AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul> jari.kakela@gmail.com (Jari Käkelä) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) ma, 07 kesä 2021 14:05:42 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Kirjallisuus, digitaalisuus, ympäristöllisyys https://journal.fi/avain/article/view/108011 <p>Erilaisia digiloikkia vauhdilla ottava yhteiskunta on usein herättänyt huolta niin kirjallisuudentutkijoissa kuin humanisteissa laajemminkin: onko kirjallisuudella ja muulla ”hitaalla” taiteella ja tekemisellä enää paikkaa tai tilausta? Tämä teemanumero kartoittaa kirjallisuuden, sen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden läpitunkevan ympäristöllisyyden suhteita. Kirjallisuudentutkimus on otollinen ala digitalisoituvan kulttuurin ja yhteiskunnan analyysille, sillä se on lähtökohtaisesti monitieteinen tutkimusala, joka käsittelee tekstejä, niiden tuottamista ja konteksteja monista eri näkökulmista. Sen piiriin ovat aina mahtuneet niin erilaiset mediumit, toimijat kuin materiaalisuudetkin. Tässä teemanumerossa julkaistut tekstit tunnistavat erilaisia kulttuurin digitalisoitumiseen liittyviä kysymyksiä ja näyttävät osaltaan esimerkkiä näiden suhteisuuksien käsittelyyn. Ne osoittavat vastaansanomattomasti, että vanhan ja uuden, tai analogisen ja digitaalisen välisistä dikotomioista on hedelmällisempää siirtyä kohti näiden rinnakkaiseloa ja lomittumista.</p> Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo Copyright (c) 2021 Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo https://journal.fi/avain/article/view/108011 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Ei-tietoinen kognitio monitieteisenä käsitteenä https://journal.fi/avain/article/view/103417 <p><strong>Hayles, N. Katherine, <em>Unthought: The Power of the Cognitive Nonconscious</em>. Chicago: University of Chicago Press, 2017, 272 s.</strong></p> Kaisa Kortekallio Copyright (c) 2021 Kaisa Kortekallio https://journal.fi/avain/article/view/103417 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Shoshana Zuboffin Valvontakapitalismin aika ja friktion mahdollisuudet https://journal.fi/avain/article/view/103410 <p><strong>Zuboff, Shoshana, <em>The Age of Surveillance Capitalism: The Fight for a Human Future at the New Frontier of Power</em>. London: Profile Books, 2019, 704 s.</strong></p> Esko Suoranta Copyright (c) 2021 Esko Suoranta https://journal.fi/avain/article/view/103410 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Teknologian ja ekologian yhteenkietoutumia https://journal.fi/avain/article/view/103210 <p><strong>Taffel, Sy, <em>Digital Media Ecologies: Entanglements of Content, Code and Hardware</em>. New York &amp; London: Bloomsbury Academic, 2019, 250 s.</strong></p> <p> </p> Juha Raipola Copyright (c) 2021 Juha Raipola https://journal.fi/avain/article/view/103210 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kansainvälinen suomalainen elektronisen kirjallisuuden kenttä https://journal.fi/avain/article/view/105339 <p>Suomalainen elektronisen kirjallisuuden kenttä on monipuolinen ja kansainvälinen. Suurelle yleisölle tutuimpien ääni- ja e-kirjojen lisäksi ala sisältää perinteisten instituutioiden ulkopuolella julkaistavaa, teknologisia mahdollisuuksia laajasti hyödyntävää kirjallisuutta. Puheenvuoro käsittelee aihetta Suomen ainoan elektroniseen kirjallisuuteen keskittyneen julkaisualustan, Nokturnon, näkökulmasta. Se tuo myös esille post-internetin ja transnationaalisuuden keskustelulle olennaisina käsitteinä.</p> Virpi Vairinen Copyright (c) 2021 Virpi Vairinen https://journal.fi/avain/article/view/105339 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 ”Tarina se on tämäkin päivitys” https://journal.fi/avain/article/view/107447 <p>Puheenvuoro nostaa esiin Kertomuksen vaarat -tutkimusprojektin kohtaamia ja käsittelemiä tiedeviestinnällisiä haasteita sosiaalisessa mediassa. Projekti loi sosiaalisessa mediassa ainutlaatuisen joukkoistamiskampanjan, jolla kerättiin esimerkkejä kertomusmuodon välineellisestä käytöstä eri elämänalueilla. Kerättyjen esimerkkien popularisoivat narratologiset analyysit hankkeen Facebook-sivulla ovat herättäneet tunnereaktioita laidasta laitaan. Katsauksessa pohditaan kirjallisuustieteen, kertomuspuheen, affektien ja sosiaalisen median suhdetta sekä analysoidaan hankkeen omia toimintatapoja. Mitä "Kertomuksen vaarojen" sometoiminnasta voisi oppia?</p> Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola, Tytti Rantanen Copyright (c) 2021 Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola, Tytti Rantanen https://journal.fi/avain/article/view/107447 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Kirjallisuus ja sen tutkimus digitaalisissa ympäristöissä https://journal.fi/avain/article/view/102654 <p>Artikkeli keskittyy digitaalisen <em>ympäristöllisyyden </em>käsitteeseen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta. Ympäristöllisyydellä viittaamme digitaalisen teknologian luomiin olosuhteisiin, jotka ympäröivät ja muovaavat erilaisia kirjoittamisen ja lukemisen tilanteita: se paitsi tekee analogisen ja digitaalisen vastakkainasettelusta riittämättömän lähtökohdan näiden tilanteiden hahmottamiselle, myös muokkaa sekä kirjoittavaa ja lukevaa subjektia että kirjallisen toimijuuden muitakin muotoja. Tästä lähtökohdasta tutkimme ja jäsennämme ympärristöllisyyden merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Tarkastelemme teknologian, kirjallisuuden ja niiden ihmiskäyttäjän toimijuuden yhteyttä niissä digitaalisen teknologian mahdollistamissa ja tuottamissa ympäristöissä, joissa ihmiset käyttäjinä toimivat, ja erottelemme toisistaan kirjallisuuden teknologiat, alustat ja käyttöliittymät. Kartoitamme ensin kirjallisuuden ja digitaalisuuden yhdistymistä erilaisissa kirjallisissa käytännöissä ja niiden tutkimuksessa. Sen jälkeen kehystämme uudelleen kaksi teoreettista rakennelmaa – kirjallisuuden havaittavan pinnan ja piiloon jäävän pinnanalaisen erottelun sekä tekijyyden ja lukijuuden välisen dynamiikan – ja avaamme niiden kautta teknologian, kirjallisuuden ja inhimillisen toimijuuden yhteenkietoutuneisuutta. Näin artikkeli rakentaa kirjallisuudentutkimuksen käyttöön jäsentyneen käsityksen digitaalisista ympäristöistä elimellisenä osana ihmiskäyttäjän toimijuutta.</p> Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo Copyright (c) 2021 Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo https://journal.fi/avain/article/view/102654 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Digitaalisten kulttuurikäyttöliittymien piilevä normatiivisuus — Kirjallisuuden muuttuva poetiikka https://journal.fi/avain/article/view/107876 <p>Artikkeli ottaa lähtökohdakseen sen hypoteesin, että digitaaliset kulttuurikäyttöliittymät, kuten striimauspalvelut, verkkokaupat, sosiaalinen media, kulttuuriuutiset ja -lehdet verkossa ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi sitä ympäristöä, jossa kohtaamme kulttuurituotteita ja ajatuksia. Samalla kun digitaalisten kulttuurikäyttöliittymien rooli ikkunana kulttuuriseen maailmaan kasvaa, sen muodot ja käytännöt normalisoituvat ja muuttuvat kulttuuriympäristön “ei-ajatelluiksi ehdoiksi” (Piippo &amp; Roine 2020). Ei-ajatellut ehdot katoavat näkyvistä, mutta ehdollistavat toimintaa ja siihen kytkeytyviä arvoja.</p> <p>Artikkelin alussa ponnistan Antoinette Rouvroyn ja Thomas Bernsin (2013) <em>immanentin normatiivisuuden</em> – jota kutsun tässä suomeksi piileväksi normatiivisuudeksi<em> – </em>ajatuksesta sekä Michel Foucault’n <em>vallan</em> ja <em>hallinnan</em> käsitteistä esittääkseni, että juuri ympäristön ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen normalisoituminen mahdollistaa digitaalisenkin ympäristön piilevän normatiivisuuden. Piilevän normatiivisuuden kautta syntyy arvoja, jotka alkavat vaikuttaa luonnollisilta ja kyseenalaistamattomilta, ja jotka rohkaisevat tietynlaiseen kulttuuriseen poetiikkaan.</p> <p>Tarkastelen digitaalista ympäristöä lähemmin sen kulttuurisen poetiikan hypoteesien avulla ja esitän, että poetiikka syntyy digitaalisten kulttuurikäyttöliittymien kulttuurisen<em> logiikan</em> sekä <em>tarjoumien</em> seurauksena. Hypoteesini ovat, että digitaalisten käyttöliittymien poetiikkaan kuuluvat ainakin 1) <em>nopea tunnistettavuus</em>, 2<em>) selvärajainen ja korostunut affektiivisuus</em> 3) ilmiön kompleksisuuden ja ”hälyn” <em>korkea kompressoituminen</em> sekä 4) <em>laskennallisuuden</em> ja <em>vertaisvahvistuksen</em> korostuva vaikutus.</p> Matti Kangaskoski Copyright (c) 2021 Matti Kangaskoski https://journal.fi/avain/article/view/107876 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Yhteistekijyyden poetiikka internetin Harry Potter -fanifiktiossa https://journal.fi/avain/article/view/102472 <p>Artikkeli tarkastelee yhteistekijyyden poetiikkaa <em>Harry Potter</em> -fanifiktiossa. Nykykulttuurissa erilaisista internetin ja sosiaalisen median alustoista on tullut tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa käydään kriittistä yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi intersektionaalisesta feminismistä. Yhden tällaisen alustan tarjoaa internetissä julkaistu fanifiktio. Fanifiktiolla tarkoitetaan fanien kirjoittamia tarinoita, jotka henkilöhahmojensa, juonensa ja/tai tarinamaailmansa puolesta pohjautuvat yhteen lähdetekstiin tai teosten muodostamaan kokonaisuuteen. Tarkastelen tässä kahta <em>Harry Potter </em>-fanifiktion tarinaa, jotka kuvaavat romanssia kahden naispuolisen hahmon välillä sekä yhtä naishahmojen eroottiseen kuvaukseen keskittyvää blogitekstiä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän poetiikan tutkimusta, Hanna Kuuselan kollektiivisen kirjoittamisen teoriaa, Alastair Fowlerin lajiteoriaa, Sirma Bilgen ja Patricia Hill Collinsin intersektionaalisuuden teoriaa sekä aiempaa fanifiktiotutkimusta, kuten Francesca Coppan käsityksiä eroottisesta fanifiktiosta. Näiden kautta pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten digitaalisilla alustoilla tapahtuva intersektionaalisen feminismin aktivismi limittyy fanifiktion yhteisölliseen kirjoittamiseen? Miten yhteistekijyyden poliittinen merkitys näkyy fanifiktioteksteissä? Tuovatko feministiset periaatteet uusia piirteitä romanssin ja erotiikan lajeihin? Voiko niiden ajatella luovan uudenlaista feminististä poetiikkaa?</p> Helena Mäntyniemi Copyright (c) 2021 Helena Mäntyniemi https://journal.fi/avain/article/view/102472 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Mannerlaatta analogisen ja digitaalisen välissä https://journal.fi/avain/article/view/101832 <p>Artikkeli käsittelee Mika Taanilan ja Harry Salmenniemen kokeellista elokuvaa&nbsp;<em>Mannerlaatta</em>&nbsp;(2016), joka on tehty ilman kameraa. <em>Mannerlaatassa</em> vuorottelevat Taanilan kuvat ja Salmenniemen tekstit, ja se on valmistettu käyttäen sekä analogista filmiä että digitaalista teknologiaa. Pohdin erityisesti sen mediaalisia ominaispiirteitä tässä analogisen ja digitaalisen sekä kirjallisen ja elokuvallisen risteyskohdassa. Analyysi tarkentaa paitsi katsomiskokemukseen myös elokuvan valmistusprosessiin, ja siinä hyödynnetään media-arkeologiaa, jonka avulla analysoidaan, miten teknologiat eri ajoilta elävät teoksessa rinnakkain. Käsittelen ohessa myös korealais-amerikkalaisen Young-Hae Chang Heavy Industries -taiteilijaparin tekstuaalisia elokuvia, jotka on samoin toteutettu ilman kameraa. Vertailu tarkentaa <em>Mannerlaatan</em> asemaa digitaalisessa kulttuurissa.</p> Juha-Pekka Kilpiö Copyright (c) 2021 Juha-Pekka Kilpiö https://journal.fi/avain/article/view/101832 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300 Omaelämäkerrallinen ja digitaalinen materiaalisuus lukukäytäntöjen tutkimuksessa https://journal.fi/avain/article/view/102491 <p>Lukemisen muutos, sähköiset kirjamuodot sekä painetun kirjan asema ja tulevaisuus osana lukemisen tapoja ovat aiheita, jotka herättävät keskustelua. Yksi lukemisen tapoihin vaikuttava seikka, joka jää keskusteluista usein syrjään on kirjoihin liittyvä materiaalisuus. Kirja ja lukulaite ovat esineitä, joihin yhdistetyillä aistikokemuksilla, arvoilla, asenteilla ja mielikuvilla voi olla lukijalle merkitystä. Mitä kirjojen materiaalisuus kenellekin merkitsee, on kuitenkin asia, joka vaihtelee. Keskityn tarkastelemaan artikkelissa erilaisten kokemusten taustoja materiaalisen kulttuurin tutkimuksen, erityisesti siihen liittyvien omaelämäkerrallisen materiaalisuuden ja digitaalisen materiaalisuuden näkökulmista. Selvitän, millaiset kokemukset voivat osaltaan vaikuttaa lukijoiden käsityksiin erilaisista kirjamuodoista ja lukemisen tavoista.</p> Anna Kajander Copyright (c) 2021 Anna Kajander https://journal.fi/avain/article/view/102491 ma, 07 kesä 2021 00:00:00 +0300