Kirjallisuudenopetuksen valkonormatiivisuus suomalaisissa yliopistoissa
Avainsanat:
Valkonormatiivisuus, Kirjallisuudenopetus, Rasismi, Kaanon, Yliopisto, Eurosentrismi, rodullistaminen, kriittinen rotuteoria, kirjalista, kirjallisuuspedagogiikka, korkeakoulutusAbstrakti
Tässä artikkelissa analysoimme suomalaisten yliopistojen kirjallisuudentutkimuksen opetustarjontaa valkonormatiivisuuden ja rodullistamisen näkökulmista. Aineistonamme ovat kirjallisuudentutkimuksen perus- ja aineopintoihin kuuluvien pakollisten kurssien kirjalistat seitsemästä yliopistosta lukuvuodelta 2024–2025 (yhteensä 1078 teosta tai tekstiä). Tarkastelemme kaanonia, jonka varaan tulevat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat – ja laajemmin kirjallisen kentän toimijat – rakentavat käsityksiään kirjallisuudesta 2020-luvun Suomessa. Kysymme, missä määrin ja millä tavoin rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat kirjailijat ja teoreetikot ovat läsnä pakollisten opintojen kirjalistoilla, millainen suhde kirjalistoilla on valkoisuuden normiin ja eurosentrisiin kirjallisuuskäsityksiin sekä miten kolonialismiin, rasismiin, rodullistamiseen ja antirasismiin liittyvät käsitteet ja teoriat integroituvat (tai jäävät integroitumatta) kirjallisuushistorian, tekstianalyysin ja teorian opetukseen. Tutkimus osoittaa, että kirjalistat ovat yliopistosta riippumatta huomattavan yhdenmukaisia ja että valkoisuuden ulkopuolelle rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat kirjailijat ja teoreetikot ovat pakollisessa opetuksessa marginaalisessa asemassa. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa tarkastellaan kirjallisuustieteen opetuksen valkonormatiivisuutta Suomessa.Tiedostolataukset
Julkaistu
2026-05-11
Numero
Osasto
Artikkelit - Artiklar
Lisenssi
Copyright (c) 2026 Iida Pöllänen, Hanna-Leena Määttä

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen-lisenssillä.
Viittaaminen
Pöllänen, I., & Määttä, H.-L. (2026). Kirjallisuudenopetuksen valkonormatiivisuus suomalaisissa yliopistoissa. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 23(1), 54–79. https://journal.fi/avain/article/view/177757