https://journal.fi/dt <p>Diakonian tutkimus -aikakauskirja (ISSN 1795-5270) on vuonna 2004 perustettu tieteellinen referee-aikakauskirja. Julkaisun&nbsp;tarkoituksena on tukea ja edistää diakonian laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta sen eri muodoissa sekä tehdä diakoniaa tunnetuksi. Diakonian tutkimus ottaa vastaan alaan liittyviä artikkeleita, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia. Diakonian tutkimus -aikakauskirja käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja ehtoja.</p> <p>Lisätietoja: <a href="http://dts.fi/aikakauskirja/">Diakonian tutkimuksen seura - aikakauskirja</a></p> Diakonian tutkimuksen seura fi-FI Diakonian tutkimus 1796-5675 https://journal.fi/dt/article/view/101970 <p>Tässä tutkimuksessa tarkastelemme espoolaista ruoka-apua koronakriisissä keväällä 2020 kaupungin ja järjestökentän toimijoiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona on toukokuussa 2020 kerätty kysely, joka kohdistettiin kaupungin poikkeusolojen ruokahuoltoryhmän jäsenille, ruoka-apujärjestöjen vastuuhenkilöille sekä ruoka-avun käytännön toteuttajille. Tulosten perusteella koronakriisi pakotti ruoka-apukentän äkillisiin muutoksiin, joista keskeisiä olivat toisaalta avun tarpeen kasvu, toisaalta sosiaalisen kanssakäymisen rajoitukset. Kriisin myötä yhteistyö kaupungin ja järjestöjen välillä tiivistyi. Käsityksissään eri toimijoiden rooleista ruoka-avun kentällä toimivat järjestöt ja kaupungin toimijat korostivat kumppanuutta jännitteiden sijaan. Keskeiset koronakriisin esiin tuomat muutostarpeet liittyvät yhteistyön vakiinnuttamiseen sekä ruoka-avun toimintatapojen kehittämiseen yhdenmukaisempaan suuntaan. Eri toimijat liittivät ruoka-avun hieman eri tavoin yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun: Laajimmin yhteiskunnallisia epäkohtia ottivat esiin ruoka-avun käytännön toimijat. Kaupungin edustajien vastauksissa korostui välittäminen ja lainmukaisten tehtävien hoitaminen ja ruoka-apujärjestöjen vastuuhenkilöiden vastauksissa ruoka-avun vakiintumisen hyväksyntää heijastava auttamisen välttämättömyys. Tulokset haastavat niin kunta- kuin järjestösektorin toimijoita pohtimaan ruoka-avun tavoitteita ja järjestämisen tapoja sekä käyttämään hyväkseen ruoka-avusta saatavaa tietoa toimintansa kehittämisessä.</p> Anna Sofia Salonen Kristiina Alppivuori Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.101970 https://journal.fi/dt/article/view/97401 <p><strong>Abstract: Community dining – social inclusion or remunerativeness? </strong></p> <p><strong>Discourse analysis of online debates on food assistance in 2017–2018 (97 sanaa)</strong></p> <p>This article examines online forum discourses of the debates on charitable food assistance in 2017–2018. The main topic of the debates is the shift from “conventional breadlines” towards a more socially inclusive and community-oriented food assistance model. The results reveal three main discourses which approach charitable food assistance in variant ways from variant perspectives while producing different kind of representations of social inclusion and poverty. Interestingly, discourses approaching food assistance from outsiders’ perspective support the shift towards a more socially inclusive food assistance whereas the only discourse from insiders’ perspective opposes the changes in the assistance.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Tiivistelmä (100 sanaa)</strong></p> <p>Leipäjonoja eli pääasiassa vähävaraisille tarkoitettua maksutonta ruoka-apua on viime vuosina pyritty kehittämään sosiaalisesti osallistavamaksi. Muun muassa pääkaupunkiseudulla monet seurakunnat ja kolmannen sektorin ruoka-aputoimijat ovat viime vuosina integroineet ruuanjaon yhteyteen osallisuutta edistämään tähtääviä yhteisöruokailuja. Tässä artikkelissa tutkin, millaista keskustelua muutokset ruoka-avussa herättivät Helsingin Sanomien ja Ylen uutisten kommenttipalstoilla vuosina 2017–2018. Diskurssianalyysin avulla verkkokeskusteluista hahmottuu kolme erilaista ja eri näkökulmista ruoka-apua tarkastelevaa diskurssia, jotka suhtautuvat osallisuuteen ja köyhyyteen eri tavoilla näkökulmastaan riippuen. On mielenkiintoista, että ruoka-apua ulkopuolelta tarkastelevissa diskursseissa osallisuuden edistämiseen ja yhteisöruokailuihin suhtaudutaan myönteisesti. Sen sijaan ainoassa ruoka-avussa käyvien näkökulmasta, eli ruoka-apua sisäpuolelta tarkastelevassa diskurssissa osallisuuteen ja yhteisöruokaluihin suhtaudutaan kriittisesti.</p> Rosa Huotari Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.97401 https://journal.fi/dt/article/view/97567 <p>In the discussion about the ministry of a deacon, a “traditional” view of diaconia has been mentioned but not described. This makes it different from knowing, what is the topic of the discussion. This article presents a German book from 1960, presenting a clear view of diaconia. It could be count as the “traditional” view of diaconia. This view seems to base on New testament and texts from the early Church. An analysis showed that there is a particular view which leads the presentation. To understand the “traditional” view of diaconia based on a special view – not on the New Testament directly – would help the discussion about the ministry in the Church.</p> Esko Ryökäs Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.97567 https://journal.fi/dt/article/view/107736 Anna Sofia Salonen Heikki Hiilamo Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.107736 https://journal.fi/dt/article/view/109059 Jouko Karjalainen Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.109059 https://journal.fi/dt/article/view/103107 Airi Raitaranta Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.103107 https://journal.fi/dt/article/view/105325 <p>People on the Move -tutkimushanke toteutui vuosina 2019-2020 viidessä Itä-Euroopan ja yhdessä Keski-Aasian maassa. Tutkimuksen taustaorganisaationa toimi Interdiac. Tutkimuksessa käytettiin osallistavan tutkimuksen lähestymistapaa ja kanssatutkijat jokaisessa maassa keräsivät tiedot. Maaraportin kirjoittamisen jälkeen haastateltiin liikkeellä olevia ihmisiä. Sen jälkeen haastateltiin uskontoperustaisia palveluntarjoajia, jotka toimivat muuttajien parissa. Lopuksi koostettiin yhteinen raportti, jonka sisältöön kanssatutkijat vaikuttivat.</p> Ulla Katriina Siirto Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.105325 https://journal.fi/dt/article/view/109048 Isto Peltomäki Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.109048 https://journal.fi/dt/article/view/109049 Heidi Zitting Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.109049 https://journal.fi/dt/article/view/109004 Heikki Hiilamo Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.109004 https://journal.fi/dt/article/view/107895 Kirsti Aalto Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.107895 https://journal.fi/dt/article/view/109050 Suvi-Maria Katariina Saarelainen Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.109050 https://journal.fi/dt/article/view/105324 <p>Arvostelu Kaisa Raittilan kirjasta Yhteyden rakentajat.</p> Ulla Katriina Siirto Copyright (c) 2021 Diakonian tutkimus 2021-06-23 2021-06-23 1 10.37448/dt.105324