AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita https://journal.fi/aur <p><em>Auraica</em> on kerran vuodessa ilmestyvä monitieteinen verkkolehti, jossa julkaistaan Turun Akatemiaan aikaan ja H. G. Porthaniin sekä laajemminkin tiede-, aate- ja kulttuurihistoriaan liittyviä tutkimuksia. Julkaisija on Porthan-Seura ry.</p> <p>&nbsp;</p> fi-FI <p>Lehdellä on oikeus julkaista artikkelit sekä verkkoversiossa että mahdollisessa painetussa versiossa. Tekijän­oikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Auraica-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuu­dessaan.</p> <p>Ks. <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/"><span style="color: #337755;">http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/</span></a></p> marivaz@utu.fi (Mari Välimäki) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) ke, 20 joulu 2023 14:59:12 +0200 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Carl von Linné ja suomen kieli https://journal.fi/aur/article/view/142179 <div> <p>Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707–1778) tunnetaan ennen kaikkea eliöiden taksonomisen luokittelujärjestelmän kehittäjänä. Hänen maailmankuululla työllään on suuri merkitys vielä tänäkin päivänä. Vaikka Carl von Linnén perintö jälkipolville onkin ennen kaikkea luonnontieteellinen ja tieteenhistoriallinen, voi myös suomen kielen tutkija tehdä hänen teksteistään löytöjä. Esittelen tässä artikkelissa Carl von Linnén käsikirjoitusaineistoihin ja painettuihin teoksiin sisältyviä suomenkielisiä osia.</p> </div> <div> <p>Teoreettis-metodologisena kehyksenä tutkimuksessani toimii vanhan kirjasuomen ortografian, äänne- ja muotorakenteen sekä sanaston tutkimus. Lisäksi mukana on näkökulmia henkilö- ja kirjahistoriasta. Aineistona on käytetty niin käsikirjoituksia kuin painettua kirjallisuuttakin.</p> </div> <div> <p>Artikkeli valaisee tutkimusmatkaajan kohtaamia arkisia tilanteita ja sitä, minkälaista kielellistä tukea hän on tarvinnut selvitäkseen vieraskielisessä ympäristössä. Von Linnén teksteissä esiintyvien kasvien ja eläinten nimitysten tutkiminen puolestaan valaisee, minkälaiset eliönnimitykset ovat oleellisia mainita erikseen suomeksi. Artikkelissa perehdytään myös kyseisten nimitysten taustaan, sillä on aiheellista selvittää, mistä ruotsinkielinen von Linné on ylipäätään saanut suomenkielisiä sanoja tietoonsa.</p> </div> Harri Uusitalo Copyright (c) 2023 Harri Uusitalo https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142179 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200 Naturens största mästerstycken eller straffande tyranner? https://journal.fi/aur/article/view/142172 <p>Inom historieforskningen har förhållandet mellan människor och insekter sällan behandlats, även om insekterna haft stor betydelse i människors sociala och kulturella liv. Insekter har varit närvarande i människors liv på olika sätt och påverkat historien genom sitt medaktörskap, till exempel i spridandet av sjukdomar såsom malaria och gula febern. Insekter har spelat en roll inom medicinhistorien, men också inom den idé- och lärdomshistoria som studerar naturalhistoria och entomologins historia, samt inom kulturhistoria där man bland annat utforskat insekters betydelse som symboliska bärare av olika egenskaper. Föreliggande artikel studerar kunskap om insekter och spindeldjur i Europa och Sverige under tidigmodern tid. Målet är att studera hur kunskap om insekter cirkulerade i det tidigmoderna Sverige och Europa samt hurdan denna kunskap var, eftersom såväl nya rön som gamla traditioner kommunicerades i vetenskapliga och populära verk. Fokus ligger på hur nyttotänkande, fysikoteologi och antropocentrism påverkat synen på insekter och spindeldjur som antingen nyttiga eller skadliga för människan. I beskrivningarna syns å ena sidan en äldre människocentrerad naturalhistoria, å andra sidan ett mera systematiskt naturvetenskapligt tänkande. Därmed ingick såväl auktoritetsbaserat allmäneuropeiskt tankegods som lokal kunskap i den tidigmoderna kunskapen om insekter. Även om sätten att kategorisera insekter förändrades under tidigmodern tid finns det en kontinuitet i betoningen av nytta och skada, en kontinuitet som ännu syns idag.</p> Laura Hollsten Copyright (c) 2023 Laura Hollsten https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142172 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200 Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitetut Turun vuosien 1748–1800 päivittäiset säähavainnot historiallisena ja elektronisena informaationa https://journal.fi/aur/article/view/142174 <div> <p>Artikkelissa kuvataan Kuninkaalliseen tiedeakatemian arkistoon sijoitettujen Turun vuosien 1748–1800 päivittäisten säähavaintojen integrointi tietokantaan. Säähavaintojenteon Turussa organisoivat Akatemian professorit Leche, Kalm, Hellenius, Planman ja Mether, joista Leche ja Kalm tekivät säähavaintoja myös itse. Päiväkirjojen tekstit sekä rikastuttavat aikaisemmin koostettuja säämuuttujien kuukausi- ja vuosikeskiarvotilastoja että tarjoavat monipuolisen kuvauksen vuodenkierron vaihtelevista sääoloista sekä moninaisista tapahtumista Turun seudulla 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Tietokanta on tallennettu tutkimuksen yhteyteen, josta se on ladattavissa.</p> </div> Jari Holopainen, Samuli Helama, Selmi Holopainen Copyright (c) 2023 Jari Holopainen, Samuli Helama, Selmi Holopainen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142174 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200 Pääkirjoitus https://journal.fi/aur/article/view/142171 Mari Välimäki Copyright (c) 2023 Mari Välimäki https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142171 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200 Fauna et Flora Fennica -hanke Suomen lajistoa kartoittamassa https://journal.fi/aur/article/view/142180 <p>Keväällä 2023 Turun yliopistossa käynnistyi monitieteinen, dosentti Otto Latvan johtama Fauna et Flora Fennica -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa eri eläin- ja kasvilajien esiintymisestä Suomen alueella. Hanke syventää käsitystä Suomen lajistosta tutkimalla systemaattisesti, mitä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistut kansalaishavainnot kertovat eri lajien levinneisyyden historiasta. Suomen eläin- ja kasvilajien havainnoinnin historiaa tutkitaan hankkeessa kulttuurin-, kielen- ja historiantutkimuksen keinoin. Tarkastelun aikajänne ulottuu 1800-luvulta 1970-luvun alkuun. Tutkimusaineistona hanke käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanoma- ja aikakauslehtien kokoelmaa sekä tätä aineistoa täydentävää luonto- ja ympäristöaiheista lehtimateriaalia.</p> <p><br />Fauna et Flora Fennica -hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -ohjelma. Nimensä hanke on lainannut Suomen vanhimmalta tieteelliseltä seuralta, Turun keisarillisessa yliopistossa vuonna 1821 perustetulta Societas pro Fauna et Flora Fennica -nimiseltä yhdistykseltä.</p> Heli Rantala Copyright (c) 2023 Heli Rantala https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142180 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200 Porvoon kymnaasin kirjasto kansainvälisen kirjastohistorian tutkimuksen näkökulmasta https://journal.fi/aur/article/view/142181 <p>Tässä katsausartikkelissa pyrimme yleisesityksiä käyttämällä hahmottamaan sitä kirjastojen ja oppineisuuden maailmaa, jossa Porvoon kymnaasin kirjasto toimi. Emme keskity kirjaston yleisiin representaatioihin vaan niiden kokoelmien tuottamiin merkityksiin. Kirjallisuus- ja lähdepohjaa laajentamalla aihe tarjoaisi mahdollisuuksia myös tutkimukselliseen tarkasteluun esimerkiksi temaattisesti läheisillä tapaustutkimuksilla.</p> Janne Tunturi, Emilia Karppinen Copyright (c) 2023 Janne Tunturi, Emilia Karppinen https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 https://journal.fi/aur/article/view/142181 ke, 20 joulu 2023 00:00:00 +0200