AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> Kirjallisuudentutkijain Seura fi-FI AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 1795-3790 <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul> Pohjoismaisuutta etsimässä – På spaning efter det nordiska https://journal.fi/avain/article/view/75225 <div class="page" title="Page 3"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Pohjoismainen kirjallisuus ja kulttuuri on viime vuosina ollut kasvavan huomion kohteena niin tutkijoiden kuin muidenkin lukijoiden parissa. Kiinnostukseen lienevät vaikuttaneet varsinkin ruotsalaisen ja tanskalaisen kirjallisuuden ja elokuvan nordic noir -ilmiö sekä joidenkin erityisen valovoimaisten kirjailijoiden kuten norjalaisen Karl Ove Knausgårdin tai islantilaisen Sjónin suosio. Toisaalta 2000-luvun alusta lähtien pohjoismaisen kirjallisuuden kentällä on ollut huomattavissa vahva vähemmistökirjallisuuksien esiinmarssi, kun esimerkiksi ruotsinsuomalainen ja suomenvenäläinen kirjallisuus Susanna Alakoski ja Zinaida Lindén etunenässä ovat nousseet lukijoiden tietoisuuteen.</p> </div> </div> </div> Tintti Klapuri Freja Rudels ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 3 9 Finland, den heliga tystnadens land https://journal.fi/avain/article/view/75226 <p>Föreställningarna om Finland i den svenska litteraturen efter 1809 är ett i forskningen föga undersökt område. Som ett första försök i detta ämne inriktar sig denna artikel på 1840-talet, då den liberala oppositionen kombinerade sin kritik av bristen på demokrati i Sverige med utfall mot det autokratiska Ryssland. I romanen <em>Kärlekens seger</em>(1846) av J.A. Kiellman-Göranson (1811−1869) ingår dessutom skandinavism i det liberala programmet, liksom den mycket utbredda men likafullt falska föreställningen att den övervägande majoriteten av Finlands befolkning längtade efter en återförening med Sverige. Kombinationen är tidstypisk, men leder till vissa komplikationer.</p> <p><em>Kärlekens seger</em>kan beskrivas som en social äventyrsroman eller som en sensationsroman av Eugène Sues modell. Efter att en rysk spions lömska intriger slutligen gjorts om intet når den romantiska intrigen slutligen sitt mål med den lyckliga föreningen av tre skandinaviska par. Allegorin är en prydlig illustration av en skandinavisk dröm, där också Finland förefaller att ingå i den åtrådda unionen. Den bild av Finland som romanen förmedlar avslöjar likafullt en påtaglig okunskap om landets pågående modernisering. Härmed framträder en säregen variant av Benedict Anderson’s ”imagined communities”. Till följd av den psykiska oförmågan att acceptera 1809 års gränser innefattar denna ”svenska” gemenskap nämligen en grupp – finländarna – som utgör ett viktigt inslag i den diskursiva processen men själva är omedvetna om sin egen roll i den.</p> Claes Ahlund ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 10 25 10.30665/av.75226 ”Var kommer du ifrån... ursprungligen?” https://journal.fi/avain/article/view/75227 <p>Artikkeli käsittelee kielen ja vallan välistä suhdetta Eija Hetekivi Olssonin <em>Miirassa </em>(2016; suom. <em>Miira</em>). <em>Miira </em>muuntaa sellaista kertomisen tapaa, jossa suomen kieli ja suomalaisten vähemmistöasema Ruotsissa yhdistyy hiljaisuuteen ja heikkoon sosiaaliseen asemaan. Artikkelin keskeisenä käsitteenä on kieli-ideologia. Se ymmärretään sellaisina jokapäiväisinä kielellisinä käytäntöinä, jotka muokkaavat käsityksiä kielen arvosta ja merkityksestä.</p> <p>Koulu on romaanin keskeinen tapahtumapaikka, ja siitä tulee myös kieli-ideologioiden taistelutanner. Teoksen päähenkilö, Miira, joka aloittaa lukion göteborgilaisessa keskustakoulussa, yhdistää koulussa käytetyn kielen yksikielisyyden normiin ja hänelle vieraisiin sosiaalisiin koodeihin. Kouluympäristössä ei ole tilaa Miiran kielille, joita on muokannut sekä suomalaistausta että lapsuus ja nuoruus göteborgilaislähiöissä. Hiljaisuuden sijaan Miira kuitenkin lähtee vastustamaan koulun alistavia kielikäytäntöjä, ja tässä suhteessa romaani&nbsp;eroaa ruotsinsuomalaisen klassikkoromaanin, Antti Jalavan <em>Asfaltblomman</em>(1980, suom. <em>Asfalttikukka</em>) päähenkilöstä. Miiran luokkatoveilleen kokoama sanalista – eräänlainen sanakirja – , johon hän on koonnut suomenkielisiä sanoja ja niiden ruotsinkieliset selitykset, on tulkittavissa vaatimukseksi muuttaa kielten välistä hierarkkista järjestystä. Laajemmin koko romaani, joka yhdistää Göteborgin slangia, suomen kieltä ja kirjailijan itsensä keksimiä sanoja, moninaistaa ja järjestää uudelleen nyky-yhteiskunnan kielisuhteita.</p> Heidi Grönstrand ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 26 43 Mythopoiesis Torgny Lindgrenin romaaneissa https://journal.fi/avain/article/view/75228 <p>Uskonnollisen kuvaston tiedetään olevan tärkeä elementti ruotsalaisen Torgny Lindgrenin romaaneissa ja novelleissa. Artikkelissa esitetään, että Lindgren ei ole niinkään uskonnollinen kirjailija sanan tavanomaisessa merkityksessä kuin mythopoiesiksen kuvaaja, sen tavan, miten ihmisen ja yhteisöt luovat ja käyttävät uskonnollisia myyttejä, kuvia ja kertomuksia. Tämä tulee näkyviin yhtä hyvin raamatullisessa romaanissa <em>Bat Seba</em>kuin Lindgrenin nykyisen tai edellisen vuosisadan alkupuolen Ruotsiin sijoittuvissa romaaneissa ja kertomuksissa. <em>Bat Seban</em>analyysi osoittaa, että ihmiset luovat Jumalan omaksi kuvakseen ja samalla selittääkseen maailman luonnetta ja sen tapahtumia itselleen. Jumalan kuva on riippuvainen paikallisista olosuhteista. Tämä tulee esille myös Västerbotteniin sijoittuvissa romaaneissa, jotka osoittavat, että ihmisen mytopoeettinen aktiivisuus jatkuu senkin jälkeen, kun on luovuttu paikallisen herätysliikkeen uskonnollisesta näkemyksestä. Lindgrenin näkemys on, että mythopoiesis on modernin olosuhteissakin ihmisen luontainen tapa tehdä itselleen tapahtumia mielekkäiksi. Mytopoeettinen toiminta on kuitenkin väärin suunnattua silloin, kun Absoluutin asemaan nostetaan, kuten romaaneissa <em>Hummelhonung</em>ja <em>Pölsan</em>, jotakin niin triviaalia kuin ehdottoman miellyttävä maku.</p> Liisa Steinby ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 44 61 Muisteleminen, identiteetti ja aika Per Pettersonin romaanissa Kirottu ajan katoava virta https://journal.fi/avain/article/view/75229 <p>Artikkelissa tarkastellaan identiteetin ja ajan suhdetta norjalaisen nykykirjailijan Per Pettersonin romaanissa <em>Jeg forbanner tidens elv&nbsp;</em>(<em>Kirottu ajan katoava virta</em>, 2008). Analyysissa sovelletaan Paul Ricoeurin ajatuksia kerronnallisesta identiteetistä ja Aleida Assmanin käsitettä <em>Erinnerung</em>, ja siinä keskitytään päähenkilön muistojen ja menneisyyden merkitykseen persoonallisen identiteetin muodostamisessa. Romaani kertoo Arvid Jansenista, aviomiehestä, isästä ja pojasta, jolla on meneillään kriisivaihe elämässä; hän on eroamassa, ja hänen äitinsä on menehtymässä syöpään. Kerronta etenee dialogisesti Arvidin tapahtumahetken tilanteen ja menneisyyden muisteluiden varassa. Hän käy läpi lapsuuden ja nuoruuden aikaisia muistojaan ja tapahtumia varhaisessa aikuisuudessaan.</p> <p>Analyysi osoittaa, että oman elämäntarinan kertominen ja muisteleminen auttaa päähenkilöä kohtaamaan persoonallisen identiteettinsä ongelmakohtia. Arvid toivoo voivansa paeta nykyisen elämänsä ongelmia ja kirjaimellisesti kiroaa ajan dynaamisen ja muutosta tuovan vaikutuksen. Hän haluaisi asioiden pysyvän ennallaan. Viime kädessä päähenkilön käsitys ajasta tuo mieleen Fredric Jamesonin ajatuksen postmodernista ajallisuudesta, joka koostuu jatkumattomista, fragmentoiduista hetkistä ja joka hylkii menneisyyden ja tulevaisuuden ymmärtämistä koherenttina kokemuksena. Arvidin mielestä menneisyys ja tulevaisuus ovat ongelmallisia ja hän toivoo jäävänsä ikuiseen nyt-hetkeen.</p> Aino Mäkikalli ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 62 75 ”Det finns trots allt två i Sverige / och en i Danmark / som skriver dikter om sånt” https://journal.fi/avain/article/view/75230 <p>En ny sorts röster har dykt upp i nordisk litteratur sedan början av 2000-talet med författare som Jonas Hassen Khemiri och Johannes Anyuru i bräschen. Dessa röster tillhör andra generationens invandrare och personer av blandad etnicitet, verkliga människor eller fiktiva karaktärer, som har vuxit upp i de nordiska länderna men ändå rasifieras och ofta betraktas som utlänningar. I denna artikel undersöker jag hur den finlandssvenska poeten Adrian Perera med sin debut, diktsviten <em>White Monkey&nbsp;</em>(2017), skriver in sig i denna skara och därmed anses "fylla en nisch" och skriva "typiska blattedikter" – något som jag refererar till som postinvandringslitteratur.</p> <p>Medveten om sitt etniska kapital (Nilsson 2010) aktualiserar Perera problem knutna till vithet och icke-vithet. Genom en analys av moderns roll i sviten undersöker jag temat generationskonflikt och barnets känsla av svek när en förälder omorienterar sig efter vithetshegemonin (Ahmed 2007). Dessutom analyserar jag gestaltningen av mellanförskap och svårigheten att identifiera sig som "brun" mellan rasism och colorism. Slutligen diskuterar jag hur Pereras svit dryftar olämpliga komplimanger, sådana som är välmenande men ändå kan utgöra mikroaggressioner och uppfattas som kränkande eftersom de förevigar ett rasistiskt paradigm.</p> Maïmouna Jagne-Soreau ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 76 93 Det nordiska i isländsk litteratur https://journal.fi/avain/article/view/75231 <div class="page" title="Page 95"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Denna essä fokuserar föreställningen om det nordiska i isländsk litteratur från 1800-talet och framåt. Den uppehåller sig särskilt vid det sublimas estetik och hävdar att den kan anses vara en gemensam nämnare för många litterära gestaltningar av Island och Norden. Några av de huvudsakliga företrädarna&nbsp;för denna estetik i isländsk 1800-talslitteratur diskuteras, varefter dess vidare utveckling under senare tid skisseras. Genom att betrakta ett antal litterära verk från 1900- och 2000-talet för essän fram tanken om att det sublimas estetik, i förändrad form, kan anses leva vidare i den isländska litteraturen ända fram till i dag.</p> </div> </div> </div> Sveinn Yngvi Egilsson ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 94 105 Emansipaatiota vai etnifiointia? https://journal.fi/avain/article/view/75232 <div class="page" title="Page 107"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Saamelaisten Kirjailijoiden Seura (Sámi Girječálliid Searvi) päätti tämän vuoden huhtikuussa, että siihen voi kuulua vain saameksi kirjoittavia kirjailijoita. Seuran mukaan näin haluttiin osoittaa, että saamen kieli on tärkeä.&nbsp;</p> <p>Tänä päivänä pidämme kuitenkin monikielisyyttä ja ylirajaisuutta itsestään selvinä lähtökohtina pohjoismaisten kulttuurien kentässä. Sitten 1900-luvun jälkipuoliskon ovat sellaiset yhteiskunnalliset doktriinit kuten monikulttuurisuus, monikielisyys, kulttuurienvälisyys ja kansainvälisyys hallinneet pohjoismaisten valtioiden virallista ja kulttuurista diskurssia. Ajatus homogeenisesta kansallisvaltiosta on vanhentunut ja epädemokraattinen, ja se koetaan osin rasistisenakin. Ovatko pohjoismaisen kirjallisuuden kentät taantumassa, vai miten on ymmärrettävä yksikielisyys eri kirjallisten yhteisöjen ajankohtaisena, eksplisiittisenä normina?</p> </div> </div> </div> Satu Gröndahl ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 106 113 Norden är ett land https://journal.fi/avain/article/view/75233 <div class="page" title="Page 115"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Den nordiska välfärdsmodellen kan tyckas enkel och klar som den samhällsmodell som bäst garanterar merparten av befolk- ningen drägliga livsbetingelser i form av tillgång till skola och utbildning, hälsovård och omsorg vid sjukdom, fattigdom och ålderdom.</p> </div> </div> </div> Claes Andersson ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 114 119 Karl Ove Knausgårdin tiloissa https://journal.fi/avain/article/view/75234 <div class="page" title="Page 121"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Jotain siinä on, Karl Ove Knausgårdin <em>Taisteluni</em>-sarjassa (<em>Min kamp</em>, 2009–2011), kuusiosaisessa omaelämäkerrallisessa teoksessa. Teos on herättänyt tunteita, toisissa innostusta ja ihastusta, toisissa närkästystä ja paheksuntaa, ei vähiten Hitlerin omaelämäkertaan viittaavalla otsikollaan. Lukijoita ja keskustelua on riittänyt Pohjoismaissa, Manner-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Olen itsekin yrittänyt saada otetta ilmiöstä ja teossarjan omaelämäkerrallisuudesta. (Kosonen 2015, 2016.) Mikä on teoksen salaisuus? Mikä siinä on eri tavalla kuin muussa autofiktiossa?</p> </div> </div> </div> Päivi Kosonen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 120 129 Nordic noir on vahva brändi, entä Suomi-noir? https://journal.fi/avain/article/view/75235 <div class="page" title="Page 131"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Noir on kirjallisuuteen, elokuviin ja televisiosarjoihin sekä niiden rikoskerrontaan liittyvänä ilmaisuna kärsinyt inflaatiota. Se oli elävä käsite 1940–1960-luvuilla ja palasi takaisin yhtäältä noir-vaikutteisina elokuvina, neo-noirina, Yhdysvalloissa 1970-luvulta lähtien sekä toisaalta 2000-luvulla erityisenä pohjoismaisena ilmiönä, nordic noirina. Nyt noiria tuntuu olevan kaikkialla. Tarkastelen tässä esseessä kolmea kysymystä: 1) miten ja miksi nordic noir nousi julkisuuteen, 2) mitä ja millaista nordic noir on sekä 3) voidaanko puhua myös Suomi-noirista. Näkökulmani on sekä kirjallisuudessa että televisiosarjoissa.</p> </div> </div> </div> Voitto Ruohonen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 130 139 Julgubbar och zombier https://journal.fi/avain/article/view/75237 <div class="page" title="Page 141"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Att säga att julgubben är en symbol är knappast för mycket sagt. Han är en symbol för julen och allt vad den innebär. Men han är väl också en symbol för Norden. Han representerar värme och livsglädje mitt i ett landskap av is och snö, kyla och mörker. Ett nordiskt landskap. Det finns förstås traditioner som bryter mot den bilden – där julgubben (eller hans inkarnation) står för helt andra saker – men den vitskäggige gamlingen i rött och vitt, som man stöter på överallt i stora delar av västvärlden från allt för tidigt i november till allt för sent i januari, är i hög grad en representant för Norden.</p> </div> </div> </div> Adam Borch ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 140 151 Saamenmaan jättiläinen https://journal.fi/avain/article/view/75238 <div class="page" title="Page 152"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Toim. Taarna Valtonen &amp; Leena Valkeapää (toim.), <em>Minä soin – Mun čuojan. Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä</em>. Rovaniemi: Lapland University Press. 2017, 412 s.</p> </div> </div> </div> Lea Rojola ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 152 154 Svensk blick på nordisk litteraturhistoria https://journal.fi/avain/article/view/75239 <div class="page" title="Page 155"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Margareta Petersson &amp; Rikard Schönström (red.), <em>Nordens litteratur</em>. Lund: Student­litteratur 2017, 574 s.</p> </div> </div> </div> Anna Möller-Sibelius ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 155 157 10.30665/av.75239 Nordens noder – en omfattande introduktion till platser och rum i nordisk litteratur https://journal.fi/avain/article/view/75240 <div class="page" title="Page 158"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Thomas A. Dubois &amp; Dan Ringgaard (eds), Steven P. Sondrup &amp; Mark B. Sandberg (eds in chief), <em>Nordic Literature. A Comparative History. Volume I: Spatial Nodes</em>. Amsterdam, Philadelphia: John Benjamins 2017, 747 s.</p> </div> </div> </div> Kristina Malmio ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 158 161 Post scriptum: Senmodern spatialitet i finlandssvensk prosa https://journal.fi/avain/article/view/75241 <div class="page" title="Page 163"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>I maj 2018 anlände antologin <em>Nordic Literature. A Comparative History. Volume I: Spatial Nodes</em> (2017) på posten. Boken fokuserar ett geografiskt område och dess litteratur med utgångspunkt i ett spatialt grepp, ”nodes” (noder). Enbart första delen, redigerad av Thomas A. Dubois och Dan Ringgaard,&nbsp;och med Steven P. Sondrup och Mark B. Sandberg som ansvariga redaktörer, omspänner mer än 700 sidor med texter av en stor skara litteraturforskare från USA, Europa och Norden (se min recension av verket i denna tidskrift). Boken har varit under arbete sedan början av 2000-talet. Redan långt innan den utkom gav <em>Nordic Literature</em> emellertid upphov till närbesläktad forskning, bland annat den av Leena Kirstinä redigerade antologin Nodes of Contemporary Finnish Literature (2012), som inspirerats av Sondrups och Sandbergs tankar samt av 2000-talets spatiala omstrukturering av litteraturhistorieskrivningen.&nbsp;</p> <div class="page" title="Page 163"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Jag kommer här att beskriva forskningsprojektets utgångspunkter och några av dess resultat samt relatera våra fynd till den nordiska forskningen i samtidslitteratur.</p> </div> </div> </div> </div> </div> </div> Kristina Malmio ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 162 171 Välfärd, vikingar och vithet – Hyvinvointivaltiota, viikinkejä ja valkoisuutta https://journal.fi/avain/article/view/75242 <div class="page" title="Page 172"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Scandinavian Exceptionalisms. The International Association of Scandinavian Studies (IASS), 32nd Conference, Department of Nordic Studies and Linguistics, University of Copenhagen, 7.–10.8.2018</p> </div> </div> </div> Freja Rudels Tintti Klapuri ##submission.copyrightStatement## 2018-09-30 2018-09-30 3 172 177