Carl von Linnén merkitys biologian ja erityisesti Suomen biologian kehitykselle

Abstrakti

Carl von Linnén (1707-78) merkitys biologian kehitykselle on suunnattoman suuri kahdesta painavasta syystä. Ensinnäkin hän on eliöiden luokitteluopin eli taksonomian isä. Taksonomia sinänsä on ensiarvoisen tärkeää biologisen luonnon lähes rajattoman moninaisuuden hallitse­miseksi. Lisäksi, vaikka Linnén itse ajattelikin, että lajeja on niin paljon kuin Luoja niitä alussa loi, hänen luomansa eliöiden hierarkkinen luokittelu avasi tietä evoluutioteorialle, mikä teoria puolestaan tärkein biologiaan yhtenäistävä teoria. Usein siteeratun lauseen mukaan biologiassa mikään ei käy järkeen muuten kuin evoluution valossa.

Toinen Linnén suuri idea ja tärkeä uudistus on eliöiden niin sanottu binomiaalinimistö, jonka mukaan jokaisella kasvilla ja eläimellä on suku- ja lajinimestä koostuva kaksiosainen tieteellinen nimi. Niinpä esimerkiksi variksen tieteellinen nimi on Corvus corone, korpin Corvus corax ja naakan Corvus monedula.

Linnén oli myös luonnontieteellisen tutkimusmatkailun uranuurtaja. Hän lähetti oppilaitaan, joita hän kutsui apostoleikseen, matkoille keräämään eläin- ja kasvinäytteitä sekä tutkimaan luontoa kaikkiin silloin tunnettuihin maanosiin. Näin hän loi eräänlaisen tieteellisen tutkimusmatkailun perusmallin, vaikka ei itse tehnyt tutkimusmatkoja kotimaansa ulkopuolelle. Kuvaavaa kuitenkin on, että Linnén ensimmäinen ja kansainvälistä tunnustusta tuonut matka suuntautui Lappiin, joka eksoottisuudessaan oli verrattavissa kaukaisiin ulkomaihin. Lapin matkansa hän teki yksin ratsain kesällä 1732 ollessaan vain 25-vuotias.

Myös Suomen biologian kehitykselle Linnén merkitys on mittaamattoman tärkeä. Hän vaikutti ratkaisevasti luonnontieteellisen näkemyksen kehittymiseen, mikä näkyy koulujemme biologian opetuksessa edelleen. Linnén ja hänen oppilaidensa luoman vahvan tradition ansiosta ekologia on nykyisinkin viittausindeksien perusteella mitattuna kansainvälisesti menestynein maamme tieteenaloista.