Hyveellisen miehen ikuinen kunnia
Avainsanat:
Henrik Fleming, kirkkolahjoituksetAbstrakti
Lehtisten kartanonherra Henrik Fleming (1584–1650) rinnastetaan Johannes Ulvichiuksen (k. 1652) kirjoittamissa ylitysrunoissa kirkkojen rakentajana kuningas Salomoniin ja sotilassäätyä edustaneeseen sadanpäämieheen. Raamatusta haettuina esimerkkeinä he olivat sopivia luomaan Flemingistä suotuisaa mielikuvaa.
Henrik Fleming täytti esimerkillisesti ne odotukset, joita hyveelliselle ja kristitylle aatelismiehelle asetettiin. Fleming lahjoitti saarnatuolit Turun ja Viipurin tuomiokirkkoihin sekä Naantalin, Taivassalon ja Mynämäen kirkkoihin. Tukholman Pyhän Jaakobin kirkkoon hän lahjoitti saarnatuolin ja eteläportaalin. Ruotsinkielisen ylistysrunon mukaan Fleming rakennutti myös Ivangorodin kirkon ja ”koristeli” Narvan kirkon alttarin. Omistamansa Lehtisten kartanon lähelle hän rakennutti Mietoisten kappelikirkon. Mynämäen keskiaikaiseen Pyhän Laurin kirkkoon Fleming teetti vuosikymmenien kuluessa useita kallisarvoisia lahjoituksia kuten epitafin ja tumban, joiden avulla hän leimallisesti sisusti sen omaksi ja sukunsa näyttämöksi.
Kirkko tarjosi 1600-luvun mahtimiehelle näyttämön esittäytyä ja ikuistaa muistonsa. Kirkkoa ja kirkollista esineistöä hyödynnettiin lahjoittajasta välitettävän eetoksen luomisessa. Lahjoitusten kuvastossa ja lahjoitusteksteissä Henrik Fleming esittäytyy aatelissuvun edustajana ja hurskaana kristittynä. Myös patronuksen ihanteellista eetosta nostattavat ylistysrunot kertovat meille hyveellisestä lahjoittajasta, joka varojaan säästämättä rakennutti ja sisusti kirkkoja. Jumalan kunniaksi tehtyjen mainetekojen avulla pyrittiin ikuistamaan lahjoittajan kunniallinen muisto.
