Aistinautintojen, kivun ja valtasuhteiden ekfrastinen esittäminen Anu Kaajan romaanissa Rusetti

Kirjoittajat

• Hanna Samola Tampereen yliopisto https://orcid.org/0000-0002-3810-6105

DOI:

https://doi.org/10.30665/av.156387

Avainsanat:

ekfrasis, poetiikka, intermediaalisuus, queer

Abstrakti

Tutkin artikkelissani, miten Anu Kaajan romaani Rusetti (2023) esittää ekfrastisesti kivun ja nautinnon kaksoiskuvia ja millä tavoin ekfrasikset eli visuaalisen aineksen verbaaliset esitykset liittyvät osaksi romaanin kuvauksia valta-asetelmista. Esitän, että teoksen ekfrasikset ovat usein kaksoisvalotettuja eli viittaavat useaan eri visuaaliseen lähteeseen: samoin kuin kaksoisvalotetussa valokuvassa, niissä näkyy samanaikaisesti useampi kuva. Nämä kuvat voivat olla ideologiselta merkitykseltään toisistaan poikkeavat. Artikkelin keskeinen teoreettinen tausta on Tamar Yacobin teoria ekfrastisesta kaksoisvalotuksesta.

Viittaukset Hieronymus Boschin maalaukseen Maallisten ilojen puutarha ovat keskeinen osa romaanin kuvausta aistinautinnoista, joihin liittyy hekuman lisäksi väkivallan, kivun ja alistamisen aspekteja. Samantapaisesti kuin Boschin maalauksen keskiosan ilotteluja kehystää toisella puolella paratiisi ja toisella helvetti, romaanissa kuvattuja hedonistisia nautintoja, nautintoaineita, esineitä ja rakkaussuhteita varjostavat kipu ja erilaiset epäsymmetriset valta-asetelmat, joista keskeinen on kolonialismi. Moniaalle viittaavat ekfrasikset ovat myös osa Rusetin queer-poetiikkaa, joka rikkoo sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitettyjä kategorioita ja binäärisiä jaotteluja.