Uudistuva lajitutkimus
Kulttuuriekologiset näkökulmat ja ekologiset lajimetaforat
Abstrakti
Artikkelimme uudistaa kirjallisuuden historiallista lajiteoriaa kehittelemällä kulttuuriekologista lähestymistapaa lajien käsitteellistämiseksi ja ymmärtämiseksi. Tarkastelemme kirjallisuudenlajien merkitystä kulttuurisen kestävyyden rakentajina. Arvioimalla kriittisesti genreteorian aiemmin käyttämiä biologisia metaforia tuomme näkyviin luonnon ja kulttuurin kehitysprosessien eroja ja analysoimme ajatusta kirjallisuudenlajien luovasta muotoutumisesta ja uusien lajien synnystä. Väitämme, että aiemman lajiteorian epistemologisena työkaluna toimineesta biologisesta metaforasta voidaan kehitellä eettistä käsitettä lajien tarkastelemiseen ekologisesta näkökulmasta. Metaforien kriittisen erittelyn ohessa ehdotamme uusia biologisia metaforia, kuten mutualismia, lajiajattelun epistemologisiksi välineiksi. Artikkelin viidessä luvussa käsitellään ensin biologisia metaforia ja ekologiaa vaihtoehtoisena tapana tarkastella genrejen kehitystä ja eritellään sen jälkeen aiemmassa lajiteoriassa vähäiseen rooliin jääneiden lajikentän, transnationaalisuuden ja transmediaalisuuden merkitystä lajien kestävyydessä. Ekologinen ymmärrys mahdollistaa kirjallisuudenlajien näkemisen luovien kulttuuriekologisten prosessien ja uudelleenyhdistymisten alustoina ja muotoina. Biologisten metaforien revisio uudessa historiallisessa tilanteessa osallistuu lajiteorian sisäiseen historialliseen keskusteluun ja yhdistää sen ajankohtaisiin ekologisiin kysymyksiin kirjallisuuden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen-lisenssillä.
