https://journal.fi/dt/issue/feed Diakonian tutkimus 2024-01-29T00:00:00+02:00 Rosa Huotari rosa.huotari@helsinki.fi Open Journal Systems <p>Diakonian tutkimus -aikakauskirja (ISSN 1795-5270) on vuonna 2004 perustettu tieteellinen referee-aikakauskirja. Julkaisun&nbsp;tarkoituksena on tukea ja edistää diakonian laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta sen eri muodoissa sekä tehdä diakoniaa tunnetuksi. Diakonian tutkimus ottaa vastaan alaan liittyviä artikkeleita, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia. Diakonian tutkimus -aikakauskirja käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja ehtoja.</p> <p>Lisätietoja: <a href="http://dts.fi/aikakauskirja/">Diakonian tutkimuksen seura - aikakauskirja</a></p> https://journal.fi/dt/article/view/136380 Miia Moisio. Masennus ja tunnelukot 2023-09-08T18:11:11+03:00 Tiina Huhtanen 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/138256 Marke Ahonen. Oopiumia ja ajatusharjoituksia kaikille. Kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta 2023-10-27T13:28:20+03:00 Joona Salminen 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/138165 Margrit Shildrick. Visceral Prostheses: Somatechnics and Posthuman Embodiment 2023-10-25T17:01:04+03:00 Tuuli Innola 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/127388 Luottamus mielenterveystyössä 2023-03-29T11:13:04+03:00 Päivi Rissanen Jari Stenvall Sami Pirkola Janne Jalava <p>Tiivistelmä</p> <p>Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten luottamus mielenterveystyössä rakentuu ammattilaisten näkökulmasta. Käytimme aineistona Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Psykologiliiton jäseniltä vuonna 2021 kerättyä Mielenterveysbarometri-kyselyyn kuuluvaa osa-aineistoa. Kyselyyn vastasi 509 psykologia ja 145 psykiatria. Analysoimme 337 avovastausta luottamuksen rakentumisesta mielenterveystyössä. Tulostemme mukaan luottamus mielenterveystyössä rakentuu kolmen tosiinsa yhteydessä olevan ulottuvuuden kautta. Luottamus perustuu ensinnäkin työntekijän ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin sekä tietoon ja taitoihin. Toisena perustavana ulottuvuutena ovat palvelujärjestelmän rakenteet ja käytänteet, joista keskeisiä ovat salassapito- ja kirjaamiskäytänteet. Kolmantena ulottuvuutena ovat asiakassuhteet, jotka rakentuvat kahden edellisen ulottuvuuden varaan ja jossa keskeistä on yhteistyö, asiakkaan kuunteleminen ja kunnioittaminen.</p> <p>Abstract</p> <p>The aim of the study was to analyze how trust is built in mental health work from the perspective of professionals. The data are collected in 2021 from the members of the Finnish Psychiatric Association and the Finnish Association of Psychologists as part of Mental Health Barometer survey. 509 psychologists and 145 psychiatrists answered to the survey. The focus of the study was on the analysis of the 337 open-ended responses to the survey using a content analysis. According to our results, trust is built through three interrelated dimensions. First of all, building of trust is engendered by professionals’ character traits, knowledge, and skills. Another fundamental dimension is related to structures and practices of the service system, whereby confidentiality and recording practices are essential. The third dimension is the relationship between professional and client, which is based on the two previous dimensions. Besides, cooperation, listening to and respecting the client are essential.</p> 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/126981 Eroon perhekulisseista 2023-02-28T15:25:25+02:00 Jonna Ojalammi <div class="page" title="Page 1"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p><span style="font-size: 10.000000pt; font-family: 'HelveticaNeue'; font-weight: bold;">Tiivistelmä </span></p> <p><span style="font-size: 9.000000pt; font-family: 'ACaslonPro';">Suhteilla omiin vanhempiin ja appivanhempiin on suuri merkitys parisuhteessa. Tämä artikkeli tarkastelee, millaisia merkityksiä relaatioilla sekä omiin että puolison vanhempiin on psyykkisesti sairaiden henkilöiden avio- ja avopuolisoiden parisuhdekertomuksissa. Artikkeli perustuu 11 psyykkisesti sairaan avio/avopuolison puolistrukturoituun, narratiiviseen haastatteluun. Haastattelut analysoitiin narratiivisella, holistisella sisällönanalyysillä. Tulokset osoittavat, että sekä relaatioita vanhempiin että appivanhempiin yhdisti kritiikki vaikenemisen ja salailun eli ”kulissien” perhekulttuureja kohtaan sekä halu irtautua tällaisesta kulttuurista omassa perhe-elämässä. Tulokset osoittavat myös, että appivanhempia syytettiin puolison psyykkisestä sairaudesta ja siihen liittyvästä salailusta. Tutkimus viittaa psyykkiseen sairauteen liittyvän stigman ja häpeän ylisukupolvisuuteen sekä psyykkisesti sairaiden henkilöiden puolisoiden orientaatioon irtautua niistä. </span></p> <p><strong><span style="font-size: 9.000000pt; font-family: 'ACaslonPro';">Abstract</span></strong></p> <p><span style="font-size: 9.000000pt; font-family: 'ACaslonPro';"><span style="color: #000000; font-family: Aptos, Aptos_EmbeddedFont, Aptos_MSFontService, Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: 16px; font-style: normal; font-variant-ligatures: normal; font-variant-caps: normal; letter-spacing: normal; text-align: start; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px; -webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: #ffffff; text-decoration-thickness: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-color: initial; display: inline !important; float: none;">Relationships with one’s own parents and parents-in-law are of great importance in a romantic relationship. This article examines the meanings of the relations to one’s own and one’s partner’s parents in the relationship narratives of spouses and partners of persons with mental illness. The article is based on semi-structured, narrative interviews of eleven participants. The interviews were analyzed using narrative, holistic-content analysis. The results show that the narrators were critical of the family culture of secrecy, both in relation to their own parents and their parents-in-law. Narrators aimed at changing this culture in their own family lives. Parents-in-law were blamed for the spouse’s mental illness and the associated silence and concealment. The findings point to the transgenerational stigma and shame associated with mental illness, and the desire to break free from them</span>.</span></p> </div> </div> </div> 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/130424 ”Kehitysvammaisia säälitään ja pyörätuolikäyttäjiä nöyryytetään” 2023-09-04T15:09:07+03:00 Karoliina Ahonen Pauli Rautiainen <p>Tiivistelmä</p> <p>Artikkelissa pohditaan haastatteluaineiston perusteella vammaisuuden erimuotojen eriasteista stigmaattisuutta hahmottelemalla käsiteanalyysin avulla elementtejä, joista vammaisuuden hierarkia suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä koostuu. Samaan aikaan, kun työelämäosallisuus määrittää selvästi ihmisen paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa, suurimpaan osaan vammaisista kohdistuu työelämän ulkopuolisuuden stigma. Kognitiivisen erilaisuuden stigma kohdistuu kehitysvammaisiin, neurokirjolle kuuluviin ja vaikeasti psyykkisesti sairaisiin. Näihin ryhmiin suhtaudutaan kuitenkin myötätuntoisemmin kuin kehollisesti poikkeaviin. Kehollisen poikkeavuuden stigma kohdistuu kaikkein voimakkaimmin kävely- tai puhekyvyttömiin. Näkyvän avun tarpeen stigma kohdistuu erityisen voimakkaasti pyörätuolikäyttäjiin. Artikkelin analyysin perusteella juuri pyörätuolikäyttäjät ovat ryhmä, johon kohdistuu suurinta vammaisvihaa.</p> <p>Abstract</p> <p>Based on interview data, the article examines the varying degrees of stigmatization of different forms of disability by describing with conceptual analysis the elements that make up the present hierarchy of disabilities in Finnish society. Whilst participation in working life clearly indicates a person’s place in Finnish society, most disabled people face the stigma of being excluded from working life. The stigma of cognitive abnormality is attached to people with intellectual disabilities, people belonging to the neurodiversity spectrum and people with severe mental disorders. However, these groups are viewed more sympathetically than the physically abnormal. The stigma of physical abnormality is strongest for people who are unable to walk or speak. The stigma of visible needs is particularly strong against wheelchair users. The analysis of the study shows that wheelchair users are the group most exposed to disability stigma.</p> 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/141550 Stigmatisoitu erilaisuus haastaa pohtimaan ”elettyä” ihmiskäsitystä 2023-11-27T15:27:27+02:00 Jonna Ojalammi 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/137389 Häpeän vastalääke on rakkaus 2023-09-28T10:48:26+03:00 Miia Moisio 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/129125 Mental illness, herbal medicine, climate change and Vimbuza performers in Rumphi, Malawi 2023-04-20T21:56:25+03:00 Chrispine Nthezemu Kamanga 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus https://journal.fi/dt/article/view/128159 Kanssatutkimus yhteiskunnallisen diakonian edistäjänä? 2023-03-29T10:01:29+03:00 Karoliina Nikula Janika Lindström 2024-01-29T00:00:00+02:00 Copyright (c) 2024 Diakonian tutkimus