https://journal.fi/avain/issue/feed AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 2020-01-14T10:25:49+02:00 Jari Käkelä jari.kakela@gmail.com Open Journal Systems <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> https://journal.fi/avain/article/view/87378 Matkakirjallisuuden kokemus ja maailma 2020-01-14T10:25:49+02:00 Kai Mikkonen kai.mikkonen@helsinki.fi Ilona Lindh ilona.lindh@helsinki.fi <div class="page" title="Page 3"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Matkakirjallisuus on perinteikäs ja alati uudistuva kirjallisuuden osa-alue, joka yhdistää omakohtaisuutta ja maailmaa koskevia havaintoja ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksen kannalta matkakirjallisuus on antoisa kohde, jonka kautta voi perehtyä esimerkiksi subjektiivisen tilan ja paikan kokemuksen, identiteetin, vierauden kohtaamisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kuvaukseen kirjallisuuden keinoin. Läheinen yhteys historiankirjoitukseen, matkustamisen historiaan ja kartografiaan, taidehistoriaan, maantieteeseen sekä etnografiaan on ilmeinen, mutta aihepiiri tarjoaa runsaasti haastavia kysymyksiä myös tietokirjallisuuden, kertomuksen ja omaelämäkerrallisen kirjoittamisen tutkijoille.</p> </div> </div> </div> 2019-12-08T13:01:18+02:00 Copyright (c) 2019 Kai Mikkonen; Ilona Lindh https://journal.fi/avain/article/view/85131 Tyhjyyden metaforat Matsuo Bashōn matkakertomuksessa Kapea tie pohjoiseen 2020-01-14T10:25:10+02:00 Niklas Salmi niklas.salmi@helsinki.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan japanilaisen Matsuo Bashōn <em>Kapea tie pohjoiseen</em> ‑matkakertomuksessa (n. 1694) esiintyviä metaforia teoksen zeniläisten teemojen, pysymättömyyden ja ehdonvaraisuuden, rakentajina. Metaforia analysoidaan hyödyntäen käsitteellisen yhdistymisen teoriaa (<em>conceptual blending theory</em>). <em>Blending</em>-teoria jakaa kognitiivisen metaforateorian käsityksen metaforan tärkeästä roolista kulttuuristen merkitysten ylläpitäjänä ja tuottajana, mutta poikkeaa siitä hylkäämällä ajatuksen, jonka mukaan metaforan merkitys hahmottuu yksisuuntaisesti lähdealueesta kohdealueeseen. Kahden matkakertomuksesta valitun esimerkkikohdan avulla kirjoittaja osoittaa, että Bashōn metaforien syötekentät ovat relationaalisia ja muodostavat kokonaisuuksia, jotka ovat emergenttejä eli niistä kehkeytyy ominaisuuksia, joita ei ole havaittavissa niiden osissa.</p> <p>Artikkeli osallistuu keskusteluun metaforan luonteesta korostamalla kaikkien syötekenttien osallisuutta merkitysten syntymisessä. Holistista metaforakäsitystä tukevat paitsi Bashōn moniaalle avautuvat ja alati muuntuvat kielikuvat myös kulttuurienvälinen tarkastelu, joka osoittaa, että kulttuuriset ennakkokäsitykset metaforan ”kohdealueesta” vaikuttavat siihen, miten sitä hahmotetaan ”lähdealueen” kautta ja miten toisaalta itse lähdealue käsitteellistetään. Artikkeli täydentää aiempaa tutkimusta nostamalla esiin konkreettisia tapoja, joilla kulttuurinen tieto vaikuttaa metaforien ymmärtämiseen. Kognitiivisessa kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitkään tiedostettu metaforien kulttuurisidonnaisuus, mutta sitä, <em>miten</em> ne ovat sidoksissa kulttuuriin, on tutkittu vain harvoin.</p> 2019-12-08T13:03:44+02:00 Copyright (c) 2019 Niklas Salmi https://journal.fi/avain/article/view/85136 Asemointi ja tutkijakuvat tiedettä popularisoivien biologien matkakertomuksissa 2020-01-14T10:24:44+02:00 Mikko T. Virtanen mikko.virtanen@helsinki.fi <p>Tarkastelen kirjoituksessani sitä, kuinka tutkijoiden tietokirjoihin upotetuissa matkakertomuksissa rakennetaan tutkijan, erityisesti tutkimusmatkailijan, julkista persoonaa ja edelleen tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnattua kuvaa siitä, mitä tutkimusmatkailu ruohonjuuritasolta koettuna on. Perehdyn varsinkin siihen, kuinka kertomuksissa työstetään tutkijan identiteettiä suhteessa matkalla kohdattuihin toisiin ja millaisia merkityksiä tutkimusmatkailulle annetaan suhteessa muihin matkailun muotoihin, esimerkiksi turismiin. Analyysikehikkona on Michael Bambergin asemointimalli, joka ohjaa tarkastelemaan tarinankerrontaa monitasoisena identiteettejä rakentavana toimintana. Malli on alkujaan suunniteltu keskustelumuotoisen kerronnan analyysiin, mutta artikkelissa kokeilen, missä määrin ja millaisin reunaehdoin sitä on mahdollista soveltaa myös kirjallisen kerronnan analyysissa. Aineistoksi on kerätty neljä tiedettä popularisoivaa nykytietokirjaa, jotka ovat suomalaisten biologien laatimia.</p> <p>Tutkimustuloksina esitän kolme tutkijoiden matkakertomuksille ominaista asemoinnin käytännettä: i) ei-tutkijoista erottautuminen ammatillista havainnointikykyä – tutkijan katsetta – korostamalla; ii) erottautuminen muista matkailijoista (etenkin turisteista ja reppureissaajista) painottamalla tutkimusmatkailuun liittyviä vastoinkäymisiä ja epämukavuuksia; iii) itsereflektiivinen erottautuminen kerrotusta minästä ja nykyisen minän asemoiminen esimerkiksi kokeneeksi, maailmaa nähneeksi tutkimusmatkailijaksi.</p> 2019-12-08T13:05:41+02:00 Copyright (c) 2019 Mikko T. Virtanen https://journal.fi/avain/article/view/85171 Komedia Vantaanjoella: peripateettinen laji, tilallisuus ja komedia ympäristövastuullista lähimatkakirjallisuutta rakentamassa 2020-01-14T10:24:17+02:00 Sarianna Kankkunen sarianna.kankkunen@gmail.com <p>Miten matkakirjallisuus reagoi, kun ympäristökysymysten painoarvo kulttuurissamme kasvaa?&nbsp;Artikkelini lähestyy tätä kysymystä lukemalla Maarit Verrosen teosta <em>Pieni kumikanoottikirja&nbsp;</em>(2011). Kyseessä on esseemuotoon kirjoitettu teos lähiseutumatkailusta pääkaupunkiseudun vesistöissä. Tavoitteeni on selvittää, millaisilla lajiin, tyylilajiin ja tematiikkaan liittyvillä ratkaisuilla teos viestii ympäristövastuullista sanomaansa. Artikkelissani osoitan, että Verrosen teos kytkeytyy peripateettisen kirjallisuuden perinteeseen. Kyseisen lajin modernisaatiokriittiseen ohjelmaan kuuluu paikallisuuden ja fyysisen työn estetisointi (Wallace 1992). Verrosen teos kuitenkin uudistaa lajia, sillä Kumikanoottikirja nojautuu ajallisten kehityskulkujen sijasta tilallisiin prosesseihin. Tilallisuus eli verkostomaisten ja samanaikaisten prosessien tarkkailu merkitsee myös sitä, että teoksen päähenkilön rooli toimijana etääntyy yksilö- ja ihmiskeskeisestä näkemyksestä. Näin käy myös komediassa, esittää Joseph Meeker (1997). Tarkastelen Meekerin väitettä, jonka mukaan koominen tyylilaji on keino kertoa systeemisiä, ei-yksilökeskeisiä kertomuksia.&nbsp;<em>Kumikanoottikirjan </em>eetos osoittautuu tällaista sopeutuvaa ja selviytyvää, ympäristön reunaehdot huomioon ottavaa toimijuutta tukevaksi.</p> 2019-12-08T13:08:27+02:00 Copyright (c) 2019 Sarianna Kankkunen https://journal.fi/avain/article/view/85148 Multimodaalinen monikielisyys Katja Tukiaisen matkasarjakuvassa Postia Intiasta 2020-01-14T10:23:50+02:00 Ralf Kauranen rajuka@utu.fi <p>Artikkelissa tarkastellaan Katja Tukiaisen vuonna 2002 julkaistua omaelämäkerrallista ja dokumentaarista matkasarjakuvaa <em>Postia Intiasta.</em> Tukiaisen sarjakuvan kuvaa matkakohteesta ja matkaajan identiteetistä sekä näiden välisestä suhteesta värittää monella tavalla teoksen monikielisyys. Artikkelissa lähestytäänkin <em>Postia Intiasta</em> -sarjakuvaa teoksen monitahoisen monikielisyyden kautta.&nbsp; Sarjakuvassa kielelliset ilmaukset ja monikielisyys ovat aina osa laajempaa multimodaalista kokonaisuutta, kuvan ja sanan yhdistelmää. hahmotan <em>Postia Intiasta</em> -sarjakuvan monikielisyyden kolmesta osa-alueesta koostuvaksi. Ensinnäkin sanallisen ja kuvallisen rajapintaan asettuva sanskritinkielinen om-tavu sitoo yhteen koko tarinan. Toiseksi monien kielten värittämä sarjakuvan dialogi toimii paitsi omaelämäkerrallisen sarjakuvan autenttisuuden ja kielellisen realismin merkkinä, myös huumorin lähteenä ja matkaajan asenteen kuvastajana. Kolmanneksi sarjakuva korostaa diegeettisten tekstien ja teokseen sisältyvien ja sitä rakenteistavien monikielisten karttojen avulla kielellisen moninaisuuden merkitystä tarinan tapahtumapaikkojen ja intialaisen yhteiskunnan kuvauksissa. Kaiken kaikkiaan on kyse siitä, että sarjakuvan erilaiset tekstiainekset (yhdessä kuvien kanssa) muodostavat kerronnallisia keinoja, joiden avulla kielellinen moninaisuus hahmottuu matkan tärkeäksi dimensioksi ja merkittäväksi osaksi protagonistin olemista matkalla ja asennoitumista matkaan. Päähenkilön Intian-matka on varsinainen kielimatka.&nbsp;</p> 2019-12-08T13:10:47+02:00 Copyright (c) 2019 Ralf Kauranen https://journal.fi/avain/article/view/87377 Kysymyksiä fiktion ja tosiperäisen matkakertomuksen suhteesta ranskalaisessa 1800-luvun matkakirjallisuudessa 2020-01-14T10:23:09+02:00 Kai Mikkonen kai.mikkonen@helsinki.fi <div class="page" title="Page 91"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Todellisiin matkoihin perustuvan matkakirjallisuuden ja sepitteellisen matkakertomuksen tai -päiväkirjan raja on kautta historian ollut varsin huokoinen vuorovaikutuksen alue. Tutkimusmatkakuvaukset vaikuttivat modernin romaanin henkilökohtaisen kerronnan kehittymiseen 1700-luvulla. Matkakirjojen kaukaiset ja vieraat miljööt myös inspiroivat romaanikirjailijoita paikkavalinnoissa ja ympäristön kuvauksessa. Toisaalta moderni matkakirjallisuus on jatkuvasti ammentanut sepitteestä: esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1900-luvun alussa matkaavien eurooppalaisten kirjailijoiden matkakuvauksissa on runsaasti viittauksia romaaneihin, satuihin ja myytteihin. Näissä yhteyksissä yhtä lailla <em>Macbethin</em> Skotlanti kuin <em>Liisa Ihmemaassa</em> voivat toimia koetun todellisuuden vertauskohtana. Fiktio on inspiroinut matkakirjallisuutta myös puheen ja ajattelun esittämisessä. Hyvin pitkässä historiallisessa perspektiivissä tosiperäisen matkakuvauksen ja fiktion ero saattaa myös vähitellen hämärtyä perustavanlaatuisemmalla tasolla. Erityisesti suuret muutokset maailmaa, sen paikkoja ja ihmisiä koskevissa käsityksissä, uskomuksissa ja tiedoissa ovat johtaneet siihen, että tietyt tosina pidetyt asiat vaikkapa Herodotoksen Historiateoksessa tai Marcon Polon tai John Mandevillen matkoissa eivät sitä enää ole.</p> </div> </div> </div> 2019-12-08T13:14:54+02:00 Copyright (c) 2019 Kai Mikkonen https://journal.fi/avain/article/view/87372 Matkakirjallisuus ja Identiteetti 2020-01-14T10:22:38+02:00 Leena Eilittä leilitta@hotmail.com <div class="page" title="Page 108"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Konferenssiraportti</p> <p>Travel Writing, Cultural Exchange and Identity Construction -sektio European Society of Comparative Literature -yhdistyksen konferenssissa Ranskan Lillessä 29.9.2019</p> </div> </div> </div> 2019-12-08T13:18:16+02:00 Copyright (c) 2019 Leena Eilittä https://journal.fi/avain/article/view/86777 Vade mecum - käsikirjoja matkakirjallisuuden tutkijoille 2020-01-14T10:22:11+02:00 Ilona Lindh ilona.lindh@helsinki.fi <div class="page" title="Page 114"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Charles Forsdick, Zoë Kinsley ja Kathryn Walchester (toim.): <em>Keywords for Travel Writing Studies. A Critical Glossary</em>. London: Anthem Press 2019, 347 s.</strong></p> <p><strong>Alasdair Pettinger ja Tim Youngs (toim.): <em>The Routledge Research Companion to Travel Writing</em>. London: Routledge, Taylor &amp; Francis Group 2019, 422 s.</strong></p> </div> </div> </div> <p>Matkakirjallisuuden tutkimus elää vahvaa vaihetta. Siitä kertovat osaltaan tuoreet käsikirjat, jotka kokoavat yhteen koko joukon merkittäviä alan tutkijoita ja esittelevät laajasti tutkimuskentän moninaisia kysymyksiä. Anthem Press on julkaissut sadan avainsanan kriittisen sanaston <em>Keywords for Travel Writing Studies</em> (jatkossa <em>Keywords</em>) ja Routledge 25 artikkelin antologian <em>The Routledge Research Companion to Travel Writing </em>(jatkossa <em>Research Companion</em>). Aiheissa ja painotuksissa on yhtäläisyyksiä, mutta esitystavoiltaan ja tehtäviltään kirjat eroavat toisistaan. Molemmat kirjat nostavat esiin 1980–90-lukujen kriittisten tutkimussuuntausten, kuten postkolonialismin ja feminismin, merkityksen matkakirjallisuuden tutkimukselle, mutta keskittyvät myös esittelemään uusia lähestymistapoja ja luomaan näkymiä tulevaan.&nbsp;</p> 2019-12-08T13:21:31+02:00 Copyright (c) 2019 Ilona Lindh https://journal.fi/avain/article/view/88039 Kirjoituskutsu Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2020 numeroihin 2 ja 3 2020-01-14T10:21:45+02:00 Joel Kuortti joel.kuortti@utu.fi Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen@uef.fi <div class="page" title="Page 118"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Kutsumme kirjoittajia <em>Avaimen</em> vuoden 2020 toiseen ja kolmanteen numeroon. Numeroilla ei ole erityisiä teemoja. Toivotamme tervetulleiksi kirjallisuudentutkimukseen liittyviä – myös moni- tai poikkitieteellisiä – artikkeleita sekä muita kirjallisuutta ja kirjallista elämää käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta tai muusta kirjallisuustieteellisestä julkaisusta. Otamme myös jatkuvasti vastaan julkaisuehdotuksia artikkeleista, arvosteluista ja muista teksteistä.</p> <p>Refereeartikkeleiksi tarkoitetut käsikirjoitukset ovat pituudeltaan 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Katsauksien, esseiden ja muiden vapaamuotoisempien kirjoitusten laajuudesta sovitaan päätoimittajien kanssa. <em>Avaimen</em> ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: <a href="https://journal.fi/avain/about/submissions">https://journal.fi/avain/about/submissions</a>.</p> <p>Numeron 2/2020 artikkeliehdotusten deadline on 1.4.2020. Muiden kirjoitusten deadline on 22.4.2020.</p> <p>Numeron 3/2020 artikkeliehdotusten deadline on 8.6.2020. Muiden kirjoitusten deadline on 17.8.2020.</p> <p>Ehdotukset refereeartikkeleiksi lähetetään sähköisesti valmiin käsikirjoituksen muodossa, ei abstraktimuotoisena. Ehdotukset esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheista voivat olla vapaamuotoisempia.</p> <p><em>Avain</em> käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Järjestelmää käytetään myös lehden toimitustyössä. Pyydämme lehden lukijoita ja kirjoittajia kirjautumaan järjestelmään journal.fi-sivuston kautta ja tarjoamaan artikkeleita, arvosteluja ja muita puheenvuoroja sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä toimitussihteeriin (jari.kakela_at_gmail.com). Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin.</p> </div> </div> </div> 2019-12-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/avain/article/view/88040 Haemme vierailevia päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumerolle 4/2020 2020-01-14T10:21:18+02:00 Joel Kuortti joel.kuortti@utu.fi Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen@uef.fi <div class="page" title="Page 119"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Etsimme vierailevaa päätoimittajaparia <em>Avain</em>-lehden teemanumerolle 4/2020. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muuten tärkeää teemaa, joka voisi kiinnostaa <em>Avaimen</em> lukijoita. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi ehdotetun teeman lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi <em>Avaimeen</em> sekä vierailevien päätoimittajien lyhyet esittelyt. Siinä tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja vertaisarvioitavat artikkelit (4–5) sekä teemaan kuuluvia katsauksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia – sikäli kuin ne ovat tiedossa – ja ainakin suunnitelma artikkelien ja muiden kirjoitusten aihealueista tulee ilmoittaa.</p> <p>Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse <em>Avaimen</em> molemmille päätoimittajille 14.2.2020 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille maaliskuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu kesään ja syksyyn 2020 ja lehden on tarkoitus ilmestyä joulukuussa 2020.</p> <p>Päätoimittajien yhteystiedot:</p> <p>Joel Kuortti joel.kuortti_at_utu.fi<br>Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen_at_uef.fi</p> </div> </div> </div> 2019-12-15T00:00:00+02:00 Copyright (c) https://journal.fi/avain/article/view/88041 Kirjallisuudentutkijain Seura avaa asiantuntijapankin 2020-01-14T10:20:52+02:00 Hanna-Leena Määttä hanna-leena.maatta@oulu.fi <div class="page" title="Page 120"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Kirjallisuudentutkijain Seura perustaa vuonna 2020 asiantuntijapankin, joka kokoaa yhteen tiedot kirjallisuuden alan tutkijoista ja asiantuntijoista. Asiantuntijapankin tavoitteena on tehdä näkyväksi kirjallisuudentutkijoita ja heidän tutkimusaiheitaan.</p> <p>Asiantuntijapankki auttaa toimittajia ja tapahtumajärjestäjiä löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi tai luennoimaan ja kouluttamaan. Se edistää myös yhteistyötä esimerkiksi etsittäessä toimijoita kulttuuri- ja tutkimusalan hankkeisiin ja projekteihin. Lisäksi asiantuntijapankki helpottaa refereiden ja arvioijien löytämistä.</p> <p>Asiantuntijapankki perustetaan uudistettaville KTS:n nettisivuille ja siitä tullaan tiedottamaan myös mediaa sekä muita tahoja.</p> <p>Tietojen keruu aloitetaan vuoden 2020 alussa. Keruuta koskeva sähköinen lomake lähetetään KTS:n sähköpostilistan kautta ja sitä toivotaan jaettavan alamme toimijoille, jotta mahdollisimman moni tutkija olisi mukana asiantuntijapankissa. Linkin lomakkeeseen voi myös pyytää Marianna Koljoselta tai Hanna-Leena Määtältä.</p> <p>Lisätietoja:</p> <p>Sihteeri Marianna Koljonen (sihteeri.kts_at_gmail.com) Puheenjohtaja Hanna-Leena Määttä (hanna-leena.maatta_at_oulu.fi)</p> </div> </div> </div> 2019-12-15T00:00:00+02:00 Copyright (c)