https://journal.fi/dt/issue/feedDiakonian tutkimus2021-01-14T12:37:05+02:00Suvi-Maria Saarelainensuvi.saarelainen@uef.fiOpen Journal Systems<p>Diakonian tutkimus -aikakauskirja (ISSN 1795-5270) on vuonna 2004 perustettu tieteellinen referee-aikakauskirja. Julkaisun tarkoituksena on tukea ja edistää diakonian laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta sen eri muodoissa sekä tehdä diakoniaa tunnetuksi. Diakonian tutkimus ottaa vastaan alaan liittyviä artikkeleita, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia. Diakonian tutkimus -aikakauskirja käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja ehtoja.</p> <p>Lisätietoja: <a href="http://dts.fi/aikakauskirja/">Diakonian tutkimuksen seura - aikakauskirja</a></p>https://journal.fi/dt/article/view/100489Alkuosa 2/20202021-01-14T12:24:04+02:00Suvi-Maria Katariina Saarelainensuvi.saarelainen@uef.fi2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/99669Vapautuksen teologia diakonisen kirkon esikuvana2021-01-14T12:23:04+02:00Tiina Ikonentiina.ikonen@diak.fi2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/89866Lähirelaatioiden vaikutus vainajan hautatahdon kunnioittamiseen2021-01-14T12:25:15+02:00Auli Maria Vähäkangasauli.vahakangas@helsinki.fiAnna Mäki-Petäjä-Leinonenanna.maki-petaja-leinonen@uef.fi<p>Hautatahdossa on lain mukaan kyse vainajan autonomian ja katsomusten kunnioittamisesta. Tämä artikkeli analysoi läheisensä menettäneiden kertomuksia hautatahdosta ja siitä, miten he ovat pyrkineet huomioimaan vainajan tahdon hautajaisten suunnittelussa ja hautauspaikan valinnassa. Artikkelin aineisto muodostuu kolmentoista surevan läheisen haastatteluista, jotka on analysoitu temaattisella sapluuna-analyysillä. Tulokset osoittavat, että osassa tapauksista vainaja oli selkeästi ilmaissut toiveensa hautaussuunnitelmista, mutta osassa tapauksista kyse oli oletetun hautatahdon ilmaisuista. Katsomukset vaikuttivat vainajan hautatoiveisiin erityisesti silloin kun hänellä oli ollut selvä uskonnollinen tai ei-uskonnollinen vakaumus. Vainajan, surevan läheisen ja muiden läheisten relaatioilla oli iso merkitys vainajan hautatahdon seuraamisessa. Tutkimuksemme osoitti, että uusperhetilanne hankaloitti vainajan hautatahdon noudattamista erityisesti niissä tilanteissa, joissa läheisillä oli erilaisia tulkintoja vainajan toiveista. Mitä selvemmin vainaja on ilmaissut toiveensa hautausrituaalista, hautatavasta ja hautapaikasta läheisilleen, sitä helpompi hautajaiset on järjestää. Tämä säästää läheisiä turhilta riidoilta ja mielipahalta.</p>2020-12-15T14:13:25+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/98471Ruoka-apu, mielikuvitus ja tulevaisuus2021-01-14T12:26:04+02:00Anna Sofia Salonenanna.salonen@tuni.fi2020-12-15T14:08:02+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/98623Missä mennään, diakoninen kirkko?2021-01-14T12:26:59+02:00Veli-Matti Salminenveli-matti.salminen@evl.fi2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/94817Kristinuskoon kääntymisen arviointiperiaatteet Suomen maahanmuuttoviraston (Migri) linjauksissa vuosina 2015–192021-01-14T12:27:45+02:00Tomi Karttunentomi.karttunen@evl.fi<p>Kysymys siitä, miten tullaan kristityksi, on noussut esille ajankohtaisena yhteiskunnallisesti merkityksellisenä asiana esimerkiksi käsiteltäessä kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tilannetta. Kaste ja ulkomaalaisen suojelu juridisena velvoitteena eivät lähtökohtaisesti liity yhteen, mutta koska uskonto ja kristityksi kääntyminen voivat olla peruste vainolle ja siten suojelun tarpeelle, näitä kahta on syytä käsitellä myös yhdessä. Lisäksi uskonnon perusteella myönnettävissä turvapaikkapäätöksissä on Suomessa ollut selvä alaspäin suuntautuva trendi. Tämä on aiheuttanut huolta oikeusvarmuuden toteutumisesta.</p> <p>Analysoin tässä artikkelissa, mistä lähtökohdista Suomen maahanmuuttoviraston (Migri) yleisissä linjauksissa on tarkasteltu kristityksi kääntymisen arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä etenkin vuosina 2015–2019. Koska Migri vuosina 2017 ja 2019 asiasta antamissaan julkisissa tiedotteissa vetoaa näkyvästi ja olennaisesti YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) vuonna 2004 asiasta antamaan ohjeistukseen, käytän UNHCR:n hyväksymiä suuntaviivoja apuvälineenä Migrin julki lausumien arviointiperiaatteiden tulkinnassa ja arvioinnissa. Lopuksi pohdin, mitä tästä aiheesta olisi etenkin kristillisten kirkkojen näkökulmasta ajateltava ja mihin suuntaan Migrin ja kirkkojen toimintaa olisi mahdollisesti kehitettävä tämän perusteella. Analyysissa kävi ilmi, että tulisi tarkentaa "aidon kääntymisen" arviointia yhtäältä juridisesti, toisaalta teologisesti, kasteopetuksen käytäntöjä sekä tietämystä juridisista prosesseista.</p>2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/98619Mitä on kaupunkiteologia?2021-01-14T12:28:32+02:00Henrietta GrönlundHenrietta.Gronlund@helsinki.fi2020-12-15T14:05:26+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/98588Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan2021-01-14T12:29:19+02:00Laura Kallatsalaura.kallatsa@uef.fi2020-12-15T14:06:42+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/99297Minä ja sinä – tutustu molempiin rohkeasti 2021-01-14T12:30:01+02:00Hanna Niemihanna.niemi@diak.fi<p>Tässä on kirja-arvio sovittelun ammattilaisten Miriam Attiaksen ja Jonna Kangasojan toimittamasta artikkeliteoksesta ME JA NE – välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Kirja-arviossa on erityisesti esitelty artikkeleita ajatellen mm. kirkon työntekijöitä, jotka haluavat oppia ymmärtämään itseään sekä omia tunteitaan ja reaktioitaan itselle vieraan ja erilaisen lähellä. Konfliktien kohtaamisesta ja käsittelystä kiinnostuneet eivät perehdy kirjassa pelkästään teoreettiseen lähestymistapaan konfliktien purkamisessa, vaan saavat myös konkreettisia työkaluja eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien ihmisten ja ryhmien kohtaamiseen ja monenlaiseen sovittelutyöhön.</p>2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/98685Taustoitusta islamilaisuuteen2021-01-14T12:30:47+02:00Ulla Katriina Siirtoulla.siirto@evl.fi<p>Arviointi Marko Juntusen (2020) kirjasta Matkalla islamilaisessa Suomessa.</p>2020-12-15T14:01:47+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/99668Tiedekriittinen yritys ymmärtää suomalaista diakoniakeskustelua2021-01-14T12:31:26+02:00Kari Latvuskari.latvus@evl.fi2020-12-15T13:58:08+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/97310Muutosprosessi näkyväksi2021-01-14T12:37:05+02:00Päivi Maarit Thitzpaivi.thitz@diak.fi2020-12-15T00:00:00+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimushttps://journal.fi/dt/article/view/99106Käytännöllinen opas surutukea antaville2021-01-14T12:32:12+02:00Auli Maria Vähäkangasauli.vahakangas@helsinki.fi2020-12-15T14:00:17+02:00Copyright (c) 2020 Diakonian tutkimus