On vuodet vierineet ja taakse synnyinmaa
on jäänyt, menneet muistot aika haalentaa
kuluessa elonpäivän viimein huomata sen saa
on paras siellä missä työtä tarjotaan.
Kun olin nuori uskoin käskyyn isänmaan
ja parhaat vuodet kuljin korpiin sotimaan
Aurat, miekat, mietteet taattojen mun oli ohjeenain
ja arvet syvät painaa yhä sieluain
En nuoruuttain mä saanut viettää milloinkaan
ne vuodet uhrasin mä eteen isänmaan
palkakseni käden kylmän viittaavan näin länteen päin
ja tyhjän tien nään jatkuvana edessäin
On paras siellä missä työtä tarjotaan
ja siellä missä elon tarpeet turvataan
Harvoin enää kovin kaipaan kotimaata mielessäin
en enää milloinkaan mä itke selvinpäin
Vain kuulla järkeänsä eikä sydäntään
on laki sille joka joutuu lähtemään
onnellisin siirtolainen on vain silloin sanotaan
kun hän katsoo katoavaan satamaan