Artikkelikokoelman nimen latinankieliset käsitteet amor, genus ja familia kantavat tervehdyksemme Villa Lanteen. Samalla ne kuvaavat kokoelman tematiikkaa, jonka valintaa on ohjannut Satu Apon uusia uria avaavan teoksen Naisen väki: tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta (1995) virittämä mielenkiinto tähän asti sivuutettuihin folkloren puoliin: sukupuolisuhteiden jäsentymiseen kansanomaisessa maailmankuvassa ja rahvaan väkevästi elettyyn arkeen. Satu Apo on nostanut näkyviin varhaisempien tutkijapolvien arvojärjestelmään sopimattomat tai kansallisen kulttuurin rakentamisessa haitallisiksi tulkitut kansankulttuurin juonteet: seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja aggressiivisuuden ilmenemismuodot. Ilman näiden ilmiöiden tuntemusta kuva kansanelämästämme on puutteellinen, monessa tapauksessa suorastaan väärä ja harhaanjohtava.
Naisen väki -teoksen teoreettiset lähtökohdat ovat kansanomaisen ajattelun ja mentaliteettien tutkimuksen sekä nais- ja sukupuolitutkimuksen kentillä. Kirjallisuuden ja folkloren vuorovaikutusta ja suomalaisen kulttuurin historiaa koskeva tieto rikastaa tulkintojen kirjoa ja luo perspektiiveiltään mittavan näkökulman suomalaiseen kulttuuriin. Tämän teoksen kirjoittajat osallistuvat Satu Apon aloittamaan keskusteluun kukin omalla tyylillään ja omalla erikoisalallaan.
Teemojen valintaan ovat vaikuttaneet myös Satu Apon aiemmat tutkimukset. Hänen folkloristinen liikkuma-alansa on laaja; se ulottuu lyriikan tarkastelusta genus- ja alkoholitutkimukseen, folkloristiikan perusteiden arvioinnista ja kertomustutkimuksen metodien kehittämisestä suomalaisen kansankulttuurin yhteiskunnallisten suhteiden ja perhejärjestelmien pohdiskeluun. Satujen tutkijana Satu Apo kuuluu tunnetusti kansainväliseen kärkijoukkoon. Hänen väitöskirjansa Ihmesadun rakenne: juonien tyypit, pääjaksot ja henkilöasetelmat satakuntalaisessa kansansatuaineistossa (1986) - teos on ilmestynyt myös Folklore Fellows' Communications -sarjassa nimellä The Narrative World of Finnish Fairy Tales: Structure, Agency and Evaluation in Southwest Finnish Folktales (1995) - kasvaa Vladimir Proppin strukturalistisen perinnön arvioimisesta suomalaisen saduston ja lopulta myös länsisuomalaisen agraarikulttuurin sosiaalisten ja etnografisten piirteiden kartoitukseksi. Parastaikaa Satu Apo elää tutkijan ja opettajan urallaan uusien aluevalloitusten kautta. Haluamme kuitenkin jo nyt tuoda julki kiitoksemme tähän astisesta työstä pienen tutkimusalamme hyväksi.
Tietoverkosssa julkaistu teoksemme ei ylpeile kovilla kansilla tai kiiltävällä paperilla. Se lienee kuitenkin ensimmäinen uutta viestintävälinettä hyödyntävä juhlakirja Suomessa. Koska Satu Apolle on folkloristiikan opettajana ominaista ennakkoluulottomuus ja ennen tuntemattomien menetelmien kokeilu, katsoimme maailmanlaajuisesti saatavilla olevan sähköisen teoksen sopivan hyvin myös kunnianosoitustemme välittäjäksi. Samalla haluamme edistää folkloristisessa julkaisutoiminnassa prosessikirjoittamisen aatetta: tekstit ovat välivaihe keskustelun ja kriittisen arvioinnin prosessissa, jonka päämääränä on painettu julkaisu.
Teosta suunnitellessamme ja kirjoituksia kootessamme olemme saaneet tukea Helsingin yliopiston folkloristiikan laitoksen henkilökunnalta, ennen muuta vt. apul. prof. Pertti Anttoselta, vt. ass. Eeva-Liisa Kinnuselta, ass. Kirsti Salmi-Niklanderilta sekä Joensuun yliopistoa hankkeessamme edustavalta dos. Seppo Knuuttilalta. Niille jotka eivät vielä ole tutustuneet Satu Apon Naisen väki -teokseen, kertoo FL Outi Lehtipuro kokoelman aloittavassa kirjoituksessaan Niin lentelee täällä naisen aatos: havaintoja folkloristisesta mielikuvituksesta, miksi Satu Apon tapa tehdä folkloristista tutkimusta on niin raikas ja innostava.
Sydämelliset onnittelut Sadulle Suomen folkloristien puolesta.
Toimittajat