Suuhygieniakäytännöt, joista voi olla haittaa
Abstrakti
Artikkelissa kuvataan suuhygieniakäytänteiden mahdollisia haittavaikutuksia ja niiden välttämistä. Haitat luokitellaan neljään eri kategoriaan: abraasio, eroosio, ikenien vetäytyminen ja fluoroosi. Abraasiovaurioiden synnyssä keskeistä on hammastahnan hankaavuus. Tyypillinen abraasiovaurio on hampaan
kaula-alueen kulumisvaurio, jota kutsutaan usein harjausvaurioksi. Ruoasta ja mahalaukusta peräisin olevat hapot demineralisoivat hampaita, mikä edistää abraasiota, koska hapon pehmentämä hammas on alttiimpi abraasiolle. Eroosiota esiintyykin harvoin yksinään, vaan se esiintyy tyypillisesti ”erosiivisena hampaiden kulumisena”. Ikenien vetäytyminen on yhteydessä useisiin tekijöihin, kuten harjaustekniikkaan, harjausvoimaan sekä hammasharjan harjasten kovuuteen ja tyyppiin. Hampaiden fluoroosi johtuu fluoridin vaikutuksesta amelogeniinin entsymaattiseen hajoamisnopeuteen ja poistumiseen. Fluoridi muuttaa proteaasien toimintaa, jolloin vapaiden kalsiumionien saatavuus kiilteen rakennusaineeksi vähenee. Abraasio ja eroosio ovat suhteellisen yleisiä Pohjoismaissa, kun taas kosmeettista haittaa aiheuttava hampaiden fluoroosi on harvinaista. Suuhygieniakäytännöistä aiheutuvia haittoja voidaan välttää esimerkiksi käyttämällä hellävaraisia hammastahnoja abraasion ehkäisemiseksi, välttämällä happamia ruokia eroosion ehkäisemiseksi ja käyttämällä fluoridia suositusten mukaisesti fluoroosin ehkäisemiseksi.
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
