https://journal.fi/avain/issue/feed 2019-04-19T09:49:40+03:00 Jari Käkelä jari.kakela@gmail.com Open Journal Systems <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> https://journal.fi/avain/article/view/79609 2019-04-19T09:49:40+03:00 Joel Kuortti joel.kuortti@utu.fi Anna-Leena Toivanen annaleetoivanen@gmail.com 2019-03-25T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/74151 2019-04-19T09:49:37+03:00 Ralf Kauranen rajuka@utu.fi Olli Löytty olselo@utu.fi Aura Nikkilä amnikk@utu.fi Anna Vuorinne ahvuor@utu.fi

<p>Syksyn 2015 niin sanottu pakolaiskriisi herätti suomalaisen sarjakuvakentän aktiivit toimimaan. Aktiivisuus näkyi muuttoliikettä käsittelevinä sarja- ja pilakuvina, julkaisu- ja näyttelytoimintana, sarjakuvaoriginaalien myymisenä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi sekä turvapaikanhakijoille suunnattuina työpajoina. Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan sarjakuvakentällä syntyneitä reaktioita ja tulkitaan toimintaa esteettisen kosmopolitanismin käsitteen avulla, jolla tarkoitetaan paitsi taiteelle ominaista mielikuvituksen ja kuvittelun rajattomuutta, myös taiteen mahdollisuuksia käsitellä siirtolaisuuden ja liikkeen läpäisemää maailmaa. Vaikka näkökulmamme on taiteensosiologinen, siinä analysoidaan tilanteessa syntyneitä sarjakuvia myös tekstilähtöisesti. Analysoitavina ovat ajankohtaiset pilakuvat, Suomen sarjakuvaseuran antirasistinen <em>Nyt riittää!</em>-pamfletti, Sami Nyyssölän ja Anssi Vieruahon irakilaisen turvapaikanhakijan pakoa kuvaava <em>24 päivää</em>-albumi sekä työpajoissa valmistuneet ns. ruohonjuurisarjakuvat.</p> <p>Artikkelissa esitämme, että auttamishaluna näkyvä avoimuus tulijoita kohtaan, paikalliseen poliittiseen keskusteluun osallistuminen antirasistisesta näkökulmasta ja pyrkimykset tuoda turvapaikanhakijoiden omat kuvaukset kokemuksistaan osaksi julkista keskustelua perustuvat sarjakuvakulttuurille ominaiseen transnationaaliseen yhteisöllisyyteen. Samalla tällaiset auttamisen tavat voi tulkita taiteen, ja tässä erityisesti sarjakuvakerronnan, kosmopoliittisuudesta kumpuavaksi eettiseksi näkökulmaksi.</p>

2019-03-25T23:18:01+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/75151 2019-04-19T09:49:34+03:00 Mikhail Oshukov oshukov@gmail.com

<p>Artikkelissa keskitytään tämänhetkisten venäläisten lukion oppikirjojen välittämään ideologiaan eli niihin ideologisiin muutoksiin, jotka ovat havaittavissa, kun tarkastellaan saman oppikirjan kahden viime vuosikymmenen aikana julkaistuja eri versioita. Kirjailijoiden ja heidän tekstiensä kuvauksissa, tulkinnoissa ja arvotuksissa tapahtuneet pienet muutokset ovat yhdenmukaisia ja paljastavat linjan, joka selvästi viittaa kulttuurisen nationalismin ja ortodoksisen kirkon kasvavan vaikutuksen elähdyttämään konservatiiviseen kehityslinjaan. Analyysiani varten tarkastelin neljää laajasti käytettyä 2000–2010-luvuilla julkaistua oppikirjaa. Mukana olivat Tamara Kurdjumovan työryhmän (2001–2014), Juri Lebedevin (2000–2016), Valentin Korovinin (2001–2012) sekä Viktor Žuravljovin (2004–2015) oppikirjat. Tarkastellut oppikirjat muistuttavat jo retoriikaltaan ja rakenteeltaan neuvostoaikaisia vastineitaan, vaikka marxilainen ideologia on niissä vaihtunut ortodoksisiin arvoihin ja väitetty kansainvälisyys kulttuuriseen nationalismiin. Kirjallisuushistorian esitysmuoto tulee lähelle sitä, mitä Hayden White kutsuu orgaaniseksi troopiksi: ei korosteta kirjallisuuden moninaisuutta ja monimuotoisuutta vaan päinvastoin kirjallisuuden kehityksen yhtenäisyyttä, vahvoin nationalistisin ja ortodoksin painotuksin.</p>

2019-03-25T23:20:02+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/74218 2019-04-19T09:49:31+03:00 Mikko-Olavi Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi

<p>Artikkeli luo kokonaiskuvan virolaisen näytelmäkirjallisuuden välittämisestä, esittämisestä ja vastaanotosta Suomessa vuoteen 1944. Samalla se rikastuttaa kuvaa virolais-suomalaisista kirjallisista suhteista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä. Kirjallisuudentutkimuksessa näytelmät ja niiden esitykset ovat jääneet vähälle huomiolle, koska kyse on pääsääntöisesti painamattomista käsikirjoituksista. Erityisen vähälle huomiolle ovat jääneet populaarit viihteelliset lajityypit. Esittävä teatteri on kuitenkin ollut tärkeä kirjallisuuden välityskeino myös proosamuotoisille teoksille. Artikkelin lähteenä on käytetty tutkimusten lisäksi Suomen Näyttämöiden Liiton ja Työväen Näyttämöiden Liiton arkistoja, näytelmätekstejä sekä aikalaislehdistöä. Artikkelissa 1) esitellään virolaisten näytelmien tuotantomäärät Suomessa vuosina 1908–1944; 2) kuvataan yksityiskohtaisesti prosessia, miten virolaiset näytelmät päätyivät suomalaisiksi teatteriesityksiksi 3) esitellään suosituimpien virolaisnäytelmien vastaanottoa 4) suhteutetaan tulokset yleiskuvaan virolaisen kirjallisuuden menekistä Suomessa, virolaisen näytelmäkirjallisuuden kaanonista sekä suomalaisten näytelmien esityksistä Virossa.</p>

2019-03-25T23:21:08+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/75072 2019-04-19T09:49:29+03:00 Tero Tähtinen tt60763@student.uta.fi

<p>Artikkelini käsittelee maiseman käsitettä kiinalaisessa, erityisesti Tang- ja Song-dynastioiden luontorunoudessa. Toisin kuin länsimaisessa perinteessä, missä maisema määrittyy udein visuaalisesti havaittuna staattisena "tauluna", kiinalainen perinne näkee maiseman energeettisenä kenttänä, jossa vastakohtaiset voimat tulevat päättymättömään "korrelaatioiden leikkiin" keskenään. Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenäni on osoittaa, että kiinalaisessa maisemaorientaatiossa ihminen ei ole vain passvinen tarkkailija ("katsoja") vaan olennainen osa villin luonnon kosmologiaa.</p> <p>Teoreettisena taustana hyödynnän erityisesti ranskalainen sinologin François Jullienin teosta<em> Living off Landscape, </em>joka on ensimmäinen länsimaisen tutkijan yritys ymmärtää ja hahmottaa kiinalainen käsitys "vuorten-vesien" holistisesta kokonaisuudesta. Jullienin teoriat ovat ajoittain sangen korkealentoisia, ja yksi artikkelini pyrkimyksistä on havainnollistavien runoesimerkkien avulla konkretisoida ja täsmentää hänen näkemyksiään. Lisäksi runoanalyysieni kautta haluan kehitellä hänen ajatuksiaan edelleen suhteessa kiinalaiseen filosofiaan ja poetiikkaan.</p>

2019-03-25T23:22:52+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/78069 2019-04-19T09:49:26+03:00 Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen@uef.fi

<p>Kuten Frank Schulze-Engler (2013, 670) on todennut, Eurooppa on jälkikoloniaalin tutkimuksen sokea piste. Eurooppaa ei ymmärretä ”jälkikoloniaalisena” mantereena, joten se rajautuu kyseisen paradigman ulkopuolelle. Schulze-Engler peräänkuuluttaa Euroopan sisällyttämistä jälkikoloniaalisen tutkimuksen kartalle, minne se siirtomaamenneisyyden määrittämän nykyhetkensä puolesta perustellusti kuuluu.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Euroopan ”jälkikolonialisointi” oli yksi keskeinen motiivi toukokuussa 2018 Liègen yliopistossa Belgiassa järjestämälleni symposiumille “European Peripheries in Postcolonial Literatures”. Tapahtuma liittyi kaksivuotiseen, Euroopan komission rahoittamaan Marie Skłodowska-Curie Individual <br> Fellowship -tutkimusprojektiini.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p>

2019-03-25T23:23:46+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79610 2019-04-19T09:49:23+03:00 Hanna Meretoja hailme@utu.fi

<p>Monitieteinen tutkimuskeskus SELMA tarkastelee kertomista, kokemuksellisuutta ja muistamista kulttuurisina ilmiöinä ja keskittyy niiden välisiin kytköksiin. Se tuo yhteen eri alojen tutkijoita ja pyrkii edistämään tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua.</p>

2019-03-25T23:25:34+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79344 2019-04-19T09:49:21+03:00 Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen@uef.fi

<p><strong>Hyvä KTS:n jäsen, entinen jäsen tai seuran toiminnassa mukana ollut,</strong></p> <p>Onko Sinun hallussasi tai oppiaineesi hyllyssä Kirjallisuudentutkijain Seuran historiaan liittyvää materiaalia – valokuvia, pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, kirjeenvaihtoa, vuosiseminaariohjelmia tms.? KTS kokoaa aineistoaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jossa sitä on ennestään KTS:n perustamisvuodesta 1927 lähtien. Toivomme aineiston karttuvan jatkossakin mahdollisimman täydellisenä.</p> <p><span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Tieteellisten seurojen aineistojen arkistointi oli esillä myös Tieteiden talolla 2.11.2018 järjestetyssä tieteellisten seurojen edustajien tapaamisessa. Tieteellisten seurojen arkistoaineistojen talteen saaminen olisi tärkeää tieteenalojen historiankirjoituksen kannalta, mutta vaatii vaivannäköä, jotta aineistot eivät katoaisi oppiaineiden muuttaessa ja luottamushenkilöiden vaihtuessa.</p> <p>Kirjallisuudentutkijain Seuran arkiston tilanne on yleisesti ottaen hyvä, sillä suuri osa aineistosta on jo arkistossa, toisin kuin monen muun tieteellisen seuran. KTS:n aineistoa on SKS:n arkistossa yhteensä 1,64 hyllymetriä, ja aineisto on osin järjestetty. Arkisto sisältää pöytäkirjoja ja esityslistoja, talousasiakirjoja, seminaari- ja juhla-aineistoja, sääntöjä, vuosikertomuksia, jäsenluetteloita, kirjeenvaihtoa ja painotuotteita. Lisäksi yksittäisiä Kirjallisuudentutkijain Seuran tilaisuuksia on valokuvattu ja äänitetty.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Aineistojen talteen saaminen tulevaisuudessakin edellyttää aktiivisuutta. Jos Sinulla tai oppiaineesi tiloissa on Kirjallisuudentutkijain seuran arkisto-aineistoa (esim. pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, vuosiseminaarien ohjelmia), ota yhteyttä KTS:n sihteeriin Kasimir Sandbackaan (sihteeri.kts@gmail.com) tai suoraan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon (arkisto@finlit.fi) aineiston luovuttamiseksi. Jos hallussasi on seuran toimintaan tai tilaisuuksiin liittyviä valokuvia, jotka voisit luovuttaa, ota yhteyttä SKS:n arkistoon (arkistokuvat@finlit.fi). Voit vapaasti luovuttaa itse ottamiasi valokuvia. Mikäli kuvat ovat jonkun toisen ottamia, kerro se kuvia luovuttaessasi, sillä valokuviin liittyy tekijänoikeus. Liitä mukaan myös tieto siitä, missä ja milloin kuvat on otettu. Valokuvat olisivat hieno lisä KTS:n aineistoon!</p> <p><em>KTS:n hallitus</em></p>

2019-03-25T23:28:08+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79608 2019-04-19T09:49:18+03:00 Joel Kuortti joel.kuortti@utu.fi

<p>Numerossa 4/2019 pureudutaan matkakirjallisuuden tutkimuksen moninaiseen kenttään. Tutkimusala tarjoaa tärkeitä näkökulmia esimerkiksi siihen, miten subjektiivista kokemusta, tilaa ja paikkaa, identiteettejä, vierauden kohtaamista ja kulttuurista vuorovaikutusta voidaan esittää kirjallisuuden keinoin. Matkakirjallisuutta tutkittiin aiemmin paljolti historiallisena, maantieteellisenä ja antropologisena aineistona, mutta tutkimusalan vakiinnuttua huomiota on alettu kiinnittää myös matkakirjallisuuden poetiikkaan, muotoihin ja teemoihin. Tällä hetkellä aiheen kansainvälinen tutkimus on vilkasta, monipuolista ja tieteidenvälistä. Alan vakiintuneisuudesta kertovat muun muassa säännöllisesti ilmestyvät tieteelliset lehdet ja julkaisusarjat sekä yliopistollinen opetus ja kansainväliset konferenssit.</p> <p><em>Avaimen</em> teemanumerossa esitellään tuoretta suomalaista matkakirjallisuuden tutkimusta. Numeron artikkelit ja katsaukset kattavat laajan valikoiman kielialueita ja historiallisia aikakausia. Huomio kiinnittyy muun muassa kuvallisuuteen, monikielisyyteen, tilan kysymyksiin, tosiperäisen esityksen ja fiktion suhteeseen sekä matkakirjallisuuden historiaan. Esiin nousevat myös kysymykset matkakirjallisten lajien määrittelystä. Missä määrin lajia määrittävät tietyt tekstin piirteet tai lukijan odotukset ja missä määrin taas yhteys matkan kokemukseen?</p> <p>Jos haluat tarjota artikkelia tai muuta kirjoitusta (essee, katsaus, kirja-arvio, konferenssiraportti tms.), ota yhteyttä teemanumeron päätoimittajiin.</p> <p>Lisätietoja numeron päätoimittajilta:&nbsp;Kai Mikkonen (kai.mikkonen@helsinki.fi),&nbsp;Ilona Lindh (ilona.lindh@helsinki.fi)</p>

2019-03-25T23:29:07+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79557 2019-04-19T09:49:15+03:00 Elli-Mari Johanna Ahola elli-mari.ahola@tuni.fi

<p><strong>Jyrki Korpua, <em>Lajivirren laulamaa – </em>Kalevala<em> ja kirjallisuus.</em> Vantaa: Avain 2017, 206 s.</strong></p>

2019-03-25T23:30:29+02:00 ##submission.copyrightStatement##