AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul> jari.kakela@gmail.com (Jari Käkelä) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) ti, 31 elo 2021 12:53:32 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 ”But my own story was fading” https://journal.fi/avain/article/view/99278 <p>Tässä artikkelissa analysoidaan romaanin ja kertomusten rakentumisen kysymyksiä rinnakkain mustaan naissubjektiuteen liittyvien ongelmanasettelujen kanssa Zadie Smithin uusimmassa romaanissa <em>Swing Time</em> (2016). Romaani kuvaa moniulotteisesti todellisuutta ja subjektiutta määrittelemään pyrkivien kertomusten moneutta ja hajanaisuutta. Puntaroidessaan mustan naissubjektiuden konstruoinnin mahdollisuuksia romaanissa pohditaan samalla metanarratiivisesti kertomusten merkitystä postmodernismin/postmoderniteetin jälkeisessä kirjallisuudessa ja ajassa.</p> <p>Tarkastelu rakentuu neljän kertomuksia ja metanarratiivisuutta koskevan havainnon ympärille. Tutkin kertomusten poissaolon uhkaa, kertomusten ongelmallista moneutta, kertomusten mahdollisuuksia sekä lopuksi kertomusten ”esteettis-eettisiä” (vrt. Vermeulen &amp; van den Akker 2010, 2015) ulottuvuuksia. Näitä kertomusten eri puolia analysoimalla havainnollistuu, miten <em>Swing Time</em> esittää mustan naissubjektiuden rakentumisen kertomusten, ja erityisesti romaanin, rakentumiseen kytkeytyvänä ja rinnastuvana ilmiönä.</p> <p>Smithin romaani näyttäisi nostavan esiin uudenlaisen metamodernistisen ja itsetietoisen rekonstruktion paradigman. Se ehdottaa siirtymistä postmodernismin hajonneista pienistä kertomuksista – niin subjektiutta kuin romaanimuotoa koskevista – kohti kertomusten tarpeen (ks. esim. Meretoja 2014; Malmio 2019) tunnustavaa politiikkaa ja poetiikkaa.</p> <p> </p> Salla Rahikkala Copyright (c) 2021 Salla Rahikkala https://journal.fi/avain/article/view/99278 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Historiallinen poetiikka tutkimussuuntauksena https://journal.fi/avain/article/view/100038 <p>Artikkeli tarkastelee historiallisesta poetiikasta käytyä keskustelua 1800-luvulta nykypäiviin sekä hahmottelee sitä tutkimussuuntauksena, joka keskittyy kirjallisten ilmiöiden historialliseen tarkasteluun, kuvaamiseen ja teoretisointiin. Poetiikka on ymmärretty 1500-luvulta lähtien ei-historiallisesti, mutta venäläinen Aleksander Veselovski loi 1800-luvun lopussa historiallisen poetiikan käsitteen, joka vaikutti laajasti myöhempään tutkimukseen suoraan ja epäsuorasti. 1900-luvun alkupuolta ja puoliväliä hallitsivat synkroniset poetiikan teoriat, mutta historialliset poetiikan ohjelmat alkoivat nousta esiin ja yleistyä 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat ajankohtaistuneet 2010-luvulla uusien historiallisen poetiikan tutkimusverkostojen synnyn myötä. Artikkeli kartoittaa ja arvioi kriittisesti historiallisen poetiikan ohjelmia Veselovskista Tel Avivin koulukuntaan, uushistorismin kulttuuriseen poetiikkaan ja nykytutkimuksessa tapahtuvaan historiallisen poetiikan uudelleenarviointiin. Artikkeli esittää historiallisen poetiikan yhtenä kirjallisuudentutkimuksen suuntauksista ja hahmottelee sen piiriin kuuluvia tutkimusaloja uudella tavalla. Artikkeli tuottaa uutta tietoa kirjallisuudentutkimuksen kentästä niin kansainvälisesti kuin Suomen kontekstissa ja lisää tutkijoiden itseymmärrystä.</p> Saija Isomaa Copyright (c) 2021 Saija Isomaa https://journal.fi/avain/article/view/100038 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 ”Ei kurkkuasi kurista, jos otat opin kurista” https://journal.fi/avain/article/view/95081 <p>Artikkelini käsittelee groteskia kurinpitoa ja traumaattista naurua Tomi Kontion lastenkirjassa Keväällä isä sai siivet (2000). Väitän, että traumaattisen naurun konsepti tunnustaa karnevalistisen naurun ja kauhean, redusoituneen naurun ambivalentin suhteen. Ehdotan, että Kontion romaanissa tällainen nauru on lapsille ennen kaikkea selviytyä ympäristössä, jossa heillä ei ole turvallisia aikuisia. Väitän että romaani kritisoi tätä kautta erityisesti lapsiin kohdistuvaa institutionaalista väkivaltaa. Romaanissa aikuiset ja erityisesti viranomaiset esitetään lasten näkökulmasta sadistisessa valossa. </p> Rimma Erkko Copyright (c) 2021 Rimma Erkko https://journal.fi/avain/article/view/95081 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Tunnustuskirjailijan ”väärinkäsitetty” rooli https://journal.fi/avain/article/view/107946 <p>Essee tarkastee retrospektiivisesti maaliskuussa 2021 kuolleen, suomenruotsalaisen kirjailijan Christer Kihlmanin julkisuuskuvaa ja kirjallista perintöä.</p> Mikko Carlson Copyright (c) 2021 Mikko Carlson https://journal.fi/avain/article/view/107946 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Pentti Linkola ja Signilskärin oppi https://journal.fi/avain/article/view/107670 <p><span id="cell-88577-contents" class="gridCellContainer"><span class="label"><span id="cell-88676-contents" class="gridCellContainer">Essee käsittelee edesmenneen Pentti Linkolan kokonaistuotannon solastalgisia ja affektiivisia piirteitä. Samalla se tarkastelee laajemminkin suomalaisen ekokritiikin ja luontokirjoittamisen genren välistä suhdetta. Esseessä tarkastellaan myös suomalaisten elämäkertojen tutkimuksellista nykymerkitystä ekokriittisestä näkökulmasta. Essee ottaa kantaa vihreän elämäkerrallisen tutkimuksen puolesta. Se havainnollistaa ennen kaikkea sitä, miten Linkola käsitteli kokemaansa haitalliseen ympäristönmuutokseen liittyvää ahdistusta niin henkilökohtaisessa elämässään kuin tuotannossaan ‒ ja miten nämä kaksi seikkaa ovat tutkimuksellisestikin erottamattomia</span>. </span></span></p> Mikko Kallionsivu Copyright (c) 2021 Mikko Kallionsivu https://journal.fi/avain/article/view/107670 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Pohjoisen muuttuva ympäristö https://journal.fi/avain/article/view/108968 <div class="page" title="Page 81"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Suomen Akatemian rahoittama konsortio <em>Pohjoisen muuttuva ympäristö: Kulttuuriset representaatiot ja veden käyttötavat</em> (<em>The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water</em> [CEN], 2017–2021) on monitieteinen hanke, jossa tutkitaan pohjoisen ympäristön ja arktisten alueiden inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä. Projektin keskeisenä kysymyksenä on, miltä pohjoinen ja arktinen näyttävät, kun kartoitamme sen historiaa, maantiedettä, kieliä ja kertomuksia pikemminkin veden kuin maan kautta.</p> </div> </div> </div> Markku Lehtimäki, Arja Rosenholm Copyright (c) 2021 Markku Lehtimäki, Arja Rosenholm https://journal.fi/avain/article/view/108968 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Missä olet kirja? Mihin menet kirjallisuudentutkimus? https://journal.fi/avain/article/view/108076 <div class="page" title="Page 87"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Elina Arminen, Anna Logrén &amp; Erkki Sevänen (toim.): <em>Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa.</em> Tampere, Vastapaino, 2020, 428 s.</strong></p> </div> </div> </div> Heidi Grönstrand Copyright (c) 2021 Heidi Grönstrand https://journal.fi/avain/article/view/108076 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Runo vallan, viestinnän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä varhaisella uudella ajalla https://journal.fi/avain/article/view/108073 <div class="page" title="Page 84"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Arne Jönsson, Valborg Lindgärde, Daniel Möller, Arsenii Vetushko-Kalevich (toim.): <em>Att dikta för livet, döden och evigheten. Tillfällesdiktning under tidigmodern tid</em>. Göteborg &amp; Stockholm: Makadam Förlag, 2020, 832 s.</strong></p> </div> </div> </div> Eeva-Liisa Bastman Copyright (c) 2021 Eeva-Liisa Bastman https://journal.fi/avain/article/view/108073 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Ahdistunut kansakunta https://journal.fi/avain/article/view/108029 <div class="page" title="Page 90"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><strong>Elise Nykänen &amp; Riikka Rossi (toim.): <em>Suomalaiset ahdistukset. Kansallinen omakuva ja kielteiset tunteet</em>. Joutsen / Svanen. Erikoisjulkaisuja 4. Helsingin yliopisto: Suomalainen klassikkokirjasto, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, 2020, 164 s. https://journal. /joutsen-svanen-erikois-special/issue/view/5483</strong></p> </div> </div> </div> Siru Kainulainen Copyright (c) 2021 Siru Kainulainen https://journal.fi/avain/article/view/108029 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300 Toisinajattelijoiden julkisuuskuvat https://journal.fi/avain/article/view/109752 <p>Kirjailijoiden julkisuuskuvista ja kirjailijan imagon merkityksestä kirjamarkkinoilla puhutaan nykyisin paljon suomalaisessa mediassa. Myös aiheeseen liittyvä tutkimus on lisääntynyt 2000-luvun kuluessa. Uusia tulokulmia kirjallisuuden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden suhteiden tarkasteluun on tuonut etenkin feministisen ja postkoloniaalisen tutkimuksen synty, mutta myös queer-teoria ja ekokritiikki (Braun &amp; Spiers 2016, 449). Nämä tutkimusalat ovat paljastaneet muu muassa, miten kirjailijan sukupuoli, seksuaalisuus, ”rotu” tai etnisyys ovat vaikuttaneet siihen, miten heidän tuotantoaan on arvotettu. Kuuluisuuden tutkimuksessa keskeinen kysymys intiimiyden tasoja eri tavoin muokkaavista tekijöistä korostaa näkökulmaa, jossa kirjallisuuden tähtinimiä ei nähdä vain julkisuuden marionetteina vaan julkisuutta aktiivisesti erilaisiin tarkoitusperiin hyödyntävinä ja omien julkisuuskuviensa rakentamiseen osallistuvina (Moran 2000; Marshall 2010; Rojek 2016; Braun &amp; Spiers 2016).</p> Lotta Kähkönen, Riitta Jytilä Copyright (c) 2021 Lotta Kähkönen, Riitta Jytilä https://journal.fi/avain/article/view/109752 ti, 31 elo 2021 00:00:00 +0300