Arvaamattomia vuodenaikoja ja hajoavaa jäätä

Näkökulmia suomalaiseen 2020-luvun ilmastorunouteen

Kirjoittajat

• Reeta Holopainen https://orcid.org/0000-0003-3862-6028

DOI:

https://doi.org/10.30665/av.163776

Avainsanat:

ilmastorunous, ympäristörunous, ekokritiikki, nykyrunous, runoudentutkimus

Abstrakti

Artikkelissani tuon ilmastorunouden käsitteen osaksi kotimaisen nykyrunouden tukimusta ja tarkastelen 2020-luvun suomalaista ilmastorunoutta ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmista. Artikkelini tavoitteena on tuottaa ilmastorunouden käsitteen avulla tietoa kotimaisesta ilmastopoetiikasta sekä laajentaa näkökulmia suomalaiseen ympäristörunouteen ja sen temaattiseen monimuotoisuuteen. Artikkelissani esitän, että ilmastorunous on ympäristörunouden alalaji, jossa ihmiskeskeisyyden kritiikki ja ihmisen ympäristösuhteen tarkastelu fokusoituvat ilmastokriisiin ja sen seurauksiin. Tutkin neljän teosesimerkin valossa, minkälaisista poeettisista ja temaattisista tekijöistä suomalainen ilmastorunous rakentuu ja miten se suhtautuu Chao Xien (2022) esittelemiin ilmastorunouden piirteisiin. Tarkastelen suomalaisen ilmastorunouden edustajina Aino-Kaisa Koistisen teosta Uhanalaiset ja silmälläpidettävät (2021), Veli-Matti Värrin teosta Uusia runoja (2024) ja Sirpa Kyyrösen teosta Talviunia (2024). Analysoin lähemmin Paula Sankelon teosta Katoava jää (2024), jota kutsun artikkelissani ilmastorunouden prototyyppiseksi edustajaksi, koska se toteuttaa edustavasti ekokritiikin kansainvälisellä kentällä tunnistettuja ilmastorunouden piirteitä sekä operoi suomalaiselle ilmastorunoudelle ominaisella pohjoisen luonnon kuvastola. Artikkelini valossa länsimaisen elämäntavan kritiikki, lajikato, muuttuneiden vuodenaikojen problematiikka sekä lumen ja jään kuvasto etualaistuvat suomalaisessa ilmastorunoudessa. Suomalaisesta ilmastorunoudesta on löydettävissä eriasteisesti ekokritiikin kansainvälisellä kentällä tunnistettuja ilmastorunouden piirteitä. Kotimaisen ilmastorunouden heterogeenisyyden vuoksi lajin kattava ymmärtäminen edellyttää myös jatkotutkimusta.