Ammattikasvatuksen aikakauskirja

Somasti, tehokkaasti ja turvallisesti psykologisten perustarpeiden äärellä

Petri Nokelainen — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Toiminta ja oppiminen ammattien rajapinnoilla ja välitiloissa

Kirsi Purhonen, Hanna Toiviainen — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Kulttuurihistorialliseen toiminnanteoriaan pohjautuvan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli luoda tutkimusviitekehystä ns. kolmannelle työlle. Käsitteellä viitataan julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa, kuten kirjastoissa ja kaupallisissa tiloissa tehtävään työhön, jota voidaan luonnehtia työksi ammattien rajapinnoilla ja välitiloissa. Tällainen ammatillinen rajatoiminta, välitiloissa tapahtuva osaamisen yhdistely ja toisilta oppiminen on jäänyt vähemmälle tutkimushuomiolle kuin ammattiorientaatioltaan yhtenevämpi sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen työ. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia käsitteellisiä lähtökohtia rajatoimintaa, rajanylityksiä ja rajojen oppimisdynamiikkaa käsittelevä toimintateoreettinen tutkimus antaa ns. kolmannen työn tutkimiseen? Katsauksen yhtätoista tutkimusartikkelia analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen ja tulkiten. Tulosten mukaan moniammatillista rajapinnoilla ja välitiloissa tehtävää työtä määritti neljä temaattista aluetta: rajoilla tapahtuva oppiminen, yhteistyö, hallintaan liittyvät jännitteet ja dilemmat sekä kommunikaatio. Näillä temaattisilla alueilla oppimisdynamiikan perusteet on eri tutkimuksissa kytketty ekspansiiviseen oppimiseen, yhteistyön jännitteisiin, vuorovaikutuksen välittyneisyyteen, tietoperustojen yhdistämiseen, organisaatioiden rakenteellisiin muutoksiin ja toimijaryhmien erilaisuuteen. Teorialähtöisen kirjallisuuskatsauksen lopputuloksena hahmoteltiin kolmannen työn tutkimusviitekehystä.

Alanvaihtoaikeiden yhteys erillisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksiin

Kati Kajastus — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tämä tutkimus selvitti psykologis-eksistentiaalisten tekijöiden yhteyttä ammatillisten opiskelijoiden alanvaihtoaikeisiin. Alanvaihtoaikeet ovat olennaisia sekä suomalaisen yhteiskunnan että opiskelijoiden elämänkulun kannalta, mutta psykologisia tekijöitä niiden taustalla on tutkittu vain vähän. Tutkimuksessa käsiteltiin opiskelijoiden erillisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksia, ja käytetty aineisto perustui vuoden 2019 Amisbarometriin (lomakevastaukset 8 057 ammatilliselta opiskelijalta). Erillisyyttä kuvaavat muuttujat muodostettiin eksploratiivisen faktorianalyysin perusteella. Erillisyyden ja merkityksellisyyden kokemusten yhteyttä alanvaihtoaikeisiin tutkittiin logistisen regressioanalyysin avulla erikseen naisilla ja miehillä. Tulokset viittaavat siihen, että erillisyyden kokemus sekä lähisuhteiden, opiskeluyhteisön että eksistentiaalisella tasolla on merkitsevästi yhteydessä alanvaihtoaikeisiin. Tulosten perusteella ammatillisten opiskelijoiden erillisyyden kokemusten tunnistaminen on tärkeää, sillä se syventää ymmärrystä elämänkulkuun merkittävällä tavalla vaikuttavista alanvaihtoaikeista. Tuloksia voidaan hyödyntää yksilön tarpeet ja resurssit holistisemmin huomioivan ohjausotteen kehitystyössä, jossa arvopohjaiset ja eksistentiaalisesti orientoituneet teemat ovat mukana.

Resource-dependent RDI?

Matti Kajaste — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Artikkeli käsittelee alueellisen resurssiympäristön vaikutuksia Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Empiirisenä aineistona hyödynnetään ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan arvioinnissa vuosina 2011–2012 kerättyjä itsearviointeja sekä TKI-toiminnan rahoituksesta kertovaa tilastoaineistoa koko ammattikorkeakoulupopulaation osalta, joita analysoidaan resurssiriippuvuusteoriaa hyödyntäen. Koko ammattikorkeakoulukentän käsittävä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen: Kuinka alueellinen resurssien saatavuus vaikutti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan luonteeseen eri oppilaitoksissa vuosina 2011–2012. Artikkeli osoittaa, että alueellinen ulottuvuus vaikutti merkittävästi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan luonteeseen 2010-luvun alkupuolella. Tutkimus nostaa esiin kaksi mahdollista reittiä, joista monet ammattikorkeakoulut valitsivat. Oppilaitokset joko hyödynsivät merkittävästi opettajakuntaa TKI-toiminnassa sekä integroivat koulutuksen ja TKI-toiminnan läheisesti yhteen tai hankkivat merkittävästi ulkoista rahoitusta ja päätoimista TKI-työvoimaa tehtävän suorittamiseksi. Vahvasti toisistaan eroavat alueelliset kontekstit asettivat paineita korkeakoulujen ohjaukselle.

Monitieteinen työelämäprojekti työelämätaitojen oppimisen edistäjänä

Riikka Malinen, Anne Virtanen, Miika Marttunen — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden työelämätaitojen oppimista ja oppimisen tapoja Monitieteinen työelämäprojekti -kurssin aikana sekä opiskelijoiden että työelämän edustajien näkökulmista. Tutkimuksessa 15 opiskelijaa neljästä eri aloja edustavasta tiimistä ja neljä näille tiimeille asiakkaana toiminutta työelämän edustajaa arvioivat opiskelijoiden työelämätaitojen oppimista opintokokonaisuuden aikana sekä opiskelijoiden oppimisprosessin luonnetta. Aineisto kerättiin haastattelemalla sekä opiskelijoita että työelämän edustajia, ja se analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Molempien kohderyhmien mukaan opiskelijat oppivat opintokokonaisuuden aikana taitoja toimia yhteistyössä eri alojen ihmisten kanssa sekä projektityön tekemiseen liittyviä taitoja. Opiskelijat itse painottivat sitä, että heidän aiempien opintojensa aikana kertynyt asiantuntijuutensa konkretisoitui ja syveni opintojen aikana. Työelämän edustajat näkivät opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen olevan vielä alkuvaiheessa ja heidän mukaansa opiskelijoiden valttikorttina nyt ja tulevaisuudessa on erityisesti yliopistokoulutuksen tuottama osaaminen. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta pedagogisen kehittämistyön tueksi.

Valmennuspedagogisen mallin yhteisöllistä verkko-opiskelua tukevia tekijöitä ja käänteisen oppimisen ominaisuuksia verkko-opiskelijoiden näkökulmasta

Päivi Timonen, Heli Ruokamo — ke, 19 kesä 2024 00:00:00 +0300

Koronapandemian jälkeinen aika vaatii yhä ammattitaitoisempia verkko-opettajia. Artikkelissa tarkastellaan reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogista mallia uudesta näkökulmasta: käänteisen oppimisen kautta. Artikkelissa tutkitaan reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua tukevia tekijöitä ja verkko-opiskelijoiden näkemyksiä käänteisen oppimisen ominaisuuksista reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennus-pedagogiseen malliin. Laadulliset aineistot kerättiin eräässä ammattikorkeakoulussa toukokuussa 2020 verkkokyselynä verkkotutkinto-opiskelijoilta (n = 17) sekä keväällä 2021 Webinaaripedagogiikka-opintojakson opiskelijoilta loppukyselynä (n = 16), oppimispäiväkirjoina (n = 14) ja raportteina (n = 15). Tutkimuksen aineistot analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijanäkemysten perusteella käänteistä oppimista tuottavat: 1) ennakkoon suunnitellut opiskelijakeskeiset yhteisölliset webinaarit, 2) itseohjautuvuutta tukevat, monipuolisesti motivoivat tehtävät, 3) pedagogisesta toteutuksesta tiedottaminen, tukeminen ja ohjaus viestimisessä sekä 4) omatahtisuutta tukeva avoin, joustava oppiminen. Tutkimuksen tulosten avulla verkko-opiskelijat ja -opettajat saavat itselleen välineitä aktiiviseen yhteisölliseen verkko-opiskeluun ja -opetukseen. Tutkimuksen käytännön merkityksenä ja hyötynä koulutukseen on, että reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisen mallin hyödyntäminen ja siihen sisältyvän opetusläsnäolon suunnitelma voi tuottaa motivoitunutta yhteisöllistä verkko-opiskelua. Tuloksilla voidaan kehittää reaaliaikaista yhteisöllistä verkkopedagogiikkaa eri koulutusasteilla ja työelämässä.