https://journal.fi/aur <p><em>Auraica</em> on kerran vuodessa ilmestyvä monitieteinen verkkolehti, jossa julkaistaan Turun Akatemiaan aikaan ja H. G. Porthaniin sekä laajemminkin tiede-, aate- ja kulttuurihistoriaan liittyviä tutkimuksia. Julkaisija on Porthan-Seura ry.</p> <p>&nbsp;</p> Porthan-Seura fi-FI AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita 1797-5913 <p>Lehdellä on oikeus julkaista artikkelit sekä verkkoversiossa että mahdollisessa painetussa versiossa. Tekijän­oikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Auraica-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuu­dessaan.</p> <p>Ks. <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/"><span style="color: #337755;">http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/</span></a></p> https://journal.fi/aur/article/view/149015 Mari Välimäki Topi Artukka Copyright (c) 2024 Mari Välimäki; Topi Artukka https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-11-08 2024-11-08 15 1 1–2 1–2 10.33520/aur.149015 https://journal.fi/aur/article/view/149016 <p><span style="font-family: 'Segoe UI';">Turun akatemia toimi vuosien 1640–1827 välillä. Ilkka Niiniluodon ja Juhani Pietarisen mukaan akatemiassa ei tehty filosofiaan liittyvää omaperäistä eikä kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Tarkastelen tässä artikkelissa kyseisen huomion yhteyttä Karl Mestertoniin (1715–1773) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804) kontekstualisoinnin ja filosofian historian tutkimukseen liittyvän kuvaamisen ja selittämisen avulla. Selvennän millaista tieteellinen ja erityisesti filosofinen toiminta oli Turun akatemiassa isonvihan jälkeisellä ajalla 1700-luvulla, kuinka Mesterton edustaa kritiikittömästi wolffilaista koulukuntaa, minkä seikkojen perusteella Porthan sai maineensa, ja missä asioissa hän ei ollut edistyksellinen. Pohdin myös kuinka tietyt itseisarvot ja välinearvot liittyvät Turun akatemian tieteelliseen toimintaan, Mestertoniin ja Porthaniin.</span></p> Visa Helenius Copyright (c) 2024 Visa Helenius https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-11-08 2024-11-08 15 1 3 23 10.33520/aur.149016 https://journal.fi/aur/article/view/149017 <p>Tässä artikkelissa pohditaan, millaisen lukijakunnan H. G. Porthanin ja hänen oppilaidensa teos Vanhojen suomalaisten tietoperäisestä ja käytännöllisestä taikauskosta tavoittaa Salakirjojat-kustantaman ottaman uusintapainoksen kautta ja millaisia tulkintoja tekstit saavat. Miten nämä tulkinnat näyttäytyvät rinnastettuna tekstien syntyhetken kontekstiin ja kohdeyleisöön? Tarkastelemme myös uusintapainoksen sisällössä ja ulkoasussa tehtyjä ratkaisuja ja niiden taustalla vaikuttavia käsityksiä kansanperinteestä ja suomalaisesta menneisyydestä.</p> Heidi Henriikka Mäkelä Liisa Kunnas Copyright (c) 2024 Heidi Henriikka Mäkelä, Liisa Kunnas https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-11-08 2024-11-08 15 1 24–38 24–38 10.33520/aur.149017 https://journal.fi/aur/article/view/149019 <p>Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) ehti muiden töidensä ohella toimia Turun akatemian raha- ja mitalikokoelman ensimmäisenä varsinaisena hoitajana. Tässä esseessä käsitellään hänen suhdettaan mitaleihin ja hänen rooliaan niiden suunnittelussa Turussa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.</p> Tuukka Talvio Copyright (c) 2024 Tuukka Talvio https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-11-08 2024-11-08 15 1 39–49 39–49 10.33520/aur.149019 https://journal.fi/aur/article/view/149020 <p>Kuninkaallisen Turun akatemian professori, kanslianeuvos Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) oli ”mies vailla komplekseja”, toteaa Rafael Koskimies teoksessaan Porthanin aika vuodelta 1956. Arvio on osuva. Porthan tunnetaan hiukan kuivakkaana oppineena ja empiirisesti asennoituneena humanistina, joka oli käytökseltään nuhteeton ja vaatimaton. On kaiken kaikkiaan vaikea kuvitella, että hänen elämänsä tarjoaisi skandaalinkäryisiä yksityiskohtia tai jännittävän dramaattisia käänteitä. Niinpä hän on jäänyt akateemisen maailman klassikoksi, jonka tuotantoa ja toimintaa tutkitaan lähinnä tieteenhistoriassa, olkoonkin että hänen nimensä esiintyy koulu- ja oppikirjoissa. Tämä essee valottaa hänen henkilökuvansa eri puolia, minkä ohella pohdin, mitä kiinnostavaa hänestä voisi löytyä omalle ajallemme.</p> Jukka Sarjala Copyright (c) 2024 Jukka Sarjala https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2024-11-08 2024-11-08 15 1 50–54 50–54 10.33520/aur.149020