AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul> jari.kakela@gmail.com (Jari Käkelä) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) ti, 20 huhti 2021 09:24:50 +0300 OJS 3.1.2.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Tulevaisuuden kuvittelun tarpeesta https://journal.fi/avain/article/view/103061 <div class="page" title="Page 3"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Nykyhetken maailmantila herättää huolta ja levottomuutta. Twitter-myrskyjen kiihdyttämät uutiset poliittisista kriiseistä, mielenosoituksista, vallankaappauksista ja luonnonkatastrofeista pitävät meitä intensiivisesti pyörteissään. Muistiin tarttuvat ennen kaikkea negatiiviset ja järkyttävät tapahtumat. Olemme tietoisia yhtäaikaisista taloudellisista, poliittisista ja ekologisista kriiseistä, joille ei ole nopeita ratkaisuja. Tulevaisuuteen ei ole pitkäkantoisten kriisien keskellä helppo suhtautua toiveikkaasti. Tulevaisuuden ajatteluun – tai sen kuvitteluun sellaiseksi, jossa nykyhetken ongelmiin olisi löydetty ratkaisu – tarvitaan avuksi mielikuvitusta, spekulointia ja kykyä haastaa ajattelun rajoja. Se vaatii − Donna Harawayn (2016, 10) metaforaa lainataksemme – narukuvioleikkejä, joissa uudet kuviot syntyvät jakamalla ja vastaanottamalla muodostelmia, pudottamalla ja nostelemalla lankoja.</p> </div> </div> </div> Lottamari Kähkönen Copyright (c) 2021 Lottamari Kähkönen https://journal.fi/avain/article/view/103061 ti, 06 huhti 2021 09:53:41 +0300 Metalepsis horjuttaa ja sisäistekijä vakauttaa kerronnan ja tarinamaailman rakenteita Kalevala-muunnelmassa Pohjan akka https://journal.fi/avain/article/view/95446 <p>Artikkeli käsittelee kerronnan ja tarinamaailman monitahoista suhdetta romaanissa <em>Pohjan akka</em>. Kohdeteos on rakenteeltaan monitulkintainen Kalevala-muunnelma, jossa kerronnan hierarkian tulkitseminen vaihtoehtoisin tavoin johtaa erilaisiin tulkintoihin tarinamaailmasta ja kokonaisuuden merkityksistä. Vaihtoehtoiset tulkinnat rakenteesta kehystävät teoksessa eri tavoilla myös <em>Kalevalan</em> ja tuottavat siihen liittyviä merkityksiä. Metalepsis-ilmiöt liittyvät kiinteästi erilaisiin rajojen ylityksiin ja hämärtymisiin, ja niiden tarkastelu konkretisoi kohdeteoksen maailma- ja kerrontarakenteesta kohtia, jotka monitulkintaisuuteen johtavat. Tarkastelu osoittaa, etteivät nykyiset metalepsiksen retoriseen ja ontologiseen jaottelevat teoriat riitä sellaisenaan kuvaamaan kohdeteoksen kaltaista rakennetta. Metalepsistä on tähän asti tarkasteltu kerronnan tasojen ja maailmojen näkökulmasta, mutta tämä artikkeli lisää käsittelyyn sisäistekijän tason. Palauttamalla monia vaihtoehtoja avoimeksi jättävän kokonaisrakenteen sisäistekijään on mahdollista nähdä merkityksiä monitulkintaisuudessa itsessään.</p> Elli-Mari Johanna Ahola Copyright (c) 2021 Elli-Mari Johanna Ahola https://journal.fi/avain/article/view/95446 ti, 06 huhti 2021 09:56:02 +0300 ”Me halutaan käsikirjoittaa toinen maailma” – metamoderni utooppisuus Emma Puikkosen Eurooppalaisissa unissa ja Riikka Pulkkisen Parhaassa mahdollisessa maailmassa https://journal.fi/avain/article/view/99663 <p class="Leipis">Tässä artikkelissa tarkastelen metamodernia utooppisuutta kahdessa vuonna 2016 ilmestyneessä romaanissa, Emma Puikkosen <em>Eurooppalaisissa unissa</em> ja Riikka Pulkkisen <em>Parhaassa mahdollisessa maailmassa</em>, joita yhdistävät samankaltaiset muotoratkaisut ja Euroopan lähihistorian käsittely. Pyrin osoittamaan, kuinka romaanit koettavat ylittää postmodernin ironisen eetoksen ja kuinka aikamme utopianvastaisuus ja toisaalta tarve utooppiselle ajattelulle tematisoituvat romaanien tavassa käsitellä eurooppalaista lähihistoriaa.</p> Kasimir Sandbacka Copyright (c) 2021 Kasimir Sandbacka https://journal.fi/avain/article/view/99663 ti, 06 huhti 2021 09:58:07 +0300 Empaattinen ahdistus romaanin tunnevaikutuksena https://journal.fi/avain/article/view/100383 <p><span style="font-family: 'Arial',sans-serif;">Artikkelissa tarkastelen empaattista ahdistusta Marjo Niemen <em>Kaikkien menetysten äiti</em> -romaanin (2017) tunnevaikutuksena ja kehittelen eteenpäin affektiivista poetiikkaa sekä tutkimusta vaikeasta empatiasta. Artikkelin taustalla on empiirinen tutkimus lukupiiristä, jota peilaan luentaani Niemen teoksesta. Voisi ajatella, että romaanin kuvaama traaginen lapsuudentarina herättelee ensisijaisesti oletetun lukijan myötätuntoa ja eettistä huolta toisesta ihmisestä. Lukijoiden luonnehdinnoissa korostuvat kuitenkin Niemen teoksen herättämä ahdistus ja torjunnan tunteet. Esitän, että romaanin tunnevaikutukset kytkeytyvät monisyisesti romaanin kerronnallisiin ja tyylillisiin piirteisiin, muun muassa ensimmäisen persoonan kerrontaan ja puhekielisyyden luomaan toden tuntuun, kerronnan toisteisuuteen ja kielen kokeellisuuteen. Lukijan myötätunnon ja eettisen huolen herääminen edellyttää lukijalta reflektiivistä, kehittelevää empatiaa ja on osittain ikäsidonnaista, mistä oli viitteitä myös artikkelin taustalla olevassa lukupiirissä.</span></p> <p>&nbsp;</p> Riikka Rossi Copyright (c) 2021 Riikka Rossi https://journal.fi/avain/article/view/100383 ti, 06 huhti 2021 10:00:24 +0300 Poetiikka keskitason teoriana https://journal.fi/avain/article/view/99602 <p>Tarkastelen modernissa kirjallisuudentutkimuksessa luotuja tapoja ymmärtää poetiikan tutkimuksen luonne sekä erittelen niitä suhteessa tieteenteoriassa tehtyyn erontekoon korkean tason ja keskitason teorian välillä. Poetiikan tutkimuksella viitataan yleisesti kirjallisuuden keinojen, konventioiden ja lajien historialliseen tai synkroniseen tutkimukseen, eli se sulkee sisäänsä esimerkiksi narratologian, lajitutkimuksen ja lyriikantutkimuksen. Käsite on keskeinen 1800-luvun puolivälin jälkeisessä modernissa kirjallisuudentutkimuksessa, sillä kirjallisuustieteen on jopa väitetty samastuvan poetiikan tutkimukseen ja muiden tieteiden näkökulmasta tehty tutkimus on suljettu kirjallisuudentutkimuksen ulkopuolelle. Tieteenteoreettisesti katsoen poetiikka ei kuitenkaan ole niin sanottua korkean tason teoriaa, vaan keskitason teoriaa, jonka päämääränä on aineistolähtöinen teorianmuodostus. Tällaisena poetiikka eroaa esimerkiksi tieteidenvälisistä kulttuuriteorioista, jotka ovat korkean tason teorioita: ne ovat spekulatiivisia eivätkä useinkaan ole syntyneet kirjallisuuden ilmiökentän tarkastelusta.</p> <p>Tarkastelen kolmen keskeisen poetiikan koulukunnan, venäläisen formalismin, ranskalaisen strukturalismin ja Tel Avivin koulukunnan, teoreetikoiden näkemyksiä ja arvioin heidän luomiensa tutkimuskäytäntöjen luonnetta. Etenen sitten Brian McHalen artikkeliin ”Whatever Happened to Descriptive Poetics” (1994) ja kontekstoin hänen näkemyksiään tieteenteoreettiseen keskusteluun keskitason teorioista. Päätän artikkelini pohtimalla poetiikan ja tulkinnan suhdetta tekstianalyysin näkökulmasta, sillä poetiikka ja hermeneutiikka on perinteisesti nähty toisilleen vastakkaisina tutkimuksen päämäärinä mutta ne yhdistyvät tekstianalyysissä.</p> Saija Isomaa Copyright (c) 2021 Saija Isomaa https://journal.fi/avain/article/view/99602 ti, 06 huhti 2021 10:03:39 +0300 Pilvien kietomat vuoret https://journal.fi/avain/article/view/95403 <p>Kiinalainen luontorunous tunnetaan yleisesti hyvin konkreettisesta kuvastostaan. Tässä artikkelissa käsittelen kahden Tang-dynastian (618-907) aikana eläneen runoilijan Wei Yingwun ja Wang Wein runoja, joissa realistinen luontokuvaus murtuu ja antaa tilaa laajemmalle ja monimuotoisemmalle kokemukselle, joka ylittää silkan näkyväisen pinnan. Analyysieni perusteella realistinen luontokokemus voi hälvetä esimerkiksi mielikuvituksen, pilvien kaltaisen yhtä aikaa peittävän ja paljastavan elementin sekä ”tyhjyyden” kokemusten kautta. Aluksi käsittelen runoja, joissa luonnonmaisema sijaitsee runon puhujan mielessä, sitten runoja, joissa todellisuus näyttää hetkellisesti katoavan, ja lopuksi runoja, jotka kurottavat kokonaan olemisen ja olemattomuuden ontologisen rajan tuolle puolen. Runoluentojen myötä pyrin osoittamaan, että perinteinen käsitys kiinalaisen luontorunouden kuvallisesta konkreettisuudesta antaa hyvin rajoittuneen kuvan kiinalaisen runoperinteen poeettisista keinoista ja sisällöistä. Artikkelin teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän Liu Xie -nimisen teoreetikon ajatuksia kirjallisen luomistyön prosesseista ja ”henkiajattelun” liikkeistä kirjallisten (mieli)kuvien muotoajana.</p> Tero Tähtinen Copyright (c) 2021 Tero Tähtinen https://journal.fi/avain/article/view/95403 ti, 06 huhti 2021 10:05:43 +0300 Lectio Praecursoria: Operatiivinen vainoharha normaalitieteen aikakaudella https://journal.fi/avain/article/view/101497 <p>Laura Piipon väitöskirja <em>Operatiivinen vainoharha normaalitieteen aikakaudella: Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaanin kokeellinen poetiikka </em>tarkastettiin 22.8.2020 Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.&nbsp;</p> Laura Hannele Piippo Copyright (c) 2021 Laura Hannele Piippo https://journal.fi/avain/article/view/101497 ti, 06 huhti 2021 10:10:18 +0300 Matka kielten ja kirjallisuuksien moninaiseen maailmaan https://journal.fi/avain/article/view/99152 <p>Arja Nurmi, Saija Isomaa &amp; Päivi Pahta (toim.): <em>Kielten ja kirjallisuuksien mosaiikki: näkökulmina valta, periferia ja arki</em>, Helsinki: SKS, 2019, 338 s.</p> Laura Ekberg Copyright (c) 2021 Laura Ekberg https://journal.fi/avain/article/view/99152 ti, 06 huhti 2021 10:17:19 +0300 Terapeuttista lukemistyötä Ruotsin malliin https://journal.fi/avain/article/view/101698 <div class="page" title="Page 100"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Cecilia Pettersson: Biblioterapi. Hälsofrämjande läsning i teori och praktik. Stockholm: Appell Förlag, 2020, 231 s.</p> </div> </div> </div> Päivi Kosonen Copyright (c) 2021 Päivi Kosonen https://journal.fi/avain/article/view/101698 ti, 06 huhti 2021 10:19:12 +0300 Oiva työkalupakki nuorille klassikoiden selättämiseen https://journal.fi/avain/article/view/97349 <div class="page" title="Page 103"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Maria Laakso: <em>Taltuta klassikko!</em> Kuvittanut Johanna Rojola. Helsinki: Tammi, 2019, 216 s.</p> </div> </div> </div> Päivi Heikkilä-Halttunen Copyright (c) 2021 Päivi Heikkilä-Halttunen https://journal.fi/avain/article/view/97349 ti, 06 huhti 2021 10:22:56 +0300 Gulliverin uusi matka https://journal.fi/avain/article/view/101669 <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Volter Kilpi: <em>Gulliver’s Voyage to Phantomimia</em>. Transcreated by Douglas Robinson. Bucharest: Zeta Books, 2020, 364 s.</p> </div> </div> </div> Joel Kuortti Copyright (c) 2021 Joel Kuortti https://journal.fi/avain/article/view/101669 ti, 06 huhti 2021 10:25:19 +0300