Ammattikasvatuksen aikakauskirja https://journal.fi/akakk <p><strong>Ammattikasvatuksen aikakauskirja (AKAKK)</strong> on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä JUFO1-tason tieteellinen, vertaisarvioitu lehtijulkaisu. Aikakauskirjassa julkaistavat tekstit käsittelevät ammattikasvatuksen tutkimusta laaja-alaisesti ammatillisen kasvun, ammattiin johtavan koulutuksen sekä aikuisten työssä oppimisen näkökulmasta.</p> <p>&nbsp;</p> fi-FI akakk@ottu.fi (Toimitus / Editorial Team) okka-saatio@oaj.fi (Toimitussihteeri / Editorial Assistant) ke, 24 kesä 2020 12:47:11 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Opettajat ja opiskelijat digimuukalaisina korona-ajassa https://journal.fi/akakk/article/view/95731 Sissi Huhtala, Annukka Tapani Copyright (c) https://journal.fi/akakk/article/view/95731 ma, 22 kesä 2020 00:00:00 +0300 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus virtuaalitodellisuuksien lisäarvosta ammattikasvatuksen kentällä https://journal.fi/akakk/article/view/95734 <p>Tarkastelemme tässä katsaus artikkelissa virtuaalitodellisuusteknologian (VR) hyödyntämistä ammattikasvatuksen kentällä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavoitteenamme on selvittää, minkälaista empiiristä tutkimusta aiheesta on tehty ja minkälaista lisäarvoa VR tuottaa ammattikasvatukselle 13 tutkimusartikkelin perusteella. Tulosten perusteella tutkimus VR:n hyödyntämisestä ammattikasvatuksessa on yhtäältä lisääntynyt, mutta toisaalta empiirisiä tuloksia on vielä suhteellisen vähän. Tutkimus on toistaiseksi keskittynyt käyttökokemuksiin erilaisia VR-sovelluksia hyödynnettäessä. Havaitsemamme lisäarvo liittyy erityisesti reaalimaailman rajoitusten ylittämiseen ja erilaisten oppimisprosessienkeskeisten tekijöiden vahvistamiseen. Toiminnallisuus, tunteet ja mahdollisuudet ohjata oppimisprosesseja nousivat voimakkaimmin esiin lisäarvon kategorioina. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti VR:n soveltamisen pidempiaikaisista vaikutuksista oppimiseen sekä VR:n vaikutuksista erilaisten yksilöiden oppimistuloksiin ja oppimisprosesseihin.</p> Pauli Huotari, Suvi Toivonen, Joni Lämsä, Raija Hämäläinen Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/95734 ma, 22 kesä 2020 00:00:00 +0300 Opettajana jo toimivan opettajaopiskelijan osaamisen kehittyminen – osaamisperustainen ja työelämälähtöinen ammatillinen opettajankoulutus https://journal.fi/akakk/article/view/95962 <p>Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaista osaamista ammatillisessa opettajankoulutuksessa kehittyi osaamisperustaisessa ja työelämälähtöisessä toteutuksessa opiskelijoiden itsensä kokemana. Tarkastelun kohteena olivat myös osaamisen kehittymistä tukeneet ja haastaneet tekijät. Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat (n = 14) toimivat opettajina ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakoulussa. Aineistona käytettiin ammatillisten opettajaopiskelijoiden oppimispäiväkirjoja koulutusprosessin ajalta (2018–2019) ja valmistumisvaiheen reflektiotekstejä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että opettajaopiskelijoiden osaaminen kehittyi erityisesti käsitteellisen ajattelun ja reflektio-osaamisen alueella. Myös pedagoginen osaaminen (opetusmenetelmät ja niiden soveltaminen) kehittyi ohjauksellisempaan ja oppijalähtöisempään suuntaan. Merkittävänä osaamisen kehittämisen keinona nousi esille osaamistavoitteiden integrointi omiin työtehtäviin. Tärkein osaamisen kehittämisen tuki oli omalta työpaikalta nimetty mentori. Vastaavasti osaamisen kehittämistä haastoivat liian kova työtahti ja muutokset omalla työpaikalla. Tulosten perusteella osaamisperustainen ja työelämälähtöinen toteutus soveltuu hyvin ammatillisena opettajana tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Jatkossa osaamisperustaisen koulutuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti, etenkin syvällisen tietämisen ja tulevaisuudessa tarvittavan monimuotoisen ja dynaamisen osaamisen näkökulmista.</p> Jiri Vilppola, Raija Hämäläinen, Katja Vähäsantanen, Petri Salo Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/95962 ma, 22 kesä 2020 00:00:00 +0300 Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa https://journal.fi/akakk/article/view/95963 <p>Eksploratiivisen tapaustutkimuksemme tavoitteena on selvittää laadullisesti ammattikorkeakouluhenkilöstön näkemyksiä opetuksen ja TKI-toiminnan integraatioon liittyvistä tekijöistä sekä TKI-hankkeiden tuloksien hyödyntämisestä opetuksessa. Aineistona oli ammattikorkeakouluhenkilöstön (n = 64) tuottamat kirjalliset näkemykset. Suunnitteluvaiheesta tunnistettiin <em>opetussuunnitelman hankkeistaminen </em>ja <em>projektisuunnitelman opinnollistaminen </em>-yläteemat sekä niiden neljä alaluokkaa: <em>opetussuunnitelma, yhteisen ymmärryksen muodostaminen, resurssit </em>ja <em>projektituotokset. </em>Toteutusvaiheesta tunnistettiin <em>opetuksen toteutuksen hankkeistaminen </em>ja <em>projektin toteutuksen opinnollistaminen </em>-yläteemat sekä niiden viisi alaluokkaa: <em>yhteisöllinen osallisuus, resurssointi, prosessin selkeys, opetussuunnitelman toteutus </em>ja <em>rahoituksen reunaehdot. </em>Hanketuloksien hyödyntämisestä tunnistettiin <em>tuotokset </em>sekä <em>integratiivinen TKI- ja opetuskulttuur</em>i -yläteemat sekä niiden neljä alaluokkaa: <em>tulokset, opiskelumateriaali, kokeilukulttuuri </em>ja <em>profiloituminen. </em>Tulokset osoittavat, että integrointiin liittyy monia näkökulmia ja kysymyksiä. Integrointi nähdään mahdolliseksi sekä opintoja hankkeistamalla että TKI-toimintaa opinnollistamalla. Opinnollistamisen ja hankkeistamisen käsitteellistäminen on kuitenkin haastavaa ja hankaloittaa integraation toteuttamista. Integroinnin haasteet ja ratkaisut ovat myös erilaisia sen mukaan, onko näkökulma pelkästään korkeakoulun sisäinen integraatio TKI-hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa vai laajempi työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö tulosten hyödyntämisessä, työelämävaikuttavuudessa sekä innovaatioekosysteemitoiminnassa.</p> Ilkka Väänänen, Kati Peltonen Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/95963 ma, 22 kesä 2020 00:00:00 +0300 Asiantuntijaorganisaatioiden uudistumiskyvyn kehittäminen simulaatioilla https://journal.fi/akakk/article/view/95964 <p>Tutkimuksessa tarkastellaan simulaatio-oppimista työyhteisöjen kehittämismenetelmänä työelämän keskeisten haasteiden, kuten uudistumiskyvyn ja siihen liitettyjen oppimisen, innovatiivisuuden ja johtamisen muutostarpeiden, näkökulmista. Työelämän muutos haastaa myös työssä tapahtuvaa oppimista. Tarvitaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä edistää työelämässä tapahtuvaa oppimista ja organisaatioiden uudistumiskykyä</p> <p>Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) mitkä ovat simulaatio-oppimisen toteutuksessa huomioitavat periaatteet työyhteisöjen kehittämisessä uudistumiskyvyn kannalta ja 2) mikä merkitys simulaatiomenetelmällä on asiantuntijaorganisaation uudistumiskyvylle, erityisesti oppimisen ja johtamisen näkökulmista?</p> <p>Tutkimusaineisto koostuu asiantuntijaorganisaatioissa toteutetuista käytännön kokeiluista, palautteista ja teemahaastatteluista. Faktorianalyysillä muodostettiin kolme simulaatio-oppimisessa huomioitavaa periaatetta: organisaation tilannetta tukeva tavoite, turvallinen ja mielekäs tilanne sekä oivaltava ja jakava oppiminen. Aineistolähtöiseen laadulliseen analyysiin perustuen simulaatio-oppiminen sisältää organisaatioiden uudistumiskykyä mahdollistavia elementtejä. Sillä voidaan tukea yhteisöllistä kehittämistä, mutta myös laajentaa näkökulmia ja valmentaa toimimaan yllätyksellisissä tilanteissa.</p> <p>Simulaatiomenetelmällä toteutetut interventiot osoittivat, että simulaatiopedagogiikka on sovellettavissa asiantuntijaorganisaatioiden uudistumiskyvyn kehittämisen ja oppimisen kontekstiin aiemmissa tutkimuksissa käsiteltyjä toimialoja ja aiheita laajemmin.</p> Sari Niemi Copyright (c) 2020 https://journal.fi/akakk/article/view/95964 ma, 22 kesä 2020 00:00:00 +0300