Ammattikasvatuksen aikakauskirja

Ammatillinen opettajuus ja opettajankoulutus Suomessa

pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen kehittyminen ja sen dokumentointi ePortfolioon

Anne-Maria Korhonen, Sanna Brauer, Sanna Ruhalahti — pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Osaamisen kuvaaminen ja dokumentointi haastaa eri alojen ammattilaiset. Opettajien pedagogisen osaamisen näkyväksi tekeminen digitaalisessa muodossa erilaisille yleisöille on tärkeää esimerkiksi työnhaussa, opintojen yhteydessä, aikaisemmin hankitun osaamisen osoittamisessa tai organisaation osaamisesta kerrottaessa. Ammatillisen opettajan osaaminen kytkeytyy substanssialaan ja pedagogiseen osaamiseen. Pedagogista osaamista voi tehdä digitaalisesti näkyväksi esimerkiksi asiakirjoilla opetuksen suunnittelusta, videoja äänitallenteilla opetuksen toteutuksesta sekä todentaa arvioilla muun muassa opiskelijapalautteiden ja osaamismerkkien kautta. Tällaista aineistoa voi kerätä henkilökohtaiseen ePortfolioon. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opetustoimen henkilöstökoulutukseen osallistuneet ammatilliset opettajat (n=14) tekivät näkyväksi pedagogista osaamistaan digitaalisissa ePortfolioissa. Osaaminen arvioitiin valtakunnallisen Pedagoginen kehittyminen -osaamismerkin kriteerien perusteella. Lisäksi tarkasteltiin, miten osallistujat arvioivat omia opetuksen toteutussuunnitelmiaan. Johtopäätöksenä todetaan, että koulutukseen osallistuvilla ammatillisilla opettajilla on paljon pedagogista osaamista ja he ovat kokeneita työssään. Heillä on realistinen käsitys pedagogisesta osaamisestaan, mutta sen näkyväksi tekemisessä tarvitaan lisää ohjausta. Tämä on tärkeää opettajan oman osaamisen kehittymisen ja näkyväksi tekemisen kannalta, mutta myös ePortfolioiden käyttöönottamiseksi osana omaa ammatillista opetusta

Ohjauksellinen tuki terveydenhuollon simulaatiokoulutuksessa

pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Terveydenhuollon jatkuvaan ammatillisen osaamisen kehittämiseen kytkeytyvissä simulaatiokoulutuksissa kehitetään työssä tarvittavaa osaamista moniammatillisissa tiimeissä autenttisen kaltaisissa ympäristöissä. Ohjauksellisuutta pidetään tärkeänä simulaatiokoulutuksessa. Simulaatioita on kuitenkin tähän asti tutkittu lähinnä yksittäisten taitojen oppimisen näkökulmasta. Tämä artikkeli keskittyy ohjauksellisen tuen näkökulmaan simulaatiokoulutuksissa. Tavoitteena on laadullisen aineiston analyysin kautta tuottaa parempaa ymmärrystä siitä, millaisena ohjauksellinen tuki työn lomassa toteutuvassa simulaatio-oppimisessa näyttäytyy. Simulaatiokoulutusten osallistujat (n=27) ja simulaatio-ohjaajat (n=8) tekivät GoPro-kameralla tallennettujen simulaatiokoulutusten aikana tiimeissä erilaisia hoitopäätöksiä kulloisenkin potilastapauksen mukaisesti. Näistä yhteisöllisistä ja vuorovaikutuksellisista tilanteista muodostettiin simulaatiokoulutuksen ohjaukselliset tilanteet eli ohjauksellisen tuen episodit (n=221). Video ja audioaineistojen analysointiin sovellettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella ohjauksellinen tuki simulaatiokoulutuksessa tapahtuu pääasiassa jälkipuintivaiheessa ja simulaatio-ohjaajien toimesta, mutta myös vertaisoppijoiden toisilleen antamana ohjauksellisena tukena etenkin simulaatioharjoituksen aikana. Tutkimus osoitti, että simulaatiokoulutuksen ohjauksellinen tuki ilmenee ohjaavana puheena, tilanteen aikaisena tukena ja ohjauksena sekä reflektoivana puheena. Tulokset tarjoavat aineksia simulaatiokoulutusten ohjauksellisen tuen ja suunnittelun sekä simulaatio-ohjaajien pedagogisen osaamisen kehittämiseen.

Erityispedagogiset sisällöt ammatillisten opettajankoulutusten pedagogisissa opinnoissa

pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmateksteihin perustuen ammatillisten opettajankoulutusten pedagogisten opintojen erityispedagogisia sisältöjä. Ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (1129/2014) mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen tavoitteena on, että koulutuksesta valmistuneilla on valmiudet ohjata kaikkien opiskelijoiden oppimista ja kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittymisen. Tutkimuksen aineisto koostui viiden ammattikorkeakoulun 60 opintopisteen laajuisten ammatillisen opettajankoulutuksen opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmateksteistä lukuvuodelta 2021–2022. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä tarkastellen erityispedagogiikkaa sisältävien pakollisten opintojaksojen määrää ja sisältöä. Kaikkien viiden opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmissa oli opintojaksoja, jotka olivat joko kokonaan tai osittain erityispedagogisia. Erityispedagogiset sisällöt sijoittuivat ammattipedagogisiin opintoihin ja harjoitteluun. Erityispedagogiset sisällöt painottuivat erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukemiseen. Erityispedagogisten sisältöjen tasalaatuisuuden lisääminen opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa edellyttäisi koulutusten järjestäjien välistä opetussuunnitelmayhteistyötä.

Yhteisöllisyydestä pedagogista hyvinvointia oppilaitoksiin? Kaksi casea pedagogisen hyvinvoinnin valmennuspiloteista

pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Monessa oppilaitoksessa on huolestuttu yhteisöllisyyden heikkenemisestä ja sitä halutaan vahvistaa erilaisin toimenpitein. Tällä tavoitellaan myönteisiä vaikutuksia yksilöille, lähiyhteisöille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa tarkastelemme yhteisöllisyyttä oppilaitoksissa pedagogisen hyvinvoinnin näkökulmasta kahdessa valmennuspilotissa, joista toinen toteutettiin ammatillisessa koulutuksessa ja toinen korkeakoulukentällä. Pedagoginen hyvinvointi käsitteenä antaa oppilaitosyhteisöille välineen jäsentää työ- ja opiskeluhyvinvoinnin suhdetta. Pedagoginen hyvinvointi yhdessä työhyvinvoinnin ja opiskeluhyvinvoinnin kanssa muodostaa ’hyvinvoinnin kehän’, jossa oppilaitosyhteisön toimijoiden hyvinvointi kietoutuu yhteen. Valmennuspilotit toteutettiin HyPe-hankkeessa. Hanke on yksi TYÖ2030-ohjelman rahoittamista työpaikkojen toimintatapojen kehittämishankkeista. HyPe-hankkeen valmennuspilottien tavoitteet ja valmentava työote olivat yhteiset, mutta lähtökohdissa ja valmennusryhmän kokoamisessa oli eroja. Korkeakoulujen pilotissa lähtökohta oli pedagogisen hyvinvoinnin avaintekijöissä (johtaminen, työorientaatio, rakenteet ja prosessit sekä yhteisöohjautuvuus), ja osallistuvat tiimit ja työryhmät olivat jo toiminnassa olevia ryhmiä. Ammatillisen koulutuksen pilotin lähtökohta painottui yhteisölliseen vuorovaikutukseen verkossa, ja ryhmät muodostuivat henkilöistä oppilaitosten eri yksiköistä. Valmennuspiloteissa tunnistettiin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta myös haasteita yksilö-, esihenkilö-, yhteisö- ja oppilaitostasolla. Valmennusprosessit vahvistivat pedagogista hyvinvointia luomalla foorumeita tarkastella työtä eri tasoilla ja näkökulmista.

Ammatillisen opettajan planetaarinen toimijuus

Eveliina Asikainen, Erkka Laininen, Arto O. Salonen — pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää ihmisen toiminnan vaikutusten tiedostamista ja siihen pohjautuvaa eettistä toimijuutta. Kyse ei ole pelkästään valtavirtaistuneen maailmankuvan mukaisesti määrittyvistä osaamisista, joilla rakennetaan kiertotalouden ratkaisuja tai edistetään vihreää energiasiirtymää. Tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän kestämättömien oletusten ja käytäntöjen kyseenalaistamista ja niiden uudistamista. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten työelämän tilallisten, ajallisten ja eettisten kytkösten tiedostaminen voi auttaa ammatillista opettajaa omaksumaan työelämää uudistavaa planetaarista toimijuutta. Esitämme ammatillisen opettajuuden systeemisen tulkinnan planetaarisessa kontekstissa tapahtuvana professiona ja luonnostelemme määritelmän opettajan planetaariselle toimijuudelle. Pohdimme myös, kuinka ammatillinen opettajankoulutus voi vahvistaa planetaarisen toimijuuden sisäistymistä osaksi opettajan ammatti-identiteettiä.

Opettajankoulutuksen vaikutus opetukseen ja koulutuksen laatuun. Osallistujien käsityksiä Haaga-Helian opettajankoulutuksesta Etelä-Afrikassa

Jari Laukia, Liisa Vanhanen-Nuutinen — pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on toteuttanut ammatillista opettajankoulutusta Etelä-Afrikassa, Pretoriassa Tshwane University of Technology (TUT) opetushenkilöstölle vuodesta 2016 alkaen. Haaga-Helia ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusviennin slogan on “We export the change”. Tässä artikkelissa tarkastelemme toteutetun koulutuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta on arvioitu seuraamalla osallistujien valmistumisastetta ja analysoimalla koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden valmistumispalautetta. Palautteen analyysissa olemme soveltaneet Kirkpatrickin koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin neljän tason arviointimallia. Olemme keskittyneet opiskelijoiden antamaan välittömään palautteeseen sekä oppimiskokemukseen.

Vuosien 2016–2022 aikana seitsemän TUTn opettajaopiskelijaryhmää on opiskellut Haaga-Helian 60 opintopisteen opettajankoulutusohjelman. Yhteensä 221 osallistujasta 214 on valmistunut ohjelmasta. Valmistumisaste on 96.8 %. TUTn pedagogisen johdon tuki ja sitoutuminen Haaga-Helian kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä Suomen hyvä maine koulutusmaana ovat osaltaan vaikuttaneet asiaan. Erinomainen osallistujapalaute osoittaa, että sallistujat ovat kokeneet opinnot oman työnsä kannalta tarpeellisiksi ja motivoiviksi. Osallistujat mainitsivat oppineensa erilaisia opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja kollegiaalista yhteistyötä.

Building VET systems to advance communities: beyond responsiveness

Stephen Billett — pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

There are five purposes that are central to vocational education and training (VET)(i.e., engaging young people, assisting them identify their preferred occupation, preparing them to practice it, ongoing development and being innovative) in the contemporary era. Yet, common across these purposes is the overall goal of VET going beyond primarily being responsive to industry needs, to also advance individuals’ capacities to remain employable, communities to be resilient and enterprises to effectively meet new challenges. Realising that advancement through those purposes needs to be understood, informed and enacted at the local level. For that to occur there needs to be educational, social and administrative infrastructure at the local level able to realise these outcomes. It is these elements that are necessary for building further VET systems now.

Learning domain-general competencies in upper-secondary initial vocational education and training: student, employer and teacher perspectives

Sami Löfgren — pe, 22 maalis 2024 00:00:00 +0200

Väitöstutkimuksessani olen tutkinut, mitä laaja-alaista osaamista toisen asteen tekniikan alan ammattiopiskelijat tarvitsevat, mitä he tosiasiassa oppivat ja kuinka osaamisen kehittymistä voidaan tukea.