AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti

Tutkimuskohteena arkistot – uutta, vanhaa ja tulevaisuuteen kurottuvaa

Hanna Karhu, Katri Kivilaakso, Viola Parente-Čapková — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Tämä Avaimen teemanumero avaa arkistojen merkitystä ja arkistoaineistojen käytön mahdollisuuksia tämän hetken kirjallisuudentutkimukselle tuoreiden näkökulmien ja aineistoesimerkkien kautta. Teksteissä reflektoidaan kirjallisuudentutkimuksen muuttuvaa suhdetta arkistoaineistoihin sekä historiallisiin aineistoihin kohdistuvien uusien tutkimusnäkökulmien myötä että uusien, esimerkiksi syntysähköisten aineistojen kautta. Numero esittelee myös, mitä arkistoihin kohdistuva kiinnostus voi tulevaisuudessa tarjota kirjallisuudentutkimukselle. Sillä aikaa kun kirjallisuudentutkimuksen paradigmat ovat moninaistuneet viimeisen parin kolmenkymmenen vuoden aikana, myös kirjailijoiden käyttämät välineet ja sen myötä heidän toiminnastaan syntyneet aineistot ovat digitalisaation myötä kokeneet valtavan murroksen, joka jatkuu edelleen.

Luovien syntyprosessien tutkimusta ranskankielisessä maailmassa

Hanna Karhu — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Haemme vierailevia päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumerolle 1/2024

Hanna-Riikka Roine, Esko Suoranta — ma, 03 huhti 2023 00:00:00 +0300

Avain-lehti etsii vierailevaa päätoimittajaparia teemanumerolle 1/2024. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muulla tavoin tärkeää teemaa. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan.

Ehdotuksen tulee sisältää ehdotetun teeman ja vierailevien päätoimittajien lyhyiden esittelyjen lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen ja kiinnostaisi lehden lukijoita. Ehdotuksessa tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja esittää suunnitelma vertaisarvioitavista artikkeleista (4–5) sekä teemaan kuuluvista katsauksista, kirja-arvosteluista ja muista kirjoituksista.

Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 30.4.2023 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille kesäkuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu vuodenvaihteeseen ja kevääseen 2024, ja valmis lehti ilmestyy maaliskuussa 2024.

Päätoimittajien yhteystiedot:

Hanna-Riikka Roine, hanna.roine(at)tuni.fi Esko Suoranta, esko(at)mailfence.com

Vaiettu, unohdettu

Niina Hämäläinen — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Jag hade trott få färdig förra och förnämste delen af Kanteletarrunorna till Sällsk’s årsdag (Elias Lönnrotin kirje C. G. Borgille 14.3.1883).

Elias Lönnrot kirjoitti keväällä 1883 asianhoitajalleen Carl Gustav Borgille valmisteilla olevasta kansanlyriikan kokoelmasta, niin sanotusta uudesta Kanteletar-laitoksesta. Lönnrot ryhtyi 1870–1880-lukujen vaihteessa toimittamaan uudistettua, laajempaa versiota vuosina 1840 ja 1841 ilmestyneestä Kantelettaresta. Hänen mukaansa siitä tulisi ainakin puolet aikaisempaa laajempi, laitos, johon hän suunnitteli käyttävänsä kaiken siihen asti kerätyn lyyrisen runomateriaalin. Lönnrotin kuolema maaliskuussa 1884 keskeytti työn.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on parikymmentä käsikirjoitusnidettä koskien uuden Kanteletar-laitoksen toimitustyötä. Käsikirjoitukset sisältävät esiversioita, uudelleen kirjoitettuja vihkoja, toisinto- ja sanaluetteloita ja puhtaaksikirjoitettua aineistoa. Aineistot ovat vapaasti saatavilla, mutta ne ovat olleet vailla lukijoita eikä niitä ei ole tutkittu, saati tunnustettu.

Keskityn artikkelissani tarkastelemaan käsikirjoituksia suhteessa painettuun Kantelettareen esimerkkinä laajalti tunnettu lyyrinen runo Parempi syntymättä. Runoanalyysin myötä pohdin arkistoon liittyviä valikoinnin ja unohduksen mekanismeja kysyen, miksi kansallisesti tunnustetun toimijan laaja käsikirjoitusaineisto on jäänyt tutkimuksen varjoon ja mitä unohduksesta on mahdollisesti seurannut.

Eino Leino -tutkijan perintö

Sakari Katajamäki — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Artikkelissa muodostetaan ensimmäistä kertaa kokonaiskuva Aarre M. Peltosesta (1920–1991) Eino Leinon tekstikriittisenä tutkijana sekä selvitetään, millainen rooli kirjailijalta säilyneillä käsikirjoituksilla oli hänen tekstikriittisessä tutkimustyössään ja millaiset tiedonintressit ohjasivat hänen työtään Leinon julkaisuihin ja arkistodokumentteihin syventyneenä tutkijana. Käytännössä tutkimuskysymys laajentuu kehämäisesti käsikirjoituslähteiden ja tekstikritiikin ulkopuolelle. Yhtäältä käsikirjoitukset muodostavat vain osan Peltosen tekstikriittisen editoinnin aineistoista, joihin kuului myös Leinon julkaistuja tekstejä. Toisaalta hänen tekstikriittisiä pyrkimyksiään on helpompi ymmärtää suhteessa hänen muihin tutkimustavoitteisiinsa ja osana kirjallisuudentutkimuksen tiedeyhteisöä. Vaikka hän ei useinkaan antanut käsikirjoitusaineistoille ensisijaista asemaa tutkimusten keskipisteinä, hän kuitenkin käytti niitä poikkeuksellisen paljon sekä suhtautui kunnianhimoisesti arkistolähteiden tuntemiseen ja niistä välittyvän tiedon jakamiseen tuleville tutkijoille.

Retrospektiivinen näkökulma Peltosen uraan valottaa paitsi Leino-tutkimuksen historiaa myös laajemmin suomalaiseen kirjallisuuteen kohdistuvaa tekstikriittistä tutkimusta, jota ei ole riittävästi huomioitu osana kirjallisuudentutkimuksen oppihistoriaa. Suomalaisen kirjallisuuden tekstikriittisenä tutkijana ja editorina Aarre M. Peltonen on toiminut tekstikritiikin ja käsikirjoitustutkimuksen edelläkävijänä Suomessa ja rakentanut pohjaa käsityksellemme Leinon laajasta tuotannosta. Siksi hänen tutkijanuransa valaisee kiinnostavilla tavoilla suomalaisen tekstikritiikin ja kirjallisuudentutkimuksen historiaa.

Peltosen dokumentaarinen, suuria aineistomassoja järjestelevä ja silti detaljeista kiinnostunut tutkimusote on oletettavasti vaikuttanut myös siihen, että häneltä itseltään on säilynyt lähes kahdeksan hyllymetrin henkilöarkisto, joka antaa paljon tietoa hänen tutkimuksestaan ja Leinon tuotannosta (SKS:n arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma. Aarre M. Peltosen arkisto).

Kirjallisuudentutkijan näkökulma syntysähköisten käsikirjoitusten arkistointiin

Veijo Pulkkinen — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Syntysähköisten aineistojen arkistointikäytännöt ovat vielä lapsenkengissä Suomessa ja useassa muussa maassa. Syntysähköisten käsikirjoitusten geneettinen tutkimus, jossa hyödynnetään digitaalista forensiikkaa asettaa aineiston tutkimukselle teknisiä ja eettis-juridisia vaatimuksia, jotka on otettava huomioon aineiston arkistoinnin kaikissa vaiheissa alkaen luovutuksesta ja päätyen aineiston saataville asettamiseen. Artikkeli tarkastelee ja pohtii näiden käytäntöjen kehittämistä geneettisen kritiikin näkökulmasta.

Varjosta parrasvaloihin

Päivi Koivisto — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Runoilijan elämää etsimässä eli kirjallisuudentutkija Eila Kivikk’ahon arkistoaineiston parissa

Siru Kainulainen — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Tässä esseessä käsittelen julkaisemani Eila Kivikk'aho -elämäkerran kirjoitusvaiheita etenkin arkistotutkimuksen valossa ja kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta.

Toward Finnish Heterolinational Literatures

Mehdi Ghasemi — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Arkistoja muodostetaan ja rakennetaan – niin myös kulttuuriperintöä

Juha Hannikainen — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Outi Hupaniittu & Ulla-Maija Peltonen (toim.) 2021: Arkistot ja kulttuuriperintö. Tietolipas 268. Helsinki: SKS, 263 s.

Kirjallisuusarkistojen luonteesta, tärkeydestä ja tulevaisuudesta

Karoliina Sjö — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

David C. Sutton & Ann Livingstone (eds) 2018: The Future of Literary Archives: Diasporic and Dispersed Collections at Risk. Leeds: Arc Humanities Press, 166 s.

Hylättyjen hankkeiden äärellä

Tommi Dunderlin — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300

Matthew Harle 2019: Afterlives of Abandoned Work: Creative Debris in the Archive. New York & London: Bloomsbury, 251 s.

Digitaaliset metadata-arkistot ja mesoanalyysi kulttuurisen vaihdon kartoittamisessa

Viola Parente-Čapková, Kati Launis, Jasmine Westerlund — ti, 25 huhti 2023 00:00:00 +0300