AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntävät luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li class="show"><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li class="show"><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li class="show"><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a>.</li> </ul> jari.kakela@gmail.com (Jari Käkelä) jani.laatikainen@tsv.fi (Jani Laatikainen) to, 04 huhti 2019 20:25:25 +0300 OJS 3.1.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Pääkirjoitus – Eikö mitään rajaa? https://journal.fi/avain/article/view/79609 Joel Kuortti; Anna-Leena Toivanen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79609 ma, 25 maalis 2019 00:00:00 +0200 Vuoden 2015 ”pakolaiskriisi” ja sarjakuva-aktivismi Suomessa https://journal.fi/avain/article/view/74151 <p>Syksyn 2015 niin sanottu pakolaiskriisi herätti suomalaisen sarjakuvakentän aktiivit toimimaan. Aktiivisuus näkyi muuttoliikettä käsittelevinä sarja- ja pilakuvina, julkaisu- ja näyttelytoimintana, sarjakuvaoriginaalien myymisenä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi sekä turvapaikanhakijoille suunnattuina työpajoina. Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan sarjakuvakentällä syntyneitä reaktioita ja tulkitaan toimintaa esteettisen kosmopolitanismin käsitteen avulla, jolla tarkoitetaan paitsi taiteelle ominaista mielikuvituksen ja kuvittelun rajattomuutta, myös taiteen mahdollisuuksia käsitellä siirtolaisuuden ja liikkeen läpäisemää maailmaa. Vaikka näkökulmamme on taiteensosiologinen, siinä analysoidaan tilanteessa syntyneitä sarjakuvia myös tekstilähtöisesti. Analysoitavina ovat ajankohtaiset pilakuvat, Suomen sarjakuvaseuran antirasistinen <em>Nyt riittää!</em>-pamfletti, Sami Nyyssölän ja Anssi Vieruahon irakilaisen turvapaikanhakijan pakoa kuvaava <em>24 päivää</em>-albumi sekä työpajoissa valmistuneet ns. ruohonjuurisarjakuvat.</p> <p>Artikkelissa esitämme, että auttamishaluna näkyvä avoimuus tulijoita kohtaan, paikalliseen poliittiseen keskusteluun osallistuminen antirasistisesta näkökulmasta ja pyrkimykset tuoda turvapaikanhakijoiden omat kuvaukset kokemuksistaan osaksi julkista keskustelua perustuvat sarjakuvakulttuurille ominaiseen transnationaaliseen yhteisöllisyyteen. Samalla tällaiset auttamisen tavat voi tulkita taiteen, ja tässä erityisesti sarjakuvakerronnan, kosmopoliittisuudesta kumpuavaksi eettiseksi näkökulmaksi.</p> Ralf Kauranen, Olli Löytty, Aura Nikkilä, Anna Vuorinne ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/74151 ma, 25 maalis 2019 23:18:01 +0200 Kirjallisuushistorian opetus Venäjän kouluissa 2000-luvulla https://journal.fi/avain/article/view/75151 <p>Artikkelissa keskitytään tämänhetkisten venäläisten lukion oppikirjojen välittämään ideologiaan eli niihin ideologisiin muutoksiin, jotka ovat havaittavissa, kun tarkastellaan saman oppikirjan kahden viime vuosikymmenen aikana julkaistuja eri versioita. Kirjailijoiden ja heidän tekstiensä kuvauksissa, tulkinnoissa ja arvotuksissa tapahtuneet pienet muutokset ovat yhdenmukaisia ja paljastavat linjan, joka selvästi viittaa kulttuurisen nationalismin ja ortodoksisen kirkon kasvavan vaikutuksen elähdyttämään konservatiiviseen kehityslinjaan. Analyysiani varten tarkastelin neljää laajasti käytettyä 2000–2010-luvuilla julkaistua oppikirjaa. Mukana olivat Tamara Kurdjumovan työryhmän (2001–2014), Juri Lebedevin (2000–2016), Valentin Korovinin (2001–2012) sekä Viktor Žuravljovin (2004–2015) oppikirjat. Tarkastellut oppikirjat muistuttavat jo retoriikaltaan ja rakenteeltaan neuvostoaikaisia vastineitaan, vaikka marxilainen ideologia on niissä vaihtunut ortodoksisiin arvoihin ja väitetty kansainvälisyys kulttuuriseen nationalismiin. Kirjallisuushistorian esitysmuoto tulee lähelle sitä, mitä Hayden White kutsuu orgaaniseksi troopiksi: ei korosteta kirjallisuuden moninaisuutta ja monimuotoisuutta vaan päinvastoin kirjallisuuden kehityksen yhtenäisyyttä, vahvoin nationalistisin ja ortodoksin painotuksin.</p> Mikhail Oshukov ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/75151 ma, 25 maalis 2019 23:20:02 +0200 Virolainen näytelmä Suomessa vuoteen 1944 https://journal.fi/avain/article/view/74218 <p>Artikkeli luo kokonaiskuvan virolaisen näytelmäkirjallisuuden välittämisestä, esittämisestä ja vastaanotosta Suomessa vuoteen 1944. Samalla se rikastuttaa kuvaa virolais-suomalaisista kirjallisista suhteista ja niihin vaikuttaneista tekijöistä. Kirjallisuudentutkimuksessa näytelmät ja niiden esitykset ovat jääneet vähälle huomiolle, koska kyse on pääsääntöisesti painamattomista käsikirjoituksista. Erityisen vähälle huomiolle ovat jääneet populaarit viihteelliset lajityypit. Esittävä teatteri on kuitenkin ollut tärkeä kirjallisuuden välityskeino myös proosamuotoisille teoksille. Artikkelin lähteenä on käytetty tutkimusten lisäksi Suomen Näyttämöiden Liiton ja Työväen Näyttämöiden Liiton arkistoja, näytelmätekstejä sekä aikalaislehdistöä. Artikkelissa 1) esitellään virolaisten näytelmien tuotantomäärät Suomessa vuosina 1908–1944; 2) kuvataan yksityiskohtaisesti prosessia, miten virolaiset näytelmät päätyivät suomalaisiksi teatteriesityksiksi 3) esitellään suosituimpien virolaisnäytelmien vastaanottoa 4) suhteutetaan tulokset yleiskuvaan virolaisen kirjallisuuden menekistä Suomessa, virolaisen näytelmäkirjallisuuden kaanonista sekä suomalaisten näytelmien esityksistä Virossa.</p> Mikko-Olavi Seppälä ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/74218 ma, 25 maalis 2019 23:21:08 +0200 Lu-vuoren todelliset kasvot https://journal.fi/avain/article/view/75072 <p>Artikkelini käsittelee maiseman käsitettä kiinalaisessa, erityisesti Tang- ja Song-dynastioiden luontorunoudessa. Toisin kuin länsimaisessa perinteessä, missä maisema määrittyy udein visuaalisesti havaittuna staattisena "tauluna", kiinalainen perinne näkee maiseman energeettisenä kenttänä, jossa vastakohtaiset voimat tulevat päättymättömään "korrelaatioiden leikkiin" keskenään. Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenäni on osoittaa, että kiinalaisessa maisemaorientaatiossa ihminen ei ole vain passvinen tarkkailija ("katsoja") vaan olennainen osa villin luonnon kosmologiaa.</p> <p>Teoreettisena taustana hyödynnän erityisesti ranskalainen sinologin François Jullienin teosta<em> Living off Landscape, </em>joka on ensimmäinen länsimaisen tutkijan yritys ymmärtää ja hahmottaa kiinalainen käsitys "vuorten-vesien" holistisesta kokonaisuudesta. Jullienin teoriat ovat ajoittain sangen korkealentoisia, ja yksi artikkelini pyrkimyksistä on havainnollistavien runoesimerkkien avulla konkretisoida ja täsmentää hänen näkemyksiään. Lisäksi runoanalyysieni kautta haluan kehitellä hänen ajatuksiaan edelleen suhteessa kiinalaiseen filosofiaan ja poetiikkaan.</p> Tero Tähtinen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/75072 ma, 25 maalis 2019 23:22:52 +0200 Eurooppalaiset periferiat postkoloniaalisessa kirjallisuudessa https://journal.fi/avain/article/view/78069 <p>Kuten Frank Schulze-Engler (2013, 670) on todennut, Eurooppa on jälkikoloniaalin tutkimuksen sokea piste. Eurooppaa ei ymmärretä ”jälkikoloniaalisena” mantereena, joten se rajautuu kyseisen paradigman ulkopuolelle. Schulze-Engler peräänkuuluttaa Euroopan sisällyttämistä jälkikoloniaalisen tutkimuksen kartalle, minne se siirtomaamenneisyyden määrittämän nykyhetkensä puolesta perustellusti kuuluu.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Euroopan ”jälkikolonialisointi” oli yksi keskeinen motiivi toukokuussa 2018 Liègen yliopistossa Belgiassa järjestämälleni symposiumille “European Peripheries in Postcolonial Literatures”. Tapahtuma liittyi kaksivuotiseen, Euroopan komission rahoittamaan Marie Skłodowska-Curie Individual <br> Fellowship -tutkimusprojektiini.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> Anna-Leena Toivanen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/78069 ma, 25 maalis 2019 23:23:46 +0200 SELMA: tutkimassa kokemuksen, kertomuksen ja muistin kytköksiä https://journal.fi/avain/article/view/79610 <p>Monitieteinen tutkimuskeskus SELMA tarkastelee kertomista, kokemuksellisuutta ja muistamista kulttuurisina ilmiöinä ja keskittyy niiden välisiin kytköksiin. Se tuo yhteen eri alojen tutkijoita ja pyrkii edistämään tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua.</p> Hanna Meretoja ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79610 ma, 25 maalis 2019 23:25:34 +0200 Kirjallisuudentutkijain Seuran historian keruukutsu https://journal.fi/avain/article/view/79344 <p><strong>Hyvä KTS:n jäsen, entinen jäsen tai seuran toiminnassa mukana ollut,</strong></p> <p>Onko Sinun hallussasi tai oppiaineesi hyllyssä Kirjallisuudentutkijain Seuran historiaan liittyvää materiaalia – valokuvia, pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, kirjeenvaihtoa, vuosiseminaariohjelmia tms.? KTS kokoaa aineistoaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jossa sitä on ennestään KTS:n perustamisvuodesta 1927 lähtien. Toivomme aineiston karttuvan jatkossakin mahdollisimman täydellisenä.</p> <p><span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Tieteellisten seurojen aineistojen arkistointi oli esillä myös Tieteiden talolla 2.11.2018 järjestetyssä tieteellisten seurojen edustajien tapaamisessa. Tieteellisten seurojen arkistoaineistojen talteen saaminen olisi tärkeää tieteenalojen historiankirjoituksen kannalta, mutta vaatii vaivannäköä, jotta aineistot eivät katoaisi oppiaineiden muuttaessa ja luottamushenkilöiden vaihtuessa.</p> <p>Kirjallisuudentutkijain Seuran arkiston tilanne on yleisesti ottaen hyvä, sillä suuri osa aineistosta on jo arkistossa, toisin kuin monen muun tieteellisen seuran. KTS:n aineistoa on SKS:n arkistossa yhteensä 1,64 hyllymetriä, ja aineisto on osin järjestetty. Arkisto sisältää pöytäkirjoja ja esityslistoja, talousasiakirjoja, seminaari- ja juhla-aineistoja, sääntöjä, vuosikertomuksia, jäsenluetteloita, kirjeenvaihtoa ja painotuotteita. Lisäksi yksittäisiä Kirjallisuudentutkijain Seuran tilaisuuksia on valokuvattu ja äänitetty.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Aineistojen talteen saaminen tulevaisuudessakin edellyttää aktiivisuutta. Jos Sinulla tai oppiaineesi tiloissa on Kirjallisuudentutkijain seuran arkisto-aineistoa (esim. pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, vuosiseminaarien ohjelmia), ota yhteyttä KTS:n sihteeriin Kasimir Sandbackaan (sihteeri.kts@gmail.com) tai suoraan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon (arkisto@finlit.fi) aineiston luovuttamiseksi. Jos hallussasi on seuran toimintaan tai tilaisuuksiin liittyviä valokuvia, jotka voisit luovuttaa, ota yhteyttä SKS:n arkistoon (arkistokuvat@finlit.fi). Voit vapaasti luovuttaa itse ottamiasi valokuvia. Mikäli kuvat ovat jonkun toisen ottamia, kerro se kuvia luovuttaessasi, sillä valokuviin liittyy tekijänoikeus. Liitä mukaan myös tieto siitä, missä ja milloin kuvat on otettu. Valokuvat olisivat hieno lisä KTS:n aineistoon!</p> <p><em>KTS:n hallitus</em></p> Anna-Leena Toivanen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79344 ma, 25 maalis 2019 23:28:08 +0200 Vuoden 2019 viimeisen Avaimen teemana matkakirjallisuus https://journal.fi/avain/article/view/79608 <p>Numerossa 4/2019 pureudutaan matkakirjallisuuden tutkimuksen moninaiseen kenttään. Tutkimusala tarjoaa tärkeitä näkökulmia esimerkiksi siihen, miten subjektiivista kokemusta, tilaa ja paikkaa, identiteettejä, vierauden kohtaamista ja kulttuurista vuorovaikutusta voidaan esittää kirjallisuuden keinoin. Matkakirjallisuutta tutkittiin aiemmin paljolti historiallisena, maantieteellisenä ja antropologisena aineistona, mutta tutkimusalan vakiinnuttua huomiota on alettu kiinnittää myös matkakirjallisuuden poetiikkaan, muotoihin ja teemoihin. Tällä hetkellä aiheen kansainvälinen tutkimus on vilkasta, monipuolista ja tieteidenvälistä. Alan vakiintuneisuudesta kertovat muun muassa säännöllisesti ilmestyvät tieteelliset lehdet ja julkaisusarjat sekä yliopistollinen opetus ja kansainväliset konferenssit.</p> <p><em>Avaimen</em> teemanumerossa esitellään tuoretta suomalaista matkakirjallisuuden tutkimusta. Numeron artikkelit ja katsaukset kattavat laajan valikoiman kielialueita ja historiallisia aikakausia. Huomio kiinnittyy muun muassa kuvallisuuteen, monikielisyyteen, tilan kysymyksiin, tosiperäisen esityksen ja fiktion suhteeseen sekä matkakirjallisuuden historiaan. Esiin nousevat myös kysymykset matkakirjallisten lajien määrittelystä. Missä määrin lajia määrittävät tietyt tekstin piirteet tai lukijan odotukset ja missä määrin taas yhteys matkan kokemukseen?</p> <p>Jos haluat tarjota artikkelia tai muuta kirjoitusta (essee, katsaus, kirja-arvio, konferenssiraportti tms.), ota yhteyttä teemanumeron päätoimittajiin.</p> <p>Lisätietoja numeron päätoimittajilta:&nbsp;Kai Mikkonen (kai.mikkonen@helsinki.fi),&nbsp;Ilona Lindh (ilona.lindh@helsinki.fi)</p> Joel Kuortti ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79608 ma, 25 maalis 2019 23:29:07 +0200 Tiivis tietopaketti muistuttaa Kalevalan kansainvälisyydestä https://journal.fi/avain/article/view/79557 <p><strong>Jyrki Korpua, <em>Lajivirren laulamaa – </em>Kalevala<em> ja kirjallisuus.</em> Vantaa: Avain 2017, 206 s.</strong></p> Elli-Mari Johanna Ahola ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/79557 ma, 25 maalis 2019 23:30:29 +0200