AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita

En märklig mans liv och arbete

2025-02-14T13:47:38+02:00

I Finland är Johan Leche (1704–1764) mest känd för att ha gjort en serie meteorologiska och fenologiska observationer mellan 1748 och 1764. Att han anlände till Åbo utan tidens nyaste meteorologiska instrument, den så kallade svenska termometern, som utvecklats av Celsius i början av 1740-talet, påverkade utan tvekan Leches vetenskapliga liv och karriär. Tidigare forskning om Johan Leche kan grovt indelas i tre kategorier. Till den första kategorin hör klimathistoriska rekonstruktioner utgående från Leches meteorologiska och kryofenologiska observationer. Ett av uppsatsens mål är följaktligen att belysa tidigare obesvarade frågor gällande Leches meteorologiska observationer, såsom var de gjordes, om han de facto gjorde alla observationer ensam eller om han delade på bördan med någon kollega. Till den andra kategorin hör beskrivande biografiska verk om vetenskapsmannen Leche. I denna uppsats knyts klimatteorier samman med meteorologiska observationer och sett ur det här perspektivet kan Johan Leche inte studeras i ett vakuum. Av nämnda orsak intar även astronomen och Vetenskapsakademiens ständige sekreterare Pehr Wargentin (1717–1783), som också hjälpte Leche med sammanställningen av de meteorologiska observationerna, en central roll i uppsatsen. Till den tredje kategorin hör ett föredrag som hölls av Helsingfors universitets förste professor i meteorologi, Oscar Johansson (1878–1956). Johansson lyfte fram för tiden relevanta klimatologiska frågor och Leches reflektioner om periodicitet. Uppsatsens uppgift är således att belysa, för att citera Johansson, ”denna märklige mans lif och arbete”.

Kaksintaistelukulttuuri kustavilaisessa ja jälkikustavilaisessa Suomessa

2025-02-14T13:12:22+02:00

Artikkeli käsittelee kustavilaisen Suomen ja Suomen suuriruhtinaskunnan kaksintaisteluja kulttuurisena ilmiönä vuosina 1770–1830. Ilmiötä tarkastellaan tutkimuksen, muisteluiden, päiväkirjamerkintöjen ja oikeuslähteiden kautta. Aiempi tutkimus on antanut ymmärtää, ettei Euroopan läpäissyttä kaksintaistelukulttuurin nousua nähty 1800-luvun Suomessa. Oliko näin todella? Artikkeli esittelee lähdemateriaalien kautta Suomen maaperällä käytyjä kaksinkamppailuja, niiden taustoja ja seuraamuksia. Kaksintaisteluihin liittyvä retoriikka näyttää myös olleen arkipäiväistä säätyläismiesten keskuudessa, ja esimerkiksi Turun yliopistoprofessori Johan Bilmark (1728–1801) katsoi 1700-luvun lopulla tarpeelliseksi julkaista kaksintaisteluita vastustavan väitöskirjan. Kaksintaisteluihin suhtautumisessa korostui moraalinen epäjohdonmukaisuus: laki tuomitsi kaksintaistelut ankarasti, mutta taisteluja katsottiin yhteisöissä sormien lävitse. Artikkeliin valikoituneissa tapauksissa kaksintaisteluihin osallistuneiden miesten tulevaisuus ei näytä kärsineen laittomasta teosta. Tunteiden kuumentumisen katsottiin kuuluvan säätyläismiesten käytösnormeihin ja kaksinkamppailusta kieltäytymistä pidettiin pelkuruutena. Kaksintaisteluiden kritisointi on ollut osa väkivaltamonopolin kyseenalaistamista ja ilmiön synnyn takana on nähty olevan esimerkiksi väärä kunniakäsitys. Artikkeli näyttää toteen, että ilmiö ylettyi 1800-luvun vaihteessa myös Suomeen, ja se oli arkinen osa kulttuuria.

Kirjojen monitahoinen elämä

2025-02-14T13:46:15+02:00

Kirjallisuusarvostelu teoksesta Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen, Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 2024.

Pääkirjoitus

2025-02-14T13:19:01+02:00

Auraica julkaisee vuonna 2024 poikkeuksellisesti kaksi numeroa, joista ensimmäinen käsitteli Henrik Gabriel Porthania ja hänen perintöään. Käsillä olevassa vuoden 2024 toisessa numerossa ovat esillä muut Auraican painopistealueet: tiede- ja kulttuurihistoria.

Luettelo Turun akatemian professorien tieteellisten töiden käsikirjoituksista Turussa

2025-02-14T13:28:10+02:00

Tämä luettelo syntyi tarpeesta selvittää, mitä Turun akatemian professorien ja muun henkilökunnan tuottamia julkaisemattomia tieteellisiä käsikirjoituksia on löydettävissä turkulaisista arkistoista ja kirjastoista. Aikarajaus on akatemian Turun ajassa sen perustamisesta 1640 Turun paloon 1827.

Lectio praecursoria

2025-02-14T13:40:48+02:00

FM Liisa Kunnaksen väitöskirja The Furthest Past. Historiography and the Conceptual History of Stone Age Archaeology in Finland, c. 1700–1940 tarkastettiin Helsingin yliopistossa 19.6.2024. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Gabriel Moshenska (University College London) ja kustoksena apulaisprofessori Kristin Ilves. Väitöskirja on julkaistu Helsingin yliopiston sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Julkaisemme Kunnaksen lectio praecursorian.