myös yhteydessä lisääntyneeseen toisen asteen koulutuksen hakuaktiivisuuteen vieraskielisillä nuorilla.

Asiantuntijoiden käsityksiä ammatillisen koulutuksen tutkimuksen nykytilasta Suomessa

Solja Upola — 2024-11-03

Artikkelissa kuvataan asiantuntijoiden näkemyksiä ammatillisen koulutuksen tutkimuksen nykytilasta Suomessa. Tavoitteena on selvittää asiantuntijoiden käsityksiä, miten tutkimustoiminnan asema näyttäytyy ammatillisessa koulutuksessa Suomessa, sekä miten ammatillisen koulutuksen toimijat voivat hyödyntää tutkittua tietoa. Aineistonkeruu on toteutettu marraskuussa 2023 AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä. Laadullinen tutkimusaineisto (n = 33 Post it -lapuille tehtyä kirjausta sekä yhden tutkijan havainnointimuistiinpanot) on kerätty pyöreän pöydän keskustelusta, jossa ammattikasvatuksen asiantuntijat tuottivat moniäänisesti ja luovasti tietoa ammatillisen koulutuksen tutkimuksen nykytilasta. Keskusteluun oli kutsuttu neljä ammattikasvatuksen asiantuntijaa, jotka tarkastelivat ammatillisen koulutuksen ilmiöitä erityisesti tutkimusorientaatiosta. Monitieteisessä viitekehyksessä keskityttiin ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen vahvuuksiin, mahdollisuuksiin, heikkouksiin ja kehittämiskohteisiin, sekä uhkiin nelikenttäanalyysin rakenteiden mukaisesti. Yleisöllä (n = 25) oli mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun, kirjoittaa näkemyksiään Post it -lapuille ja sijoittaa ne seinällä oleviin nelikentän alueisiin. 91 Katsausartikkelissa esitellään tutkimustehtävän aiheeseen liittyviä näkökulmia, jotka nousivat esille pyöreän pöydän keskustelussa. Selvityksen tuloksena esitämme, että ammatillisen koulutuksen tulee nykyistä enemmän hyödyntää tutkittua tietoa, ja osan ammatillisen koulutuksen henkilökunnasta tulee osata tehdä relevanttia tutkimusta. Tämä edellyttää kansallisen tason tukitoimia. Suurimpana haasteena nimettiin ylipäätään ammatillisen koulutuksen tutkimustoiminnan johtamisen ja sen rakenteiden puuttuminen kansallisella tasolla sekä tiedon puute siitä, mikä on tutkimuksen asema ja sen tekemisen nykytila Suomen ammatillisen toisen asteen koulutuksen kentällä. Tutkimustoiminta nähdään tärkeänä osana ammatillisen koulutuksen kehittämistä – ammatillista koulutusta tulee kehittää ja sen arvostusta kasvattaa tutkimusnäyttöjen avulla.

Development of a compulsory mathematics online course capable of accommodating the individual needs of students in Finnish vocational upper secondary education

Sanni Suominen — 2024-11-03

Väitöstutkimuksessani kehitin verkko-opinnon, joka mahdollistaa yksilölliset oppimispolut ammatillisen peruskoulutuksen pakollisessa matematiikassa.

Eläytymistä ammattikasvatuksen tutkimuskenttään

Anna Wallin — 2024-11-03

Kuvittele, että olet tekemässä tieteellistä tutkimusta ammattikasvatuksen alalla. Eläydy tilanteeseen ja kerro,
miten lähdet toteuttamaan tutkimusta: millaista aineistoa keräät?