AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti
https://journal.fi/avain
<p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p>Kirjallisuudentutkijain Seurafi-FIAVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti1795-3790<p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul>Tunne, yhteisö, historia
https://journal.fi/avain/article/view/131349
<p><em><span style="font-weight: 400;">Avaimen</span></em><span style="font-weight: 400;"> numero 3/2023 nostaa esiin toisiinsa kietoutuvia suuria teemoja, jotka toistuvat ja painottuvat eri tavoin kirjallisuuden ja sen tutkimuksen historiassa. Vastaanoton, yhteisöjen ja yhteisöllisyyden kysymykset, tunne ja ymmärrys sekä historian ja nykyhetken yhteentörmäykset nousevat esiin lukuisissa erilaisissa konteksteissa lehden teksteissä.</span></p>Hanna-Riikka RoineEsko Suoranta
Copyright (c) 2023 Hanna-Riikka Roine; Esko Suoranta
2023-09-132023-09-132033310.30665/av.131349Tutkijuuden reflektointia ja yhteisöllisen kirjoittamisen käytänteitä
https://journal.fi/avain/article/view/129466
<p><strong>Johanna Isosävi & Camilla Lindholm 2023: <em>Yhteisöllisen kirjoittamisen opas</em>. Helsinki: Art House, 216 s.</strong></p>Noora VaakanainenNanny Jolma
Copyright (c) 2023 Noora Vaakanainen, Nanny Jolma
2023-09-132023-09-13203109–110109–11010.30665/av.129466Sarjakuvan metafiktiivisyys 1920- ja 1930-lukujen Suomessa – tapaus Junnu
https://journal.fi/avain/article/view/128843
<p>Artikkelissa tarkastellaan 1920- ja 1930-luvuilla julkaistua suomalaista<em> Junnu</em>-sarjakuvaa metafiktion näkökulmasta. Historialliseen poetiikkaan perustuvan analyysin avulla esitetään, että metafiktio toimi sarjakuvan keinona sitouttaa lukija osaksi julkaisualustan eli <em>Suomen Kuvalehden</em> tavoittelemaa lukijaperhettä. <em>Junnun</em> metafiktiossa korostui käsikirjoittaja Veli Giovannin ja sarjakuvan lukijoiden välinen vuorovaikutus, jossa lukijat pääsivät osalliseksi todellisuuden ja fiktion välistä rajaa hämärtävää metafiktiivistä leikkiä. Artikkelissa hyödynnetään sarjakuvatutkija Roy T. Cookin kehittämää metasarjakuvien typologiaa ja retorisen kertomusteorian ajatuksia kertomuksen kommunikaatiosta ja tulkinnasta. Keskeisiä metafiktion keinoja <em>Junnussa</em> ovat sarjakuvahahmon tietoisuus itsestään sarjakuvahahmona, tekijöiden kuvaaminen sarjakuvahahmoina, sarjakuvan formaalien elementtien manipulaatio ja Cookin malliin kuulumaton lukijan roolin korostaminen. Erään aikansa suosituimman ja kulttuurisesti merkittävän sarjakuvan analyysin avulla artikkeli osoittaa, kuinka sarjakuvan ilmaisu- ja kerrontakeinot – sekä niihin liittyvät ilmiöt, kuten metafiktio – ovat sidoksissa historiallisiin ja kulttuurisiin konteksteihin.</p>Leena Romu
Copyright (c) 2023 Leena Romu
2023-09-132023-09-132034–254–2510.30665/av.128843Sodan tunnelma ja sankaruuden uudelleenkirjoittaminen Jenni Linturin romaanissa Isänmaan tähden
https://journal.fi/avain/article/view/128660
<p style="line-height: 150%; margin-bottom: 0in;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;">Artikkelissa tutkitaan Jenni Linturin romaanissa </span><em><span style="font-family: Times New Roman, serif;">Isänmaan</span></em> <em><span style="font-family: Times New Roman, serif;">tähden</span></em><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> (2011) kuvattuja tunnelmia sekä negatiivisia tunteita ja niiden herättämistä. Artikkelissa tarkastellaan, miten kielteisten tunteiden kuvaukset ovat keino uudelleenkirjoittaa sankarimyyttiä. Romaanissa asettuvat vastakkain sankarilliset ja jalot tunteet, kuten rohkeus ja kunnia sekä negatiiviset tunteet, kuten pelko ja inho. </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">T</span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">unnelmaa </span></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">lähestytään sen</span></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;"> lähikäsitteiden sävyn (</span></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><em>tone</em></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">) </span></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">ja mielialan (</span></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><em>mood</em></span></span></span><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">)</span></span></span></span> <span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-style: normal;">kautta.</span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> Lisäksi artikkelissa tarkastellaan kerronnan välittämiä asenteellisia painotuksia </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">sekä inhon kuvauksia.</span> <span style="font-family: Times New Roman, serif;">Linturin romaanin katsotaan jatkavan sotakirjallisuuden perinnettä, jossa suhtaudutaan kriittisesti sankarimyyttiin ja</span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> uudelleenarvioiminen kohdistuu erityisesti runebergiläiseen sotilasihanteeseen, </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="background: transparent;">jossa sotilas nähdään </span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">urhoollisena, velvollisuudentuntoisena sekä </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">asetoveriaan arvostavana sotamiehenä. </span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">Linturin romaani rikkoo </span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">tätä</span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> ihannekuvan kuvaamalla sotilasta, joka </span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">syyllistyy sotarikoksiin ja moraalittomiin tekoihin sekä hyödyntämällä</span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;"> inho</span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">a herättäviä kuvauksia</span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-variant: normal;"><span style="color: #000000;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><span style="font-size: medium;"><span style="letter-spacing: normal;"><span lang="fi-FI"><span style="font-style: normal;"><span style="font-weight: normal;">. </span></span></span></span></span></span></span></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">Sotilasmyyttiä</span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> on uudelleenkirjoittanut myös esimerkiksi Väinö Linna </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><em>Tuntemattomassa sotilaassaan</em></span><span style="font-family: Times New Roman, serif;">, johon myös artikkelissa Linturin romaania verrataan.</span> <span style="font-family: Times New Roman, serif;">Artikkelin analyyseissä osoitetaan, miten Linturin </span><span style="font-family: Times New Roman, serif;"><em>Isänmaan tähden</em></span> <span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;">romaani osaltaan uudelleenkirjoittaa sankari-ihannetta </span></span><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;">ja sodankuvaa</span></span><span style="text-decoration: none;"><span style="font-family: Times New Roman, serif;"> kuvaamalla negatiivisia mielialoja, herättämällä negatiivista tunnelmaa sekä triggeröimällä inhoa lukijassa.</span></span></p>Jasmin Flinkman
Copyright (c) 2023 Jasmin Flinkman
2023-09-132023-09-1320326–4126–4110.30665/av.128660Leo Ågrenin Kungsådern ja När gudarna dör aikalaiskritiikin valossa
https://journal.fi/avain/article/view/128892
<p>Artikkeli tarkastelee Leo Ågrenin romaaneja <em>Kungsådern</em> (1957) ja <em>När gudarna dör</em> (1959) aikalaiskritiikin valossa ja analysoi sitä, miten kriitikot sijoittavat kirjailijan ja teokset kirjallisuuden kentälle ja mitä vertailukohteita he mainitsevat. Teoksista kirjoitettiin arvioita niin Suomessa kuin Ruotsissa, jossa ne ilmestyivät niin sanottuina osapainoksina. Ågren on yksi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta 1950-luvulla nousseista kirjailijoista, jotka käsittelivät teoksissaan työläisten ja maaseudun köyhälistön oloja. Hän oli myös perustamassa Liftraser-kirjailijaryhmää, joka syksyllä 1957 väitteli Uudenmaan ja Turun alueen kriitikoiden kanssa näiden käyttämästä <em>bygdeförfattare</em> / seutukirjailija-nimityksestä, joka koettiin halventavaksi. Teosten vastaanotto oli pääasiassa myönteinen, ja esimerkiksi dialogissa käytetty murre sai kiitosta. <em>När gudarna dör</em> jakoi kriitikoiden mielipiteet, sillä teoksen fantastiset, groteskit ja väkivaltaiset – osan mielestä melodramaattiset – piirteet eivät sopineet realistiseen odotushorisonttiin, jonka <em>Kungsådern</em> ja kaksi ensimmäistä romaania olivat aktivoineet. Useat kriitikot tulkitsivat 1700-luvulle sijoittuvia teoksia analogisesti ja näkivät päähenkilöiden symboloivan kaikkina aikoina ihmisarvoisen elämän puolesta taistelleita vähäosaisia. Ågrenin pääasiallisiksi esikuviksi mainittiin ruotsalaiset työläiskirjailijat ja toisaalta suomalaiset kansankuvaajat Aleksis Kivestä Joel Lehtoseen. Ågren onkin teostensa aihe-, kieli- ja lajivalinnoilla onnistunut laajentamaan suomenruotsalaisen kirjallisuuden "ahdasta huonetta".</p>Marita Hietasaari
Copyright (c) 2023 Marita Hietasaari
2023-09-132023-09-1320342–5942–5910.30665/av.128892Hiltun kärsimys ja Ragnarin tietämättömyys saavat lukijan tuntemaan myötätuntoa
https://journal.fi/avain/article/view/124828
<p>Artikkelissa käsitellään yhden yhdeksännen luokan oppilaiden (N=22) lukukokemusta F. E. Sillanpään pienoisromaanista <em>Hiltu ja Ragnar. Kertomus kahdesta ihmislapsesta</em> (1923). Tutkimuskysymykset ovat 1. mitä oppilaiden mielestä Hiltun ja Ragnarin välillä romaanissa tapahtuu, 2. mitä Hiltun ja Ragnarin välillä romaanissa tapahtuvista asioista oppilaiden mielestä seuraa ja 3. mitä ajatuksia ja tunteita se kaikki oppilaissa herättää. Näihin kysymyksiin oppilaat ovat vastanneet teosta käsittelevissä esseissä, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmällä. Teoreettisena lähestymistapana on hyödynnetty reseptiotutkimusta ja myös tunteiden tutkimuksen suuntausta on sivuttu. <em>Hiltu ja Ragnar</em> -pienoisromaanin ammattilaisvastaanottoa ja -tulkintaa esitellään ja oppilaiden lukijakokemusta peilataan niitä vasten.</p> <p>Oppilaiden esseistä nousee esiin kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. <em>Hiltussa ja Ragnarissa</em> yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ja eriarvoisuus on herättänyt oppilaissa epäoikeudenmukaisuuden tunteita. Kirjallisuuden ammattilaisten tulkintoihin peilattuna oppilaat ovat todellisina lukijoina pärjänneet hyvin ja osoittautuvat myös olevan varsin lähellä tekijän yleisöä.</p>Jaana Lietzén
Copyright (c) 2023 Jaana Lietzén
2023-09-132023-09-1320360–8760–8710.30665/av.124828Muotokuvia muistista: Annamari Sarajas
https://journal.fi/avain/article/view/127293
Juhani Niemi
Copyright (c) 2023 Juhani Niemi
2023-09-132023-09-1320398–10198–10110.30665/av.127293Kaksoisolento kerronnallisena keinona bengalilaisyhdysvaltalaisessa nykykirjallisuudessa
https://journal.fi/avain/article/view/129811
<p>Lectio praecursoria</p> <p>Pidetty 24.3.2023 Turun yliopistossa, osana englannin kielen väitöstyötä <em>Narrating Deliverance: The Literary Double in the Writing of Chitra Banerjee Divakaruni, Jhumpa Lahiri, and Bharati Mukherjee</em>.</p>Nana Arjopalo
Copyright (c) 2023 Nana Arjopalo
2023-09-132023-09-13203102–108102–10810.30665/av.129811Yhteisöllisyyttä ja tilaa kirjoittamiseen
https://journal.fi/avain/article/view/129465
<p>Kirjoittaminen on kirjallisuudentutkimuksen – kuten monen muunkin tieteenalan – ydintä, mutta tämä ei juuri näy suomalaisten yliopistojen organisaatiokulttuurissa. Yhteisöllisen kirjoittamisen työpajojen järjestämisessä on institutionaalisella tasolla kyse kirjoitustyön kunnianpalautuksesta osana akateemista työtä. Akateemista kirjoittamista tutkinut Rowena Murray esittää teoksessaan <em>Writing in Social Spaces </em>(2015) säännöllisesti järjestettävillä kirjoitusretriiteillä ja -ryhmillä olevan vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen. Yhteisöllisen kirjoittamisen työpajojen pitkäjänteinen rahallinen tukeminen olisikin mahdollisuus osoittaa tutkijoille ja heidän työlleen arvostusta organisaatiotasolla. Kirjoittamisen tukeminen olisi yliopistoille taloudellisesti kannattavaa sekä julkaisujen tuoman rahoituksen että epäilemättä myös tutkijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnin vuoksi.</p>Noora VaakanainenNanny Jolma
Copyright (c) 2023 Noora Vaakanainen, Nanny Jolma
2023-09-132023-09-1320388–9388–9310.30665/av.129465Puheenjohtajan tervehdys KTS-päiviltä
https://journal.fi/avain/article/view/130913
<p>KTS:n puheenjohtajan Jyrki Korpuan tervehdys Kirjallisuudentutkimuksen päiviltä 2023 Turusta.</p>Jyrki Korpua
Copyright (c) 2023 Jyrki Korpua
2023-09-132023-09-1320394–9794–9710.30665/av.130913