AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p style="font-weight: 400;">Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan paperiversion lisäksi myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Lisäksi elokuusta 2024 eteenpäin käsikirjoituksen jättäessään kirjoittajat hyväksyvät sen, että julkaistua tekstiä koskee käyttölisenssi CC-BY-SA (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen/Attribution-ShareAlike 4.0 International: <a href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/">https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/</a>). Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja<em> </em><em>julkaistun version</em> rinnakkaistallennus on sallittua. Esimerkiksi väitöskirja-artikkelien kohdalla näistä rajauksista voidaan tarvittaessa neuvotella kirjoittajan kanssa erikseen.</p> <p style="font-weight: 400;"><em>Avaimen</em> sisällön käyttölisenssi on elokuusta 2024 eteenpäin julkaistun sisällön osalta CC-BY-SA. Myös ennen elokuuta 2024 julkaistujen tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja rinnakkaistallennus on sallittua. Kaikissa tapauksissa, jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, on kuitenkin mainittava, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>. </p> <p style="font-weight: 400;"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadataa koskeva</em> <em>käyttölisenssi on CC0 1.0 Universal </em>(<a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a>).</p> <p><span style="font-weight: 400;">Avaimen tekijänoikeustietojen yksityiskohdat löytyvät myös <a href="https://v2.sherpa.ac.uk/id/publication/45557">SHERPA/RoMEO -tietokannasta</a></span></p> jari.kakela@gmail.com (Jari Käkelä) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Muotokuvia muistista https://journal.fi/avain/article/view/128211 Juhani Niemi Copyright (c) 2024 Juhani Niemi https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/128211 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Suuntaukset kirjallisuudessa: Teoreettisia huomioita https://journal.fi/avain/article/view/144751 <p class="western" lang="fi-FI" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0in;">Artikkeli tarkastelee kirjallisuuden suuntauksen käsitteestä käytyä teoriakeskustelua 2000-lukuun painottuen mutta myös vanhempaa keskustelua kommentoiden. Tarkastelu nousee huomiosta, ettei suuntauksen käsitettä määritellä kirjallisuustieteen kotimaisissa tai ulkomaisissa hakuteoksissa, vaikka sitä käytetään keskeisenä peruskäsitteenä. Artikkeli arvioi kriittisesti 2000-luvulla esitettyjä näkemyksiä termin käsitteellisestä sisällöstä ja tunnistaa suuntausten tutkimuksen keskeisiä teoreettisia ja metodisia kysymyksiä. Tavoitteena on avata teoriakeskustelua suuntausten tutkimuksen yleisistä peruskysymyksistä.</p> <p class="western" lang="fi-FI" style="line-height: 100%; margin-bottom: 0.17in;">Artikkeli tarkastelee kirjallisen liikkeen suhdetta kirjallisuudessa ilmeneviin yhteiskunnallisiin ja elämänkatsomuksellisiin liikkeisiin sekä tutkii käsityksiä siitä, voiko suuntaus läpäistä koko periodin ja millaisia implikaatioita eri näkemyksillä on. Keskeiseksi suuntausten tutkimuksen haasteeksi hahmottuu kysymys tekstuaalisen ja kontekstuaalisen analyysin suhteesta tutkimuskäytännössä. Tarkastelun pohjalta esitetään, etteivät kirjallisuushistoriasta löytyvät suuntaukset ole keskenään yhteismitallisia, vaan ne voivat erota merkittävästi toisistaan niin sosiaalisen rakentumisen kuin tekstuaalisten ilmentymien suhteen, mikä vaikeuttaa osaltaan suuntausten tutkimuksen teorian ja metodiikan luomista. Erääksi ratkaisuksi esitetään suuntausten tarkastelua historiallisen poetiikan kannalta. Historiallinen poetiikka keskittyy tekstuaaliseen analyysiin mutta huomioi myös kontekstuaalisen tarkastelun.</p> Saija Isomaa Copyright (c) 2024 Saija Isomaa https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/144751 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Saniaisessa uusiutuva elämä https://journal.fi/avain/article/view/132105 <p>Artikkeli käsittelee ei-inhimillisen elämän vaikuttavuuden voimaa Marko Niemen digitaalisessa runossa "Kaunopuheinen Saniainen", jota on vaikeus tulkita kognitiivisella tasolla. Runosta voi lukea yhtymäkohdan kestävyyskriisin ratkaisemisen vaikeudessa syntyvään toimijuuden menettämisen kokemukseen. Erityisenä huomiona on itselukutaito, joka tarkoittaa kykyä lukea omia lukuprosessissa herääviä tunteita, jotka ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Artikkeli pyrkii kuvaamaan sitä, miten herääviä tunteita voi säädellä kestävämpiin suuntiin yhteisöllisen lukemisen keinoin. Artikkeli ilmentää siten itselukutaitoon perustuvan ympäristölukutaidon vahvistamisen tarvetta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Artikkelin teoreettiset lähtökohdat ovat ei-inhimillistä, kerronnallista toimijuutta ja vastavuoroisuutta painottavassa kirjallisuudentutkimuksessa. Erityisenä keskustelukumppanina on Michael Marderin kasviajattelu.</p> Päivi Koponen Copyright (c) 2024 Päivi Koponen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/132105 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Läpimurmurmurtoja https://journal.fi/avain/article/view/137328 <p style="orphans: 2; widows: 2; margin-bottom: 0in;" align="left">Artikkeli käsittelee metatekstuaalisuutta Mikko Rimmisen <em>Maailman luonnollisimmassa asiassa</em> (2017) ja Laura Laakson <em>Mrs. Milkywayssa</em> (2019). Analyysissani sovellan multimodaalista stilistiikkaa ja narratologiaa. Tutkimussuuntauksia yhdistämällä kartoitan, kuinka eri metatekstuaaliset ja tyyllilliset keinot samanaikaisesti sekä ylläpitävät että horjuttavat kerronnallisia tasoja ja niiden välistä hierarkiaa, ja millaisia tehtäviä horjunta romaaneissa saa. Tutkitut keinot käsittävät artikkelissani metakerronnan lisäksi kerronnallisten tasojen väliset ylitykset ja ajalliset linjautumiset sekä tyylilliset tartunnat tasojen kerronnallisissa diskurseissa.</p> <p style="orphans: 2; widows: 2; margin-bottom: 0in;" align="left">Tutkimukseni osoittaa, että multimodaaliset metatekstuaaliset keinot alleviivaavat kummassakin teoksessa kerronnallisen kontrollin lipsumista sekä kerronnan luonnetta kirjoitettuna kommunikaationa. <em>Maailman luonnollisimmassa asiassa</em> eksessiivinen ja kertojan auktoriteettia horjuttava metakerronta korostaa humorisesti kerronnan ja kerrotun yhtäaikaisuutta, samalla kun metatekstuaaliset keinot tekevät näkyväksi kirjoitetun kerronnan teknologista ulottuvuutta. Mrs. Milkywayssa korostuvat puolestaan kirjoittamisen psyykkiset ulottuvuudet, kun kerronnallisten tasojen välinen hierarkia alkaa rakoilla lisääntyvien tyylillisten tartuntojen myötä. Tällaisiksi tartunnoiksi voidaan romaanissa laskea esimerkiksi tasot leikkaavat äänteellinen ja typografinen kuviointi, joiden seurauksena kerronnan tasot vuotavat toisiinsa. Väitän, että tasojen sulautumisen voidaan tulkita esittävän kertojan psyykkistä romahdusta tai vaihtoehtoisesti tämän kirjallisessa ilmaisussa tapahtuvaa vapautumista.</p> Noora Vaakanainen Copyright (c) 2024 Noora Vaakanainen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/137328 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Diagnoosiperustaisuus ja metanarratiivisuus Pauliina Vanhatalon teoksessa Keskivaikea vuosi https://journal.fi/avain/article/view/132086 <p style="line-height: 108%; margin-bottom: 0.11in;">Pauliina Vanhatalon <em>Keskivaikea vuosi</em> (2016) on omaelämäkerrallinen, tekijänsä päiväkirjamerkintöihin perustuva teos masennuksesta samoin kuin masennusdiagnoosin saamisesta ja sen kanssa elämisestä. Teos käsittelee pitkälti tekijä-kertojansa suhdetta diagnoosiinsa, mikä on ollut tyypillistä viime vuosikymmeninä yleistyneelle diagnoosiperustaiselle kirjallisuudelle. Lisäksi <em>Keskivaikea vuosi </em>kommentoi omaa kertomusluonnettaan ja kertomusten yleistä merkitystä yhteiskunnassa, eli se on luonteeltaan metanarratiivinen. Artikkelini fokus on teoksen diagnoosiperustaisissa ja metanarratiivisissa piirteissä kysyessäni, miten <em>Keskivaikea vuosi</em> kerronnallistaa diagnoosin saamista ja diagnoosin kanssa elämistä. Tuon esiin teoksen tavan problematisoida niitä monia odotuksia, joita diagnosoiduksi tulemiseen ja siitä kertomiseen liittyy. Teos esimerkiksi käsittelee sitä, miten yhteiskunta odottaa masennuspotilaalta toipumista ja kuntoutumista – ja sitä, miten masennuksesta tulisi kertoa selviytymistarinan muodossa – mutta se käsittelee myös sitä, miten potilaan on apua saadakseen kerronnallistettava ja performoitava masennuksensa tiettyä hallitsevaa kertomusta mukaillen ja kyllin sairaalta vaikuttaen. Näiden odotusten ja kerronnallistamisen vaateiden kuvataan aiheuttavan väsymystä ja turhautuneisuutta.</p> Jani Tanskanen Copyright (c) 2024 Jani Tanskanen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/132086 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Romaani tiedollisena projektina ja kirjailija yhteiskunnallisena vaikuttajana https://journal.fi/avain/article/view/145732 <p>Ei abstraktia.</p> Markku Lehtimäki, Elina Arminen, Ralf Kauranen, Lotta Luhtala, Hanna-Leena Määttä, Laura Piippo Copyright (c) 2024 Markku Lehtimäki, Elina Arminen, Ralf Kauranen, Lotta Luhtala, Hanna-Leena Määttä, Laura Piippo https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/145732 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Demokratiaa Töölönlahdella https://journal.fi/avain/article/view/145721 <p>Tässä esseessä tarkennamme katseemme ajelehtimisen lävitse demokratian kysymyksiin kahtena eri ajankohtana kahdessa suomalaisessa teoksessa, joita yhdistää sama tapahtumapaikka, Helsingin rautatieaseman ja Töölönlahden ympäristö. L. Onervan novellissa “Pahan omantunnon päivä” kokoelmasta <em>Vangittuja sieluja</em> (1915) pinnalla ovat kansallisvaltioiden pyrkimykset autonomiaan sekä naisliikkeen ja työväenliikkeen kamppailut kansalaisoikeuksien puolesta 1900-luvun alussa. Pelirakenteisessa ja vuorovaikutteisessa esitystaideteoksessa <em>Valvojat</em> (2023) keskeisiä teemoja taas ovat turvallistaminen, salaliittoteoriat ja teknokraattiset fantasiat uuden informaatioteknologian aikakaudella 2020-luvun alussa. Ajelehtivan sivustakatsojan hahmo suhteutetaan näissä kahdessa teoksessa varsin eri tavalla aikansa demokratian keskeisiin kysymyksiin. Millaisia näkökulmia demokratiaan nämä reilun sadan vuoden ja ilmaisumuodon toisitaan erottamat kaunokirjalliset teokset avaavat?</p> Laura Piippo, Ville-Pekka Sorsa Copyright (c) 2024 Laura Piippo, Ville-Pekka Sorsa https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/145721 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Mutantit kertomukset, ruumiillinen lukeminen ja antroposeenin haaste https://journal.fi/avain/article/view/146710 <p><strong>Kaisa Kortekallio 2023: <em>Mutant Narratives in Ecological Science Fiction. Thinking with Embodied Enstragement</em>. Lontoo, New York ja Dublin: Bloomsbury, 215 s.<br></strong></p> Kristina Malmio Copyright (c) 2024 Kristina Malmio https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/146710 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Geneettinen kritiikki luovan prosessin jäljillä https://journal.fi/avain/article/view/146711 <p><strong>Sakari Katajamäki, Veijo Pulkkinen &amp; Tommi Dunderlin (toim.): <em>Genetic Criticism in Motion: New Perspectives on Manuscript Studies</em>. SKS, 2023.</strong></p> Teemu Manninen Copyright (c) 2024 Teemu Manninen https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/146711 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300 Kirjallisuuden suuntauksista metateksuaalisiin keinoihin, historiasta tähän päivään https://journal.fi/avain/article/view/147349 Hanna-Riikka Roine; Esko Suoranta Copyright (c) 2024 Hanna-Riikka Roine; Esko Suoranta https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://journal.fi/avain/article/view/147349 Thu, 26 Sep 2024 00:00:00 +0300