https://journal.fi/aur/issue/feed AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita 2022-03-11T09:56:18+02:00 Charlotta Wolff charlotta.wolff@utu.fi Open Journal Systems <p><em>Auraica</em> on kerran vuodessa ilmestyvä monitieteinen verkkolehti, jossa julkaistaan Turun Akatemiaan aikaan ja H. G. Porthaniin sekä laajemminkin tiede-, aate- ja kulttuurihistoriaan liittyviä tutkimuksia. Julkaisija on Porthan-Seura ry.</p> <p>&nbsp;</p> https://journal.fi/aur/article/view/115349 Istutuspäällikkö Gaddin julkiset matkaraportit 1763–1765 2022-03-10T18:33:00+02:00 Kaisa Kyläkoski kaisa.kylakoski@iki.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan <em>Inrikes Tidningarissa</em> julkaistuja raportteja Pehr Adrian Gaddin (1727–1797) matkoista Suomessa vuosina 1763–1765. Tekstit sekä rikastavat käsitystä Gaddin toiminnasta istutuspäällikkönä että antavat esimerkin mahdollisesta julkisuuden käytöstä vapaudenajan lopun Ruotsissa.</p> 2022-03-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Kaisa Kyläkoski https://journal.fi/aur/article/view/115350 Yliopistosta erottaminen ja siihen liittyvä liikkuminen Turun ja Uppsalan välillä 1600-luvulla 2022-03-10T19:12:37+02:00 Mari Välimäki mari.i.valimaki@tuni.fi <p>Ruotsin yliopistoissa oli käytössä uudella ajalla erotusrangaistus opiskelijoiden ojentamiseksi. Erottaminen ei ollut ainoastaan akateemisen maailman rangaistusmuoto, vaan se perustui aikakauden Euroopassa yleiselle ajatukselle, jonka mukaan yhteisöön sopeutumattomat, vakavia rikoksia tehneet ja tapojaan muuttamattomat yksilöt tuli poistaa yhteisöstä. Karkottamista käytettiin rangaistuksena vakavissa rikostapauksissa pääasiassa kaupungeissa. Karkotetut erotettiin yhteisöstään, sillä he olivat rikkoneet yhteisön normeja ja olivat uhka muiden hyvinvoinnille ja yleiselle järjestykselle. Karkotus oli häpeärangaistus, joka vaikutti negatiivisesti yksilön kunniaan ja maineeseen. Kunnia ja maine puolestaan määrittelivät yksilön asemaa varhaismodernissa yhteisössä: kunniallinen ihminen noudatti yhteisönsä normeja. Hän sai esimerkiksi toimia todistajana oikeudenkäynneissä ja hänen kanssaan nautittiin yhteisiä juhlamaljoja. Kunniaton ihminen joutui yhteisön ulkopuolelle, eikä häntä päästetty osalliseksi kunniallisten ihmisten toimista. Kaupungista karkottaminen oli vakavampi rangaistus kuin erottaminen, jota käytettiin myös yliopistojen ulkopuolella rangaistuksena muun muassa käsityöläisammattikunnissa, mutta näissä rangaistusmuodoissa oli paljon samaa: yhteisön ulkopuolelle sulkeminen rangaistuksena yhteisten normien rikkomisesta. Useimmiten erotusta käytettiin nuorukaisten eli kisällien ja opiskelijoiden ojentamiseksi vakavien rikkeiden seurauksena. Tässä artikkelissa ruotsalaisten yliopistojen kulttuurihistoriaa tarkastellaan erotusrangaistuksen ja liikkumisen näkökulmista.</p> 2022-03-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Mari Välimäki https://journal.fi/aur/article/view/115352 Moninaisia ja monialaisia lähestymistapoja varhaismoderniin väitöskirjallisuuteen 2022-03-10T18:51:38+02:00 Katariina Lehto katariina.lehto@tuni.fi 2022-03-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Katariina Lehto https://journal.fi/aur/article/view/115354 Pääkirjoitus – Ledare 2022-03-10T18:57:50+02:00 Charlotta Wolff charlotta.wolff@utu.fi 2022-03-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Charlotta Wolff https://journal.fi/aur/article/view/115356 Lectio praecursoria 2022-03-10T19:04:45+02:00 Topi Artukka topart@utu.fi 2022-03-11T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2022 Topi Artukka