https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br />Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br />Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> Kirjallisuudentutkijain Seura fi-FI AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 1795-3790 <p style="font-weight: 400;">Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan paperiversion lisäksi myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Lisäksi elokuusta 2024 eteenpäin käsikirjoituksen jättäessään kirjoittajat hyväksyvät sen, että julkaistua tekstiä koskee käyttölisenssi CC-BY-SA (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen/Attribution-ShareAlike 4.0 International: <a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/</a>). Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja<em> </em><em>julkaistun version</em> rinnakkaistallennus on sallittua. Esimerkiksi väitöskirja-artikkelien kohdalla näistä rajauksista voidaan tarvittaessa neuvotella kirjoittajan kanssa erikseen.</p> <p style="font-weight: 400;"><em>Avaimen</em> sisällön käyttölisenssi on elokuusta 2024 eteenpäin julkaistun sisällön osalta CC-BY-SA. Myös ennen elokuuta 2024 julkaistujen tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja rinnakkaistallennus on sallittua. Kaikissa tapauksissa, jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, on kuitenkin mainittava, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>. </p> <p style="font-weight: 400;"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadataa koskeva</em> <em>käyttölisenssi on CC0 1.0 Universal </em>(<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a>).</p> <p><span style="font-weight: 400;">Avaimen tekijänoikeustietojen yksityiskohdat löytyvät myös <a href="https://v2.sherpa.ac.uk/id/publication/45557">SHERPA/RoMEO -tietokannasta</a></span></p> https://journal.fi/avain/article/view/152075 <p style="font-weight: 400;">Artikkelimme uudistaa kirjallisuuden historiallista lajiteoriaa kehittelemällä kulttuuriekologista lähestymistapaa lajien käsitteellistämiseksi ja ymmärtämiseksi. Tarkastelemme kirjallisuudenlajien merkitystä kulttuurisen kestävyyden rakentajina. Arvioimalla kriittisesti genreteorian aiemmin käyttämiä biologisia metaforia tuomme näkyviin luonnon ja kulttuurin kehitysprosessien eroja ja analysoimme ajatusta kirjallisuudenlajien luovasta muotoutumisesta ja uusien lajien synnystä. Väitämme, että aiemman lajiteorian epistemologisena työkaluna toimineesta biologisesta metaforasta voidaan kehitellä eettistä käsitettä lajien tarkastelemiseen ekologisesta näkökulmasta. Metaforien kriittisen erittelyn ohessa ehdotamme uusia biologisia metaforia, kuten mutualismia, lajiajattelun epistemologisiksi välineiksi. Artikkelin viidessä luvussa käsitellään ensin biologisia metaforia ja ekologiaa vaihtoehtoisena tapana tarkastella genrejen kehitystä ja eritellään sen jälkeen aiemmassa lajiteoriassa vähäiseen rooliin jääneiden lajikentän, transnationaalisuuden ja transmediaalisuuden merkitystä lajien kestävyydessä. Ekologinen ymmärrys mahdollistaa kirjallisuudenlajien näkemisen luovien kulttuuriekologisten prosessien ja uudelleenyhdistymisten alustoina ja muotoina. Biologisten metaforien revisio uudessa historiallisessa tilanteessa osallistuu lajiteorian sisäiseen historialliseen keskusteluun ja yhdistää sen ajankohtaisiin ekologisiin kysymyksiin kirjallisuuden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa.</p> Sari Kivistö Saija Isomaa Copyright (c) 2025 Sari Kivistö, Saija Isomaa https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 6–27 6–27 10.30665/av.152075 https://journal.fi/avain/article/view/154941 <p style="font-weight: 400;">Tarkastelemme artikkelissa Suomen kirjallisuushistoriaa tavalla, joka pyrkii antamaan autonomian vuosina 1809–1917 kirjamuotoisena julkaistusta kaunokirjallisuudesta määrällisesti laajan ja bibliografisesti mahdollisimman tarkan kuvan. Artikkeli perustuu konsortiossa <em>Digital history for Literature in Finland</em> (2022–2026, Suomen Akatemia) tehtyyn työhön. Tarkastelemme kaunokirjallisuutta valikoidun teosjoukon sijaan Fennican bibliografisten kuvailutietojen pohjalta: teemme kaukokatseista kirjallisuushistoriaa. Artikkelimme edustaa datarikasteista kirjallisuushistoriaa, joka tuo laajat aineistot, määrälliset ja tilastolliset analyysit ja näihin liittyvät tietokoneavusteiset menetelmät osaksi kirjallisuushistoriallista tutkimusta.</p> <p style="font-weight: 400;">Keskitymme artikkelissa kahteen aineiston muotoutumisen ja 1800-luvun kirjallisuushistorian kannalta olennaiseen asiaan. Ensin esittelemme, miten hankkeemme keskeinen korpus – Fennicaan sisältyvät, kirjamuotoisina julkaistut ja kaunokirjallisiksi luokitellut noin 2 800 suomen- ja ruotsinkielistä ensipainosta (1809–1917) – on muotoutunut. Tämän jälkeen arvioimme Fennican suhdetta ajanjakson kirjahistoriaan ja esittelemme, millaista informaatiota julkaisujen jakautumisesta, julkaisumääristä ja käännöskirjallisuudesta bibliografinen kuvailutieto tarjoaa. Lopussa esitämme korpuksemme pohjalta joitakin tulkintoja 1800-luvun kaunokirjallisuudesta. Tuomme esiin, että laajan bibliografisen kuvailutiedon tarjoama tieto kirjallisuushistoriasta on, artikkeleissa esitettyine puutteineenkin, aiempaa systemaattisempaa ja kattavampaa. Tämä antaa mahdollisuuden rakentaa aiempaa monimuotoisempi kuva 1800-luvulla julkaistusta kaunokirjallisuudesta. Kuvailutietojen kautta luomamme kaukokatse kirjallisuushistoriaan poikkeaa aikaisemmista kirjallisuushistorioista siinä, ettemme lähde liikkeelle yksittäisten teosten lähiluvusta, vaan teemme yleistyksiä metadatan perusteella. Hankkeen edetessä siirrymme myös lähilukuun hyödyntäen eräänlaista keskitien lukutapaa kauko- ja lähiluvun välillä.</p> Kati Launis Veli-Matti Pynttäri Aino Mäkikalli Viola Parente-Čapková Copyright (c) 2025 Kati Launis, Veli-Matti Pynttäri, Aino Mäkikalli, Viola Parente-Čapková https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 28–47 28–47 10.30665/av.154941 https://journal.fi/avain/article/view/152529 <p style="font-weight: 400;">I artikeln görs en analys på två nivåer av novellen ”Fröken Strandberg”, som ingår i novellsamlingen <em>Kvinnor och andra berättelser</em> (1897) av den bortglömda författaren Olga Torckell. Nivåerna förenas av ett transtemporalt perspektiv på litteraturen. För det första diskuteras bortglömmandet av verket och författaren i litteraturhistorien med utgångspunkt i begrepp av Rita Felski (”Context stinks”, 2011). Det litterära verket studeras som en ”aktör” vars förmåga att skapa kopplingar till andra aktörer via nätverk avgör dess ihågkommande och överlevnad. Har Torckells verk alltså glömts bort för att det inte är en sällskaplig (”sociable”) text? Utifrån Felskis transtemporala perspektiv kan man samtidigt fråga sig om verket kan vakna till liv i en ny tid, och skapa kopplingar till nya aktörer.</p> <p style="font-weight: 400;">På den andra analysnivån testas den sist nämnda tanken på novellsamlingen och särskilt novellen ”Fröken Strandberg” via en queerläsning. Utifrån Eve Kosofsky Sedgwicks (<em>The Epistemology of the Closet</em> (1990), teoretiska diskussion kan man reflektera över om queer är ett begrepp som kan ge nya perspektiv på texten och därmed väcka den till nytt liv. Novellsamlingen visar sig vara en text som lyckas skapa en koppling till den nutida läsaren/forskaren och väcka nya frågor. I artikelns avslutande diskussion visas också betydelsen av andra aktörer vid sidan om det litterära verket för verkets ihågkommande och återuppvaknande, så som litteraturkritik och nya utgivningsformer.</p> Anna Biström Copyright (c) 2025 Anna Biström https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 48–63 48–63 10.30665/av.152529 https://journal.fi/avain/article/view/161391 <p style="font-weight: 400;">Artikkeli lähestyy uudesta näkökulmasta L. Onervan klassikkoromaania <em>Mirdja </em>(1908), jota on tutkittu symbolistis-dekadenttien piirteiden näkökulmasta, mutta tarkempaa, kvantitatiivisiin menetelmiin keskittyvää koneavusteista tyylillistä analyysia ei <em>Mirdjasta </em>ole kuitenkaan vielä tehty. Artikkeli on myös ensimmäinen avaus tämän tyyppiseen suomalaisen kaunokirjallisen proosan analyysiin. Tutkimuksemme kytkeytyy oppihistoriallisesti tendensseihin, joissa on pyritty tuomaan yhteen kirjallisia tekstejä laajemmin kontekstualisoivat ja niiden muodollisiin piirteisiin, tässä kvantitatiivisen tyylianalyysiin keskittyvät lähestymistavat.</p> <p style="font-weight: 400;">Artikkelissa testaamme <em>Mirdja-</em>romaanin tyyliä korpuslingvistisin, tarkemmin korpusstilistisin menetelmin. Käytämme avainsana-analyysia (varsinkin <em>corpus-driven</em>-menetelmää), joka on korpuslingvistiikassa ja -stilistiikassa hyvin yleinen menetelmä digitaalisen tekstiaineiston tyylin ja teemojen tarkastelussa. Verrokkiaineistona käytämme kirjallisen lajin mukaan valikoitua kahta muuta L. Onervan romaania, <em>Inari </em>(1913) ja <em>Yksinäisiä </em>(1917). Kysymme, missä määrin <em>Mirdjan </em>dekadentin tyylin ja tematiikan piirteet näkyvät menetelmän tuottamissa avainsanoissa suhteessa verrokkiaineistoon ja mitä uutta avainsana-analyysi tuo romaanin tyylilliseen sekä sisällölliseen analyysiin. Evaluoimme korpuslingvistisen avainsanojen analyysin tulokset, joihin kuuluu vertailu verrokkiaineistoon, suhteessa aikaisempiin dekadentin tyylin sekä dekadentin poetiikan analyyseihin.&nbsp;Tutkimuksemme tulokset todistavat, että teoksen kontekstualisoiva tyylianalyysi myötävaikuttaa suomenkielisen kirjallisuuden tyylihistorian hahmottamiseen sekä valottaa L. Onervan varhaistuotannon poetiikkaa uudesta näkökulmasta.</p> Viola Parente-Čapková Veronika Laippala Copyright (c) 2025 Viola Parente-Čapková, Veronika Laippala https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 64–79 64–79 10.30665/av.161391 https://journal.fi/avain/article/view/149474 Saija Isomaa Copyright (c) 2025 Saija Isomaa https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 80–83 80–83 10.30665/av.149474 https://journal.fi/avain/article/view/159994 Viola Parente-Čapkova Copyright (c) 2025 Viola Parente-Čapkova https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 84–89 84–89 10.30665/av.159994 https://journal.fi/avain/article/view/155910 Heidi Grönstrand Copyright (c) 2025 Heidi Grönstrand https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 90–94 90–94 10.30665/av.155910 https://journal.fi/avain/article/view/155175 Anna Vuorinne Leena Romu Ralf Kauranen Copyright (c) 2025 Anna Vuorinne, Leena Romu, Ralf Kauranen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 96–99 96–99 10.30665/av.155175 https://journal.fi/avain/article/view/155912 Renáta Dávidné Balázs Copyright (c) 2025 Renáta Dávidné Balázs https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 100–103 100–103 10.30665/av.155912 https://journal.fi/avain/article/view/159866 Katri Aholainen Ville Hänninen Ida Lowndes Olli Löytty Veli-Matti Pynttäri Copyright (c) 2025 Katri Aholainen, Ville Hänninen, ida lowndes, Olli Löytty, Veli-Matti Pynttäri https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 104–108 104–108 10.30665/av.159866 https://journal.fi/avain/article/view/157171 <div class="page" title="Page 109"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Hanna Karhu, Katri Kivilaakso &amp; Viola Parente-Čapková (toim.), <em>Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin: Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1495. Helsinki: SKS 2024. 443 s.</strong></p> </div> </div> </div> Juha Hannikainen Copyright (c) 2025 Juha Hannikainen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 109–111 109–111 10.30665/av.157171 https://journal.fi/avain/article/view/155163 <div class="page" title="Page 112"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Liisa Steinby, Benedikts Kalnačs, Mikhail Oshukov &amp; Viola Parente-Čapková (toim.), T<em>he Politics of Literary History: Literary Historiography in Russia, Latvia, the Czech Republic and Finland after 1990</em>. Palgrave Macmillan 2024. 408 s.</strong></p> </div> </div> </div> Vesa Kyllönen Copyright (c) 2025 Vesa Kyllönen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 112–114 112–114 10.30665/av.155163 https://journal.fi/avain/article/view/153313 <p><strong>Ilkka Mäkinen: <em>Lukuhalun historia.</em> Mediapinta. Painettu EU:ssa. 283 s.</strong></p> Risto Turunen Copyright (c) 2025 Risto Turunen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 115–117 115–117 10.30665/av.153313 https://journal.fi/avain/article/view/152509 <div class="page" title="Page 118"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara &amp; Nanny Jolma (toim.), <em>Kirjailijapoetiikat: Poetiikan näkökulmia kirjailijoiden tuotantoon</em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1492. Helsinki: SKS, 2024, 428 s.</strong></p> </div> </div> </div> Markku Lehtimäki Copyright (c) 2025 Markku Lehtimäki https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 118–121 118–121 10.30665/av.152509 https://journal.fi/avain/article/view/159895 Saija Isomaa Kati Launis Viola Parente-Čapková Copyright (c) 2025 Saija Isomaa, Kati Launis, Viola Parente-Čapková https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 2025-05-08 2025-05-08 22 1 3–5 3–5 10.30665/av.159895