Suun terveydenhuollon ammattilaisten rooli lähisuhdeväkivaltatapauksissa
DOI:
https://doi.org/10.71388/apollonia.181329Abstrakti
Lähisuhdeväkivalta on laaja ja merkittävä kansanterveysongelma, joka kohdistuu ensisijaisesti naisiin ja lapsiin. Sen vaikutukset suunterveyteen ilmenevät muun muassa pään, kaulan ja kasvojen alueen vammoina, epäsäännöllisinä hammashoitokäynteinä sekä hoitopelkona. Siksi suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat vastaanottotilanteissa otollisessa asemassa havaitsemaan väkivallan merkkejä. Epävarmuuden, koulutuksen puutteen ja potilaan tietosuojaan liittyvän huolen takia väkivaltaa ei kuitenkaan usein tunnisteta eikä siihen puututa. Pohjoismaissa suun terveydenhuollon ammattilaisilla on sekä oikeudellinen että eettinen velvollisuus ilmoittaa epäillystä lähisuhdeväkivallasta.
Katsauksessa tarkastellaan, miten lähisuhdeväkivallan eri muotojen kohteeksi joutuneita voidaan tunnistaa suun terveydenhuollossa. Erityistä huomiota kiinnitetään vammojen tunnusmerkkeihin, suusairauksiin sekä käyttäytymiseen liittyviin indikaattoreihin. Lisäksi korostetaan huolellisen ja täsmällisen dokumentoinnin merkitystä silloin, kun epäily väkivallasta herää. Oikeushammaslääkärit ovat tärkeässä asemassa suun terveydenhuollon tiimien tukijoina tarjoamalla asiantuntija-apua, koulutusta ja ohjausta. Oikeuslääketieteellisen osaamisen integroiminen osaksi suun terveydenhoitoa vahvistaa epäillyn kaltoinkohtelun tunnistamista, dokumentointia ja raportointia, mikä edistää varhaista puuttumista ja tukee haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeusturvaa.
The role of the dental team in domestic abuse cases
Domestic violence (DV) is a prevalent public health issue that primarily affects women and children. Its impact on oral health includes head, neck, and facial injuries, irregular dental visits, and dental fear, making dental professionals well-positioned to identify signs of abuse in clinical settings. However, uncertainty, a lack of training, and concerns about patient confidentiality often lead to missed recognition and inaction. In the Nordic countries, dental professionals have both a legal and ethical duty to report suspected DV, and in Sweden, public-sector dentists are required to provide forensic injury reports upon request from law enforcement.
This overview highlights how individuals affected by various forms of DV can be identified in dental settings, with a focus on recognising traumatic injury patterns, dental disease, and behavioural indicators for early detection. It also emphasises the importance of accurate documentation when suspicions arise. Forensic odontologists play a crucial role in supporting dental teams through expert consultation, education, and training. Integrating forensic awareness into routine dental practice strengthens the ability to detect, document, and report suspected abuse – facilitating early intervention and contributing to justice for vulnerable individuals.
