Jyrki Pöysä
Seuraavaan olen koonnut joitakin Internet-osoitteita ja yhteyksiä, joista saattaa olla iloa folkloristeille ja muille kansanelämän tutkijoille. Esiteltävien verkkopaikallisuuksien osoitteet löytyvät myös loppuviitteistä. Näin lähteet ovat myös niiden käytettävissä, joilla ei ole käytössään viimeisintä huutoa olevaa tietokonetekniikkaa tai edes omaa konetta, jonka muistissa osoitteita voisi säilytellä sähköisinä "kirjanmerkkeinä".(1)
Tärkeimpiä verkossa tarjolla olevia julkaisuja on American Folklore Societyn Newsletter(2), joka on toimitettu gopher-muodossa ja sisältää pelkästään tekstiä (lue: asiaa). Newsletter ilmestyy kahden kuukauden välein ja siinä on paljon hyödyllistä myös suomalaiselle lukijalle. Tällaista materiaalia edustavat mm. maakohtaiset folkloristiikan esittelyt, tiedot Journal of American Folkloreen arvosteltaviksi saapuneista julkaisuista, erilaiset pikku- uutiset sekä - erityisesti tiedesurffaajan näkökulmasta - palsta ByteLore, joka käsittelee uusia sähköpostilehtiä, keskustelupalstoja yms. Viimeisin numero (AFSN, October) esittelee uutena sähköpostijulkaisujen tulokkaana kanadalaisen Culture & Tradition -lehden(3). Osoitetta kokeileva havaitsee, että lehdestä on saatavilla vain sisällysluettelot, hyvä sekin. Sähköisessa muodossa tarjolla on Kanadalaisten folkloristien ja etnologien ajankohtaistiedote, Culture & Tradition Newsletter.
Kaikkein ajankohtaisinta, yhdysvaltalaisesta näkökulmasta painottunutta tietoa apurahoista, kongresseista, näyttelyistä yms. saa American Folklife Centerin(4) ja American Folklore Societyn yhteisestä Folkline-tiedotteesta, jota päivitetään viikoittain (ks. viite 4). Kongressin kirjaston alaisuudessa toimiva AFC on lokakuun AFSN:n ByteLore-palstalla kirjoittavan Stephanie Hallin mielestä folkloristin tärkein tietolähde verkossa. Folklife Centerin kotisivu onkin hyvä aloituskohta uudella mantereella, sillä sen kautta saa yhteyden moniin muihin verkon solmukohtiin, mm. Kongressin kirjastoon(5), erikoisalojen keskustelupalstoihin (tanssi-, kilttitutkimus jne...) ja keskuksen puitteissa toimivaan Archive of Folk Cultureen (per.1928).(6) Kongressin kirjaston kautta taas avautuvat yhteydet verkossa esittäytyviin tieteellisiin seuroihin, sähköisten julkaisujen kirjastoihin ja sähköisiin lehtiin.
Edellisten lisäksi folkloristia kiinnostavina kohteina voi samalta mantereelta mainita myös Washingtonin Smithsonia-Instituutin (Center for Folklife Programs and Cultural Studies at Smithsonian Institution)(7) sekä vastikään Kalifornian yliopistoon Berkeley'in perustetun Finnish Studies -kokonaisuuden(8) - verkkotiedotteen mukaan opiskeluohjelman avajaisissa tänään (10.10.1995) esitelmöivät muuten professorit Alan Dundes, Tom Dubois ja Anna-Leena Siikala.
Suomesta katsoen vastakkaisella puolella maapalloa ilmestyy toinen vakavasti otettava, aito folkloristinen verkkolehti (mikähän olisi se toinen...) DE PROVERBIO, An Electronic Journal of International Proverb Studies(9). De Proverbio on fyysisesti Tasmanian yliopistossa sijaitseva, sananparsitutkimukseen keskittynyt julkaisu. Lehteä toimittaa Teodor Flonta ja taustajoukoissa on mukana mm. piakkoin Suomessakin vieraileva prof. Wolfgang Mieder. Seuraavassa ylipitkä lainaus De Proverbion ensimmäisen numeron (1/95) johdannosta, jossa Teodor Flonta kertoo julkaisun taustoista ja perustelee sähköistä julkaisutoimintaa pienten tutkimusalojen kannalta:
"The publication in 1965 of Proverbium: Bulletin d'Information sur les Recherches ParÚmiologiques by the Society for Finnish Literature in Helsinki gave par(o)emiology enormous impetus. Scholars working in isolation and scattered around the world found a platform wherein to express themselves; research programs were channelled towards a more coherent goal, and many young researchers took up paremiology enthusiastically. But, as often happens, all good things come to an end, and Proverbium ceased publication in 1975 for financial reasons. A few years later, a new Proverbium was born, this time in the New World of the United States of America, where in 1984 a proverb scholar of German origin, Professor Wolfgang Mieder of the University of Vermont, edited the first issue. Since then paremiologists from the four corners of the world have had a highly scholarly journal in which to publish their findings, and a generous-spirited scholar of world-wide renown to look up to.
Things change however, and technology, as we experience it every day, has changed our lives dramatically in the last few years. As paremiology becomes more and more a field of research interrelated with other disciplines like psychology, sociology, folklore, literature and mass-media, there is a need to explore new outlets which are offered by today's technology. De Proverbio (Latin: About the Proverb) intends to do that, but in the process it does not aim to replace existing publications on the subject; on the contrary, it will support them, and will in turn seek their support. The Editorial Board and the editor feel that De Proverbio will be able both to reach a wider audience, and hence to propose paremiology as a field of study to more researchers than traditional journals have thus far been able to do, and also to attract a readership which perhaps is not familiar with the term paremiology. Fast communication and easy access provided by computer technology will allow De Proverbio to focus attention on the proverbs and, metaphorically speaking, to re-present them to those who use them on a daily basis. Because, although De Proverbio is a refereed scholarly journal, we know that there are many people out there interested in proverbs for their own sake. - -"
Flontan esittämiä näkökohtia, kuin myös koko De Proverbio -kokonaisuuden jäsennystä saattaisi olla hyvä pohtia Elektroloristinkin puitteissa. Lehden ohella De Proverbion välittömässä naapurustossa toimii sähköinen kirjakustantamo (DE PROVERBIO: An Electronic Book Publisher), jonka listalta on tilattavissa ilmaiseksi mm. erilaisia lähdejulkaisuja, sanakirjoja ja Wolfgang Miederin uusimmat sananparsitutkimuksen bibliografiat. Sähköisessä muodossa julkaistusta kirjallisuudesta voi yleisesti todeta, että verkossa on jo saatavilla suuri joukko klassikkotekstejä, joilla ei ole tekijänoikeuksia rajoituksenaan (tai suojanaan). Esimerkiksi Aristoteleen ja Homeroksen teokset ovat tarjolla englanninnoksina, tarkemmat lähdetiedot löytyvät esimerkiksi De Proverbion kotisivulle kootuista luetteloista tai lukuisista muista Internetissä tarjolla olevista hakemistoista. Pohjoismaisen tiedesurffaajan näkökulmasta hyödyllisin verkkobibliografia on sähköisiin teksteihin erikoistunut Project Runeberg (10).
Suomalaisen folkloristin sydäntä saattaa lämmittää Kalevalan ja Kantelettaren(11) tekstien löytyminen verkosta kun taas skandinaaveihin orientoitunutta viehättää kenties enemmän Eddan(ks. viite 10) tekstien, Viikinki -aiheisen verkkobibliografian(12) tai norjalaisten folkloristien balladiprojektin(13) tavoitettavuus kuvaruudulla. Tässä seurassa kotoiset EtnoLabin Vienan- Karjala -näyttely ja Kalevala hypermediaprojekti(14) edustavat Suomea mallikkaasti.
Verkossa surffaaminen päättyy usein tilanteeseen, jossa on unohtanut, miksi avasi päätteen tai mitä oli etsimässä. Luterilaisemmalle, mielihyvän ohjaamia assosiaatioita välttelevälle tiedonhaulle voi suositella apueläimeksi ilvestä (lynx) tai oravansukuista siiseliä (gopher; ks. viite 1). Maailmalta kotiinpäin palailtaessa kannattaa kuitenkin vielä suoda hetki suomalaisen uskontotieteen ripeän verkostoitumisen tarkastelulle. Aineen turkulainen opiskelijajärjestö Nirvana(15) on koonnut yhteen viitteet uskontotieteilijää kiinnostaviin kotisivuihin ja nyttemmin omalla kotisivullaan löytyvät myös HY:n Uskontotieteen laitos(16), ainejärjestö Mythos (17) sekä Suomen Uskontotieteellinen Seura(18) suomalaisen uskontotieteen historiikkeineen. Ennen koneen sulkemista ja nukkumaanmenoa voi poiketa vielä lukemaan folkloristiikan ainejärjestön Nefa-Helsinki ry:n(19) gopher-ilmoitustaulua, jossa tätä kirjoitettaessa kerrotaan yhdistyksen viettävän 25- vuotissyntymäpäiviään 28. lokakuuta. Aika palata virtuaalisesta face-to-face -todellisuuteen?
1. Osoitteet on seulottu esiin Netscape(Windows)- ympäristössä, mutta tekstit saa luettavaksi myös webin standardina toimivaa html-tekstiä lukevalla Lynx-ohjelmalla, joka sijaitsee yliopiston keskuskoneella. Viimeksimainittu käynnistyy yliopiston verkossa käskyllä lynx. Lynxin avulla Internetin tekstejä lukemaan pääsee miltä hyvänsä päätteeltä, jolta on yhteys keskuskoneelle. Internet-sivujen kuvitus ja taitto jäävät lynxia käyttävältä piiloon, mutta ainakin vielä 99 % kuvituksesta on mukana vain koristuksena, luomassa Internetin visuaalista lumoa.
Lynx lukee myös gopher-alkuisia osoitteita. Gopher-osoitteiden kohdalla voi käyttää myös gopher-ohjelmaa (komento gopher), jolla liikkuminen hypertekstiavaruuden sisällä käy tähän tarkoitukseen turhan sotkuista lynxiä paremmin. Anteeksi ikävä metafora: Lynx on täsmäase. Lynxillä kannattaa mennä suoraan haluttuun tietokantaan ja jättää surffailu toiseen kertaan.
Lynx-ympäristössä toimitaan seuraavasti: keskuskoneelle sisään kirjoittautumisen jälkeen kirjoitetaan lynx. Sen jälkeen haluttuun osoitteeseen päästään kirjoittamalla g (go) ja antamalla ohjelmalle tämän jälkeen http-, gopher- tms. alkuinen osoite. Toisin kuin gopherissa (?), lynxissä kiinnostavat tekstit voi komennon p(print) kautta saada itselleen mail-viestinä ja (esim. vaxin extract-komennon ja ftp-siirron jälkeen...) omalle levykkeelle puhtaana tekstinä. Toisin kuin esim. Netscape-ohjelmassa, jossa taas kaikki muu on yksinkertaisempaa.
2. gopher-osoite gopher.panam.edu ja siitä eteenpäin kohdat 3 (Societies, Groups...), 1 (American Folklore Society), 1 (AFS Newsletter).
3. http://www.ucs.mun.ca/~culture
4. http://lcweb.loc.gov/folklife/afc.html
5. http://lcweb.loc.gov/
6. http://lcweb.loc.gov/folklife
7. http://www.si.edu/organiza/offices/folklife/start.htm
8. http://garnet.berkeley.edu/~cwesweb/finplan.html
9. http://info.utas.edu.au/docs/flonta/
Vakavasti otettavia lehtiä kulttuurintutkimuksen alueelta on Internetissä itse asiassa yllättävän harvassa, sillä kotisivujen painopiste näyttää olevan erilaisten instituutioiden, yliopistojen, laitosten tai henkilön oman julkaisutoiminnan esilletuomisessa. Kiinnostavimpia julkisesti jakelussa olevista, ensisijaisesti sähköpostilehtenä toimitetuista julkaisuista on - edelleen - Post modern Culture osoitteessa
http://jefferson.village.virginia.edu/pmc/contents.all.html
Tarkemman selailun ansaitsee myös Anthropoetics-lehti osoitteessa
http://www.humnet.ucla.edu/humnet/anthropoetics/home.html
sekä uutena tulokkaana Newsletter for researchers in Ethnometodology and Conversation analysis ("Published by Paul ten Have Department of Sociology, University of Amsterdam under the auspices of the International Institute for Ethnomethodology and Conversation Analysis") osoitteessa
http://www.comp.lancs.ac.uk/sociology/
Samasta osoitteesta löytyy myös Theory, Culture & Society -lehden tuore kotisivu, jonka yhteydessä on tiedotusta sosiologian tieteellisistä konferensseista. Konferenssipapereiden jakelujärjestelmä kertoo mahdollisuuksista, joita verkkojulkaisemisella voisi olla seminaarien ja konferenssien valmistelutyössä. (Ks. raporttia Folklore Fellows' Summer Schoolista tässä lehdessä. Raportin toimitustyö on hyvä esimerkki verkkoyhteyksien käyttökelpoisuudesta.)
10. http://www.lysator.liu.se/runeberg/Main.html
11. http://www.scifi.fi/kalevala/
12. http://www.control.chalmers.se/vikings/viking.html
13. http://www.dokpro.uio.no/
14. http://www.joensuu.fi/HumanistinenTDK/Kalevala/
15. http://www.utu.fi/org/yhd/nirvana/sus/links.html
16. http://www.helsinki.fi/~hyul_yht/hyul.html
17. http://www.helsinki.fi/~hyul_myt/mythos.html
18. http://www.utu.fi/org/yhd/nirvana/sus/suomi.html
19. gopher.helsinki.fi ja siitä eteenpäin kohdat 12 (Opiskelu ja opettaminen), 16 (Opiskelijajärjestöt), 51 (NEFA)