Pasifistisia ääniä sadan vuoden takaa
DOI:
https://doi.org/10.30665/av.161507Avainsanat:
Suomen sisällissota, pasifismi, suomenruotsalainen kirjallisuusAbstrakti
Ensimmäisen maailmansodan yhä vain jatkuessa alkoi kirjallisuudessa kuulua laajemmin sodanvastaisia ääniä, ja 1920-lukua onkin pidetty pasifismin kulta-aikana (Niemi 1988, 25). Suomen sisällissota 1918 sen sijaan synnytti vahvasti ideologista, voittanutta valkoista puolta ylistävää kirjallisuutta, joka pysyi valtavirtana useita vuosikymmeniä. Täysin yksiäänistä sisällissotakirjallisuus ei toki ollut. Tässä katsauksessani esittelen teoksia neljältä suomenruotsalaiselta kirjailijalta, jotka kulkivat vastavirtaan ja nostivat eri tavoin esiin vaihtoehtoisia tulkintoja sodasta: Mikael Lybeck (1864–1925), Sigrid Backman (1880–1938), Jarl Hemmer (1893–1944) ja Elmer Diktonius (1896–1961). Tarkastelen valitsemieni teosten pasifistisia piirteitä ja sitä, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kirjailijat kirjoittivat.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2025 Marita Hietasaari
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen-lisenssillä.
Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan paperiversion lisäksi myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Lisäksi elokuusta 2024 eteenpäin käsikirjoituksen jättäessään kirjoittajat hyväksyvät sen, että julkaistua tekstiä koskee käyttölisenssi CC-BY-SA (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen/Attribution-ShareAlike 4.0 International: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/). Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Esimerkiksi väitöskirja-artikkelien kohdalla näistä rajauksista voidaan tarvittaessa neuvotella kirjoittajan kanssa erikseen.
Avaimen sisällön käyttölisenssi on elokuusta 2024 eteenpäin julkaistun sisällön osalta CC-BY-SA. Myös ennen elokuuta 2024 julkaistujen tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja rinnakkaistallennus on sallittua. Kaikissa tapauksissa, jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, on kuitenkin mainittava, että se on alun perin julkaistu Avaimessa.
Julkaistujen artikkeleiden metadataa koskeva käyttölisenssi on CC0 1.0 Universal (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0).
Avaimen tekijänoikeustietojen yksityiskohdat löytyvät myös SHERPA/RoMEO -tietokannasta
