https://journal.fi/avain/issue/feed AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 2019-09-13T09:44:07+03:00 Jari Käkelä jari.kakela@gmail.com Open Journal Systems <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> https://journal.fi/avain/article/view/83582 Tieteiden välissä – mitä väliä? 2019-07-06T10:57:47+03:00 Anna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen@uef.fi Joel Kuortti joel.kuortti@utu.fi <div class="page" title="Page 3"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Monitieteisyys on keskiössä nykypäivän tieteellisessä maailmassa. Sen mer- kitys näkyy esimerkiksi siinä, että EU:n rahoitushauissa menestyäkseen tutkimushankkeen on melkeinpä pakko olla monitieteinen, ja samoin Suomen Akatemian viimeisimmässä syyskuun haussa myös kirjallisuustieteellisiä hankehakemuksia arvioitiin osin temaattisissa, monitieteisissä paneeleissa.</p> </div> </div> </div> 2019-07-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/avain/article/view/85146 Kuinka lukea jätettä 2019-09-13T09:44:07+03:00 Karoliina Lummaa sakalu@utu.fi <p>Artikkelin aineistona on Jukka Viikilän jäteaiheinen runous Janne Nummelan, Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän kirjoittamassa <em>Ensyklopedia</em>-teoksessa (2011) sekä Viikilän kokoelmissa <em>Runoja</em>(2008) ja <em>Runoja II&nbsp;</em>(2010). Jätteiden, roskan, lian ja muiden pois-haluttujen aineiden merkityksiä ja ihmisen jätesuhteen jäsennyksiä tarkastellaan Viikilän runoissa kulttuurisen ja filosofisen jätetutkimuksen sekä objektiorientoituneen ontologian kehyksissä. Suomalaista tutkimusta edustavat Timo Airaksisen ja Olli Lagerspetzin jätteen ja lian filosofiat sekä Jarno Valkosen jätesosiologia. Ulkomaisesta jätteen kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta esiin nousevat Susan Strasserin ja Martin O’Brienin tutkimukset sekä Susan Signe Morrisonin ekokriittinen tutkimus jätteestä kaunokirjallisuudessa. Artikkelissa syvennytään erityisesti jätteiden luokitteluun ja käsittelyyn sekä jätteiden olemukseen Viikilän runoudessa. Tutkimuksen taustalla on kysymys siitä, kuinka nykytodellisuuttamme luonnehtiva konkreettinen aineellinen ylimäärä ja ylijäämä ovat kirjoitettavissa ja luettavissa. Artikkelissa yhdistellään konstruktivistisia ja uusmaterialistisia lähestymistapoja, erityisesti materiaalista ekokritiikkiä materiaaliseen kulttuuriin ja sen ylijäämiin ja ylimääriin paneutuvana tutkimusalana. Kirjoittaja ehdottaa, että aineellisen tuotannon, kuluttamisen ja poisheittämisen kiihtyessä tarvitaan kulttuuristakin ymmärrystä jätteestä ja jätteen kanssa olemisesta.</p> 2019-07-08T00:00:00+03:00 Copyright (c) https://journal.fi/avain/article/view/74177 Piipatusta simapillin, paimenhuilun pajatusta? 2019-07-13T01:11:45+03:00 Hanna Karhu hanna.karhu@helsinki.fi <p>Artikkelissa osoitetaan, että Otto Mannisen (1872−1950) runotuotannolla on yhteyksiä kepeänä pidettyyn kansanlauluperinteeseen. Runouden suhdetta kansanlauluun tarkastellaan artikkelissa nimenomaan yhteydessä rekilauluperinteeseen, eli uudempiin riimillisiin, rekilaulumittaa noudattaviin kansanlauluihin, jotka olivat 1800-luvun lopun Suomessa vallitseva kansanomaisen laulun laji ja josta kirjailijat ja runoilijat kiinnostuivat 1890-luvulla. Aiemmassa tutkimuksessa Mannisen runous on nähty pitkälti oppositiossa ennen kaikkea Eino Leinon edustamaan, laulullisuutta ja soinnillisuutta korostavaan runouteen. Mannisen runoutta on käsitelty yhteydessä symbolismin poetiikkaan ja runojen konstruktivistista ja kryptistäkin luonnetta korostettu. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti kahta Mannisen <em>Säkeitä</em>-esikoiskokoelman (1905) runoa, ”Pellavan kitkijää” ja ”Luistimilla”, jotka oli molemmat julkaistu jo aiemminkin (1897 ja 1900). Runoja verrataan suullisen perinteen rekilauluihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelman rekilaulumuistiinpanojen avulla), erityisesti runojen säkeistörakenteiden sekä suullisen perinteen formuloiden toisintamisen ja varioimisen osalta. ”Luistimilla”-runon tapauksessa sivutaan myös runon rytmiä. Artikkelissa käsitellään myös Antti Rytkösen runoa ”Järven jäällä” (1900) sekä eräitä Mannisen arkiston aineistoja.</p> 2019-07-06T11:12:34+03:00 Copyright (c) 2019 Hanna Karhu https://journal.fi/avain/article/view/80439 Dialogisuutta ylevän ja makaaberin rajalla Paavo Rintalan teoksessa Aika ja uni 2019-07-13T01:11:15+03:00 Päivikki Kirsimarja Romppainen paivikki.romppainen@student.oulu.fi <p>Artikkeli tarkastelee, kuinka elämäkerrallinen muistaminen, yleiset historiat sekä ylevä, makaaberi ja groteski kutoutuvat yhteen Paavo Rintalan romaanin <em>Aika ja uni</em> (1993) kertojahahmossa. Rintalan vuonna 1987 alkaneen myöhäistuotannon kertoja käy vahvaa sisäistä dialogia eri ikäkausiensa muistamisen manifestaatioiden kanssa. Käyttämällä Mihail Bahtinin dialogisuuden käsitettä ja Jens Brockmeierin huomioita elämäkerrallisesta muistista pohdin, kuinka yhteen punoutuvat yksilöllisen ja historiallisen muistamisen säikeet luovat sisäisesti jännitteisiä trooppeja. Analysoimalla erityisesti sotilaan arkkityyppiä osoitan, kuinka sotilaan trooppi yhdistää ja ylittää perinteiset uhriuden ja tekijyyden dikotomiat. Edelleen, kertojassa yhdistyvät niin ylevät (marttyyrius) kuin makaaberit ja rujot (ikääntyvä kyttyräselkä Kristus) troopit kerrottaessa 1900-luvun traumahistorioita. Kerronnan tuloksena ei saavutetakaan sulkeumaa tai kertojahahmon saati historioiden lopullista tulkintaa. Tämä pysyvä jännite eri ainesten välillä voi provosoida lukijaa aktiiviseen lukijuuteen tasapainottelussa tekstin keskihakuisten ja keskipakoisten voimien välillä.</p> <p>&nbsp;</p> 2019-07-06T11:16:17+03:00 Copyright (c) 2019 Päivikki Kirsimarja Romppainen https://journal.fi/avain/article/view/80161 Metanarratiivisuus ja kerronnallinen toimijuus 2019-07-13T01:12:43+03:00 Hanna Meretoja hailme@utu.fi <p>Esitän artikkelissani, että postmodernismin jälkeisen nykykirjallisuuden keskeinen piirre on metanarratiivisuus. Nostan esiin aiempien lähestymistapojen sivuuttamat kaksi metanarratiivisuuden keskeistä piirrettä: metanarratiivisten kertomusten tavan pohtia paitsi omaa kertomusluonnettaan myös kertomusten merkitystä ihmisenä olemiselle ja kertomusten funktioita kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessamme. Artikkelissani teoretisoin metanarratiivisuutta suhteessa kerronnallisen toimijuuden käsitteeseen. Kerronallinen toimijuutemme koostuu kyvystämme käyttää, tulkita ja uudelleentulkita kertomuksia, jotka ovat meille kulttuurisesti tarjolla, eritellä ja haastaa niitä ja tehdä valintoja sen suhteen, miten tulkitsemme kerronnallisesti elämäämme ja ympäröivää maailmaa. Esitän artikkelissa mallin, jonka avulla voi hahmottaa kerronnallisen toimijuuden kolmea keskeistä ulottuvuutta, jotka ovat kerronnallinen tietoisuus, kerronnallinen mielikuvitus ja kerronnallinen dialogisuus. Artikkelin jälkipuoliskolla analysoin metanarratiivisuuden ja kerronnallisen toimijuuden käsitteiden valossa Siri Hustvedtin teosta <em>The Summer Without Men </em>(2011). Lopuksi pohdin yhdessä lukemisen merkitystä kerronnallisen toimijuuden vahvistamisen näkökulmasta.</p> 2019-07-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2019 Hanna Meretoja https://journal.fi/avain/article/view/80348 Kirjallisuustiedettä kansalle! 2019-07-13T01:10:46+03:00 Elise Kraatila elise.kraatila@tuni.fi Hanne Juntunen juntunenhanne@gmail.com <p><span style="font-weight: 400;">Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle maallikkoyleisölle alan tutkijoita nykypäivänä kohtaavana tehtävänä ja haasteena. Väitämme, että kirjallisuustieteelle ominaisten analyyttisten metodien ja kriittisten näkökulmien hallitseminen on tärkeämpi kansalaistaito kuin koskaan ennen. Ne auttavat luovimaan erilaisten mediatekstien muovaamassa, risteävien ja ristiriitaisten kertomusten kyllästämässä nykytodellisuudessa. Kirjallisuudentutkijoina voimme edistää näiden taitojen hallintaa: popularisoimalla alallemme tyypilliset lähestymistavat ja ajattelun välineet osaksi julkista keskustelua annamme yleisölle työkaluja 2010-luvun sosiaalisen todellisuuden jäsentämiseen ja kriittiseenkin tarkasteluun. Samalla teemme omaa tieteenalaamme näkyväksi ja osoitamme sen merkitystä konkreettisella tavalla. Tekemällä kirjallisuustieteellisestä näkökulmasta vaikuttavan osan julkista keskustelua pystymme korostamaan kirjallisuudentutkimuksen arvoa ja erityisyyttä omana alanaan aikana, jota määrittää vaikuttavuuden ymmärtäminen mitattavuuden ja rahallisten tulosten kautta.</span></p> 2019-07-06T11:34:01+03:00 Copyright (c) 2019 Elise Kraatila, FM, Hanne Juntunen, FM https://journal.fi/avain/article/view/80607 Projektiesittely Traumaattiset rajat: rajan, järjestyksen ja toiseuden narratiivit 2019-07-13T01:10:16+03:00 Tuulikki Kurki tuulikki.kurki@uef.fi <div class="page" title="Page 87"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><em>Traumaattiset rajat: rajan, järjestyksen ja toiseuden narratiivit</em> on Karjalan tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen yliopistossa toimiva Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, joka toteutetaan vuosina 2016–2020.</p> </div> </div> </div> 2019-07-06T11:38:43+03:00 Copyright (c) 2019 Tuulikki Kurki https://journal.fi/avain/article/view/80444 Jermut, korpisoturit ja militaristit suomalaisessa sotakirjallisuudessa 2019-07-13T01:12:14+03:00 Harri Salovaara harri.t.salovaara@jyu.fi <div class="page" title="Page 89"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Arto Jokinen, I<em>sänmaan miehet: Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa</em>. Toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki. Tampere: Vastapaino 2019, 296 s.</strong></p> </div> </div> </div> 2019-07-06T00:00:00+03:00 Copyright (c) 2019 Harri Salovaara https://journal.fi/avain/article/view/82050 Kirjallisuus musiikissa ja musiikki kirjallisuudessa 2019-07-13T01:09:48+03:00 Jussi Hyvärinen jussi.hyvarinen@uef.fi <p><strong>Siru Kainulainen, Liisa Steinby &amp; Susanna Välimäki (toim.): <em>Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja</em>. Helsinki: SKS 2018. 429 s.</strong></p> 2019-07-06T11:46:07+03:00 Copyright (c) 2019 Jussi Hyvärinen https://journal.fi/avain/article/view/81956 Kapitalismi kulttuurissamme 2019-07-13T01:09:18+03:00 Hanna Kuusela hanna.kuusela@tuni.fi <p><strong>Jussi Ojajärvi, Erkki Sevänen, Liisa Steinby (toim.): <em>Kirjallisuus nykykapitalismissa. Suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin näkökulma</em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018, 454 s.</strong></p> <p>&nbsp;</p> 2019-07-06T11:47:48+03:00 Copyright (c) 2019 Hanna Kuusela https://journal.fi/avain/article/view/82373 Sarjakuvan ruumiinavaus 2019-07-13T01:08:45+03:00 Anna Vuorinne ahvuor@utu.fi <p><strong>Leena Romu: <em>Liiallisuutta, nurinkääntämistä ja rajojen rikkomista. Kati Kovácsin sarjakuvateokset </em>Vihreä rapsodia, Karu selli <em>ja</em> Kuka pelkää Nenian Ahnavia? <em>kertomuksina ruumiillisuudesta</em>. Acta Universitatis Tamperensis 2409. Tampere, Tampere University Press 2018, 329 s.</strong></p> <p>&nbsp;</p> 2019-07-06T11:49:32+03:00 Copyright (c) 2019 Anna Vuorinne https://journal.fi/avain/article/view/82049 Tuore ja monisärmäinen runoilijakuva Saima Harmajasta 2019-07-13T01:08:16+03:00 Siru Kainulainen sirkai@utu.fi <p><strong>Ritva Ylönen 2019: <em>Saima Harmaja. Sydänten runoilija 1913–1937</em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 298 s.</strong></p> 2019-07-06T11:51:14+03:00 Copyright (c) 2019 Siru Kainulainen